Synnytyksen jälkitarkastus

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään kaikille synnyttäneille äideille 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastus ja siihen kuuluva gynekologinen tutkimus ovat tärkeitä äidin ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta.

Synnytyksen jälkitarkastus - miksi se on tärkeä?

Synnytyksen jälkitarkastuksella selvitetään, että synnytyksestä toipuminen on lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla.

Joskus oma palautuminen voi huolestuttaa ja lääkärin tarkastus voi auttaa sinua rauhoittumaan arkeen vauvan kanssa.

Jos jälkitarkastuksessa ilmenee asioita, jotka vaativat erityishuomiota, lääkärisi neuvoo sinut oikean avun piiriin.

Jälkitarkastus on myös pakollinen Kelan vanhempainrahan saamiseksi. Saat jälkitarkastuksesta todistuksen (SV 75), joka on edellytys vanhempainrahan saamiseksi. 

Mitä jälkitarkastuksessa tapahtuu?

Synnytyksen jälkitarkastuksessa käyt läpi lääkärin kanssa raskauden ja synnytyksen kulun sekä niihin liittyvät kokemukset ja mahdolliset haasteet.

Jälkitarkastuksessa kartoitetaan myös vauvaperheen arjen sujumista, imetykseen liittyviä asioita sekä äidin synnytyksestä palautumista niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Tärkeä osa jälkitarkastusta ovat lisäksi seksuaaliterveyden edistäminen ja raskauden ehkäisyn suunnittelu.

Tarkastuksessa mitataan myös äidin verenpaine sekä tutkitaan, onko virtsassa valkuaisainetta tai sokeria.

Tarvittaessa lääkäri määrää sinulle tutkimuksia, kuten esimerkiksi virtsan bakteeriviljelyn, hemoglobiinin mittauksen, maksakokeita tai sokerirasitustestin.

Gynekologinen tutkimus eli sisätutkimus 

Gynekologinen tutkimus eli sisätutkimus osana jälkitarkastusta on vapaaehtoinen, mutta siitä saadaan arvokasta tietoa äidin toipumisen kannalta.

Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan synnytinelinten palautumista, mahdollisten repeämisten tai haavojen parantumista sekä emättimen limakalvojen kuntoa.

Joskus limakalvot voivat olla ohuet ja hauraat imetysajan matalien naishormonitasojen vuoksi, ja niitä on tällöin tärkeää hoitaa estrogeenipitoisilla paikallishoidoilla. Hoito on helppoa ja vaaratonta.

Episiotomian eli välilihan leikkausarpeen tai repeämän arpeen voi kehittyä limakalvon arpista paksuuntumaa ja tämä paksuuntunut kudos voi vuotaa verta.

Se paranee yleensä itsestään, mutta paranemista voidaan kuitenkin edistää lääkeaineella.

Jälkitarkastuksen yhteydessä lääkäri voi määrätä sinulle lääkkeen auttamaan toipumistasi.

Tämän lisäksi jälkitarkastuksessa tutkitaan kohdunsuu sekä kohdun koko ja kiinteys normaalin toipumisen varmistamiseksi. Myös jälkivuodon laadun arviointi on hyödyllistä.

Ehkäisykierukka voidaan harkinnan mukaan asentaa jo jälkitarkastuksen yhteydessä, jos gynekologi toteaa kohdun hyvin palautuneeksi.

Tilanteen arvioimisessa käytetään apuna ultraäänitutkimusta. Kaikki kierukat sopivat imetyksen aikana käytettäviksi.

Gynekologiseen tutkimukseen kuuluu myös lantionpohjan ja vatsanpeitteiden palautumisen arviointi. 

Suosittelemme myös synnytyksen fysioterapeuttista jälkitarkastusta.

On hyvä tutkituttaa lantionpohjan lihasten tilanne synnytyksen jälkeen ja saada ammattilaisen tekemä suunnitelma lihasten oikeanlaista kuntouttamista varten.

Myös mahdollinen vatsalihasten erkauma on tärkeää hoitaa ja siihen voit saada avun myös äitiysfysioterapiasta.

Mitä tarvitsen mukaan jälkitarkastukseen?

Synnytyksen jälkitarkastukseen ei tarvitse valmistautua erityisesti.

Otathan kuitenkin mukaasi neuvolakorttisi sekä synnytyssairaalasta mahdollisesti mukaasi saamat asiakirjat.

Ajanvaraus

Varaa aika nettiajanvarauksen kautta suoraan asiantuntijalle tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Jälkitarkastusta varten tulee varata 30 minuutin pituinen vastaanottoaika.

Halutessasi voit myös varata kaksi peräkkäistä aikaa. 

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
influenssarokotus

Influenssakausi lähenee – Iäkkäille saatavilla nyt aiempaa tehokkaampi rokote

Uusi, korkea-annoksinen influenssarokote on suunniteltu 60 vuotta täyttäneille. Se antaa tavanomaista rokotetta paremman suojan influenssaa ja jälkitauteja vastaan. Rokotetta on saatavilla Lääkärikeskus Aavasta viikosta 40 alkaen.
Lue lisää
hpv_kondylooma

Papilloomavirus ja kondylooma – 5 faktaa, jotka rauhoittavat mieltäsi

Voiko papilloomavirustartunnan ehkäistä? Aiheuttaako kondylooma kohdunkaulansyöpää? Entä miksi kohdunkaulansyövän seulonnoissa käydään vain viiden vuoden välein? Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Sarajuuri-Scheperjans kertoo, miksi huoli papilloomaviruksesta ja kohdunkaulansyövästä on usein turha.
Lue lisää
nainen_pohtii

Herpes – 11 kysymystä ja vastausta huuliherpeksestä ja genitaaliherpeksestä

Huuliherpes taas tuloillaan, pitäisikö siis välttää suutelemista? Voiko herpes tarttua suuseksissä? Entä pitääkö genitaaliherpeksestä kertoa seksikumppanille? Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Heidi Sarajuuri-Scheperjans vastaa yleisiin kysymyksiin herpeksestä. Päivitä tietosi tästä!
Lue lisää