Maksakirroosi

Maksakirroosi on vakava sairaus, jonka tavallisimmat syyt nykyisin ovat rasvamaksa ja alkoholin liikakäyttö. Tauti on salakavala, sillä se alkaa usein oirehtia vasta, kun se on pitkällä. Siksi maksan kuntoa kannattaa selvitellä lääkärissä matalalla kynnyksellä. Varhainen diagnoosi on tärkeä, koska silloin taudin eteneminen voidaan pysäyttää, ja maksa saattaa jopa osittain korjaantua.

• Mikä on maksakirroosi?
• Maksakirroosin syyt
• Maksakirroosin oireet
• Kuinka nopeasti maksakirroosi kehittyy?
• Miten maksakirroosi etenee?
• Milloin lääkäriin?
• Maksakirroosin hoito
• Ennuste ja elinajanodote
• Maksakirroosin ehkäisy
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on maksakirroosi?

Maksakirroosi on monien maksasairauksien loppuvaihe. Siinä osa maksakudoksesta on muuttunut sidekudokseksi maksan arpeutumisen vuoksi.

Arpeutuminen johtuu maksan pitkäaikaisesta vaurioitumisesta. Vaurio heikentää maksan kykyä toimia normaalisti ja johtaa lopulta maksan vajaatoimintaan, ellei hoitoa aloiteta ajoissa. Se voi altistaa myös maksasyövälle.

Maksakirroosin syyt

Suomessa noin 90 prosenttia kaikista maksakirroositapauksista johtuu alkoholin pitkäaikaisesta liikakäytöstä. Kirroosin vaara on suurentunut, jos päivittäisen absoluuttisen alkoholin määrä on miehillä 40 grammaa tai enemmän. Määrä vastaa noin kolmea ravintola-annosta päivässä. Naisilla jo noin kaksi annosta päivittäin lisää kirroosin vaaraa suureksi.

Muita maksakirroosin syitä ovat:

• Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa: liittyy ylipainoon (etenkin vyötärölihavuuteen) ja metaboliseen oireyhtymään, jolloin potilaalla on tyypillisesti myös korkea kolesteroli, alttius diabetekseen ja verenpainetauti. Lihavuuden yleistymisen myötä rasvamaksan aiheuttama maksakirroosi on selvästi lisääntynyt.
• Krooniset maksatulehdukset: erityisesti hepatiitti B ja hepatiitti C. Maksakirroosi voi kehittyä, jos hepatiittia ei hoideta asianmukaisesti ja se kroonistuu.
• Jotkut autoimmuunisairaudet sekä tietyt perinnölliset aineenvaihduntasairaudet
• Lääkkeiden ja myrkkyjen aiheuttamat maksavauriot: esimerkiksi pitkäaikainen parasetamolin väärinkäyttö.

Maksakirroosin oireet

Maksakirroosin ensioireet saattavat ilmetä vasta, kun sairaus on jo pitkällä. Maksakudoksessa ei ole kipuaistia, ja siksi maksavaurio voi edetä salakavalasti potilaan huomaamatta. Oireet ilmaantuvat vasta, kun maksan toiminta heikkenee. Taudin edetessä oireet lisääntyvät ja vakavoituvat.

Ensimmäisiä havaittavia oireita voivat olla esimerkiksi:

• Pitkäaikainen väsymys ja heikentynyt jaksaminen
• Ruokahaluttomuus ja pahoinvointi
• Laihtuminen ilman selkeää syytä
• Ihon kutina
• Hämähäkkiluomet eli pienet verisuonimuutokset iholla

Myöhemmän ja loppuvaiheen oireita ovat muun muassa:

• Ihon keltaisuus. Myös silmät (valkuaiset) voivat kellertää.
• Kipu oikealla ylävatsalla
• Turvotus, erityisesti vatsan alueella (askites)
• Mustelmaherkkyys ja verenvuototaipumus (maksan valmistama veren hyytymistekijä vähenee)
• Sekavuus, muistin heikkeneminen tai muutokset käyttäytymisessä (maksan aiheuttama aivotoiminnan häiriö eli enkefalopatia)
• Suonikohjut ruokatorvessa, jotka voivat vuotaa hengenvaarallisesti. Veren oksentaminen voi olla tästä merkki.
• Hengitysvaikeudet, hengenahdistus

Kuinka nopeasti maksakirroosi kehittyy?

Maksakirroosi kehittyy hitaasti vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluessa. Sairauden etenemisen nopeus riippuu aiheuttajasta sekä potilaan elämäntavoista:

• Alkoholin liikakäyttäjillä maksakirroosi voi kehittyä 10–20 vuoden sisällä säännöllisen runsaan juomisen seurauksena.
• Ei alkoholiperäisen rasvamaksan aiheuttama kirroosi voi edetä hitaammin, mutta riski kasvaa, jos rasvamaksaan liittyy diabetes tai korkea verenpaine.

Miten maksakirroosi etenee?

Maksakirroosi etenee tyypillisesti viidessä vaiheessa:

1. Varhainen vaurio. Aluksi maksa kärsii pitkäaikaisesta kuormituksesta, kuten alkoholin käytöstä. Oireita ei useinkaan vielä ole.
2. Fibroosi eli arpeutuminen. Maksan tulehtuneet alueet menevät kuolioon ja alkavat korvautua sidekudoksella. Tämä heikentää maksan verenkiertoa ja toimintakykyä. Jos taustalla oleva syy saadaan hoidettua, arpeutuminen voi vielä osittain palautua.
3. Kompensoitunut kirroosi. Maksassa on jo laajaa arpeutumista, mutta se pystyy edelleen hoitamaan tärkeimmät tehtävänsä. Oireet voivat yhä olla lieviä tai jopa puuttua kokonaan.
4. Dekompensoitunut kirroosi. Maksa ei enää kykene suoriutumaan tehtävistään kunnolla, ja seurauksena voi olla vakavia komplikaatioita, kuten nesteen kertyminen vatsaonteloon (askites), sekavuus (enkefalopatia), keltaisuus ja suonikohjujen verenvuoto ruokatorvessa.
5. Loppuvaiheen kirroosi. Maksan toiminta on voimakkaasti heikentynyt. Potilas voi kärsiä monista vaikeista oireista ja komplikaatioista, ja ilman elinsiirtoa ennuste on huono.

Milloin lääkäriin?

Maksan kuntoa kannattaa selvitellä, mikäli

• sinulla on maksakirroosin riskitekijöitä (olet ylipainoinen, sinulla on metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabetes tai käytät runsaasti alkoholia).
• maksa-arvosi ovat toistuvasti koholla.
• sinulla on aiemmin todettu rasvamaksa tai hepatiitti.

Jos sinulla on maksasairauteen tai maksakirroosiin viittaavia oireita, hakeudu pikaisesti lääkäriin.

Mikäli epäillään maksakirroosia, seuraavat tutkimukset voivat olla tarpeen:

• Verikokeet: maksa-arvot (ALAT, ASAT, GT), bilirubiini, albumiini, hyytymistekijät. Osa verikokeista kertoo maksan kuormitustilan ja osa maksan toimintakyvyn.
• Ultraääni: näyttää maksan rakenteen ja mahdolliset muutokset
• Elastografia: paras keino arvioida maksakudoksen kunto. Mittaa maksakudoksen elastisuutta, joka osoittaa suoraan arpeutumisen/fibroosin määrän.
• Maksabiopsia: tarvittaessa otetaan kudosnäyte varmistamaan diagnoosi. Tätä tutkimusta ei tehdä Aavassa, vaan potilas lähetetään sitä varten toisaalle.

Maksakirroosin hoito

Jos maksakirroosi todetaan varhaisessa vaiheessa ja taustatekijät hoidetaan kunnolla, taudin eteneminen voi pysähtyä ja maksa voi jopa osittain korjaantua. Kehittynyt kirroosi on kuitenkin pysyvä tila. Toipuminen tarkoittaa tässä yhteydessä oireiden hallintaa ja komplikaatioiden ehkäisyä.

Olennaista alkoholiperäisen maksakirroosin etenemisen hidastamisessa on alkoholin käytön lopettaminen. Myös runsasenerginen ja paljon proteiinia sisältävä ruokavalio voi olla tarpeen, koska alkoholiperäiseen maksakirroosiin liittyy usein aliravitsemus.

Hepatiittitartunta hoidetaan virusspesifisillä lääkkeillä. Askitesta puolestaan voidaan vähentää nesteenpoistolääkkeillä. Maksan enkefalopatiaan on omat lääkkeensä. Vakavassa loppuvaiheen kirroosissa harkitaan maksansiirtoa.

Ennuste ja elinajanodote

Maksakirroosin ennusteeseen vaikuttavat:

• Kirroosin aste (kompensoitunut vs. dekompensoitunut)
• Taudin aiheuttaja ja hoitovaste
• Komplikaatioiden määrä
• Potilaan yleiskunto ja ikä

Dekompensoituneessa maksakirroosissa elinajanodote saattaa olla vain 1–5 vuotta ilman elinsiirtoa. Maksakirroosiin liittyy Suomessa yli 500 kuolemaa vuodessa.

Maksakirroosin ehkäisy

Maksakirroosia voidaan ehkäistä tehokkaasti vaikuttamalla riskitekijöihin:

• Juo alkoholia korkeintaan kohtuudella.
• Ota tarvittaessa suojaksesi B-hepatiittirokotus. Hoida mahdollinen hepatiitti varhain ja asianmukaisesti.
• Pidä paino normaalina. Jo muutaman kilon laihduttaminen poistaa rasvaa maksasta.
• Käytä maksaa kuormittavia lääkkeitä, kuten parasetamolia, vain tarpeeseen. Noudata aina annostusohjetta.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli olet huolissasi maksasi kunnosta tai sinulla on maksasairauteen tai -kirroosiin viittaavia oireita, varaa aika lääkärille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.