Glaukooman tutkiminen ja hoito

Glaukooma on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka hoitamattomana aiheuttaa pysyviä näkökenttäpuutoksia. Kohonnut silmänpaine on glaukooman tärkein riskitekijä, mutta lähes puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalilla tasolla. Mitä aiemmin tauti todetaan, sitä parempi on ennuste. Siksi säännölliset silmälääkärikäynnit ovat tärkeitä.

Kuka on vaarassa sairastua glaukoomaan?

Vaara sairastua glaukoomaan (aikaisemmin käytetty nimeä silmänpainetauti, viherkaihi) kasvaa iän mukana. Valtaosa sairastuneista on yli 65-vuotiaita. Lähisukulaisella todettu glaukooma lisää riskiä.

Miten glaukooma oirehtii ja milloin on syytä mennä lääkäriin?

Alkuvaiheessa glaukooma on useimmiten oireeton, ja yleensä se löytyykin yllättäen silmälääkärin tarkastuksessa. Mitä varhemmin tauti todetaan, sitä paremmin sitä pystytään hoitamaan. Siksi on tärkeää käydä säännöllisesti silmälääkärissä viimeistään siitä lähtien, kun ikänäkö alkaa vaivata ja ensimmäiset lukulasit ovat tarpeen. Jos suvussa on glaukoomaa, silmänpainetaso sekä näköhermonpäiden tila kannattaa tarkistaa jo aiemmin.

Silmälääkäri määrittää seurannan tarpeen riskitekijöiden mukaan.

  • Jos suvussasi ei ole glaukoomaa ja kaikki on hyvin, riittää, että käyt silmälääkärissä 4-5 vuoden välein.
  • Jos suvussasi on glaukoomaa, välin tulisi olla kaksi vuotta 45 ikävuoden jälkeen.
  • Jos silmästäsi löytyy tiettyjä glaukooman riskitekijöitä, kuten esimerkiksi mykiön hilseilyoireyhtymä tai kammiokulman rakenteellinen ahtaus, silmälääkäri antaa yksilölliset jatkoseurantaohjeet. 

Kun glaukooma etenee, näkökenttään ilmaantuu puutoksia. Pitkälle edetessään glaukooma voi vaurioittaa näkökenttää niin, että vain pieni osa kenttää on jäljellä.

Miten glaukooma todetaan?

Normaali silmänpaine on 10–21 elohopeamillimetriä (mmHg). Kun paine ylittää 30 mmHg, riski sairastua glaukoomaan kasvaa 40-kertaiseksi. Glaukoomaan voi kuitenkin sairastua, vaikka silmänpaine on normaalilla tasolla. Siksi pelkkä silmänpaineen mittaus ei yksin riitä glaukoomadiagnoosiin, vaan tarvitaan myös muita tutkimuksia.

Niitä ovat

Kaikki tutkimukset ovat kivuttomia. Valtaosa kestää vain hetken. Näkökenttätutkimus vie kuitenkin enemmän aikaa.

Joskus tarvitaan silmänpaineen vuorokausimittauksia. Silloin paine mitataan silmätutkimuslaboratoriossa 2-3 kertaa vuorokauden aikana. Vuorokausimittauksia joudutaan tekemään, jos silmänpaineen epäillään vaihtelevan suuresti vuorokauden aikana.

Miten glaukoomaa voidaan hoitaa?

Glaukoomaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta silmänpainetta voidaan laskea lääkkeillä, laserilla tai leikkauksella. Hoito katkaisee taudin etenemisen, mutta ei korjaa jo syntyneitä vaurioita.

Lääkehoito tarkoittaa erilaisia silmätippoja, joita käytetään 1-2 kertaa päivässä aina vaikuttavan valmisteen mukaan. Silmätipat saattavat aiheuttaa sivuvaikutuksia, esimerkiksi silmien kirvelyä ja punoitusta, mutta haitat helpottavat yleensä ajan kuluessa. 

Laserhoito on nopea ja kivuton toimenpide. Sitä käytetään joko hoidon ensimmäisenä vaihtoehtona tai silloin, kun silmätipat eivät riittävästi laske silmänpainetta tai eivät sovi sivuvaikutusten tai ärsytyksen vuoksi. Mikäli silmänpainetta ei saada lääkkeillä tai laserilla alennettua riittävästi, harkitaan glaukoomaleikkausta.

Silmänpaineen alentaminen on tärkeää myös potilailla, joilla on todettu normaalipaineinen glaukooma. Paine pitää silti saada laskemaan.

Millaista seurantaa glaukooma vaatii?

Seuranta määräytyy yksilöllisesti lähtötilanteen mukaan. Saat silmälääkäriltäsi tarkat ohjeet siitä, miten usein sinun tulee käydä kontrolleissa ja glaukooman seurantatutkimuksissa. 

Ajanvaraus

Varaa aika silmälääkärin kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen nettiajanvarauksen kautta tai puhelimitse 010 380 3838. Ota mukaan lääkäriin kaikki vanhat tutkimustulokset, kuvat ja sanalliset arviot silmiesi terveydestä sekä linssikortit ja silmälasit.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
shutterstock_735545155

Enterorokko aikuisella – eroaako lasten taudista?

Enterorokkotartunnan voi saada aikuisenakin, vaikka olisi sairastanut taudin lapsena. Se johtuu siitä, että enteroviruksia on erilaisia. Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikko Oikkonen selvittää, millaisia oireita tauti aikuisella aiheuttaa ja miten niitä voidaan lievittää.
Lue lisää
lasse-lempainen

Huippuortopedi Lasse Lempainen aloittaa leikkaukset ja vastaanoton Helsingissä Aavassa

Maailman kärkiortopedeihin kuuluva Lasse Lempainen hoitaa paitsi jalkapallotähtiä ja huippu-urheilijoita, myös tavallisten kuntoilijoiden alaraajavammoja. Rasitusvammojen syynä on usein liian yksipuolinen ja kova harjoittelu.
Lue lisää
nainen-long-covid

Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Heräät yöllä hikisenä ja syke käy toisella sadalla. Työpäivät kuluvat sumun keskellä ja keskittyminen herpaantuu jatkuvasti. Urheilusta ei tule mitään, rintaa painaa ja henki salpautuu. Voisiko kyseessä olla long covid? Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Risto O. Roine kertoo näkemyksensä pitkäkestoisesta koronasta.
Lue lisää