Perifeerinen ASO-tauti

FacebookLinkedIn
Tarkistettu 22.06.2026

Perifeerinen ASO-tauti eli alaraajojen tukkiva valtimotauti on ateroskleroosin aiheuttama verenkiertohäiriö, jossa jalkojen valtimot ahtautuvat tai tukkeutuvat. Tyypillisin oire on katkokävely. Taudin varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, jotta voidaan parantaa elämänlaatua, ehkäistä komplikaatioita ja pienentää vakavien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä.

Mitä tarkoittaa perifeerinen ASO-tauti?

Alaraajojen tukkiva valtimotauti eli perifeerinen ASO-tauti (arteriosclerosis obliterans) on yksi ateroskleroosin eli valtimoiden kovettumistaudin ilmenemismuodoista. Siinä lantion ja jalkojen valtimoiden seinämiin kertyy kolesterolia, tulehdussoluja sekä kalkkia. Nämä muutokset kaventavat verisuonia ja heikentävät veren virtausta alaraajoihin.

Perifeerinen ASO-tauti kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin. Kyse ei ole pelkästään jalkojen verenkierto-ongelmasta, vaan myös merkistä siitä, että ateroskleroosia esiintyy usein muuallakin elimistössä. Siksi ASO-tautia sairastavilla on tavallista suurempi riski sairastua esimerkiksi sydäninfarktiin tai aivoverenkiertohäiriöihin.

Taudin varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, sillä hoitamattomana sairaus voi johtaa vaikeisiin verenkiertohäiriöihin, kudosvaurioihin ja pahimmillaan kuolioon. Se usein edellyttää amputaatiota ja voi hoitamattomana johtaa kuolemaan.

Miten perifeerinen ASO-tauti kehittyy?

Normaalisti valtimot kuljettavat hapekasta verta sydämestä kudoksiin. Kun valtimon sisäpintaan kertyy rasva- ja kalkkikertymiä eli ateroomaplakkia, suonen läpimitta pienenee. Veren virtaus heikkenee, eikä lihaksiin ja kudoksiin kulkeudu riittävästi happea etenkään rasituksen aikana. [1][4]

Yleisimpiä ahtaumien sijaintipaikkoja ovat:

  • lantion alueen valtimot
  • reisivaltimot
  • polvitaipeen valtimot
  • säären valtimot

Tavallisesti ASO-tauti kehittyy hitaasti vuosien tai vuosikymmenten aikana. [1][4]

Perifeerisen ASO-taudin riskitekijät

Monet samat tekijät, jotka lisäävät sydäninfarktin riskiä, altistavat myös perifeeriselle ASO-taudille.

Tupakointi

Tupakointi on selvästi merkittävin yksittäinen riskitekijä. [1][2][5]

Tupakointi

  • vaurioittaa verisuonten sisäpintaa
  • nopeuttaa ateroskleroosin kehittymistä
  • heikentää verenkiertoa
  • lisää verisuonten supistelua

Pitkään tupakoineilla ASO-taudin riski voi olla moninkertainen verrattuna tupakoimattomiin.

Diabetes

Diabetes vaurioittaa verisuonia ja nopeuttaa valtimoiden ahtautumista. [1][6]

Diabeetikoilla

  • tauti kehittyy usein aikaisemmin
  • muutokset voivat olla laaja-alaisempia
  • amputaatioriski on suurempi

Kohonnut kolesteroli

Erityisesti korkea LDL-kolesteroli edistää plakkien muodostumista valtimoihin.

Korkea verenpaine

Pitkäaikainen kohonnut verenpaine rasittaa valtimoiden seinämiä ja nopeuttaa ateroskleroosin etenemistä.

Ikä

Riski kasvaa iän myötä. ASO-tauti on yleisin yli 60-vuotiailla. Miehillä tautia on hieman naisia enemmän.

Onko perifeerinen ASO-tauti perinnöllinen?

ASO-tauti ei ole suoraan periytyvä sairaus, mutta perinnöllisyydellä on merkitystä sairastumisriskin kannalta. Jos lähisukulaisilla on ollut valtimotautia, sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö nuorella iällä, riski sairastua on tavallista suurempi [1].

Elämäntavoilla on kuitenkin erittäin suuri vaikutus siihen, kehittyykö sairaus vai ei. Tupakoinnin välttäminen, terveellinen ruokavalio ja liikunta voivat merkittävästi pienentää riskiä myös henkilöillä, joilla on suvussa valtimotauteja.

Perifeerisen ASO-taudin oireet

Oireet alkavat usein vähitellen ja pahenevat sairauden edetessä.

Katkokävely

Yleisin perifeerisen ASO-taudin oire on katkokävely. [1][2][5]

Se tarkoittaa, että

  • kävellessä pohkeeseen tulee kipua
  • kipu pakottaa pysähtymään
  • levossa kipu helpottaa nopeasti
  • kävelyä voi jatkaa hetken levon jälkeen

Kipu voi esiintyä myös reidessä, pakarassa tai jalkaterässä. Kivun sijainti antaa usein viitteitä ahtauman sijainnista.

Jalkojen väsyminen

Monet kuvaavat oireita myös jalkojen

  • raskauden tunteena
  • voimattomuutena
  • lihasten nopeana väsyvyytenä

Kylmät jalat

Heikentynyt verenkierto voi aiheuttaa:

  • jalkojen palelemista
  • ihon viilenemistä
  • värimuutoksia

Lepokipu

Vaikeassa sairaudessa kipua esiintyy myös levossa. Tyypillisesti

  • kipu pahenee öisin
  • jalkaterää särkee sängyssä
  • kipu helpottaa, kun jalkaa roikottaa alaspäin

Tämä on merkki merkittävästä verenkierron heikkenemisestä.

Haavaumat ja kudosvauriot

Pitkälle edenneessä perifeerisessä ASO-taudissa voi syntyä myös

  • huonosti paranevia haavoja
  • varpaiden tai jalkaterän kudosvaurioita
  • kuolioita

Tällaiset oireet vaativat kiireellistä hoitoa.

Voiko perifeerinen ASO-tauti olla oireeton?

Pienellä osalla potilaista oireet voivat jäädä pimentoon muiden liikkumisvaikeuksien vuoksi, vaikka valtimoissa olisi jo pitkälle edenneitä ahtaumia tai tukoksia. Tällöin sairaus todetaan joskus sattumalta muiden sairauksien ja niihin liittyvien tutkimusten yhteydessä.

Milloin hakeutua hoitoon?

Lääkärin arvio on tarpeen, jos

  • kävellessäsi ilmenee toistuvaa pohje- tai reisikipua
  • kävelymatka lyhenee selvästi
  • jalkasi ovat jatkuvasti kylmät
  • jaloissasi esiintyy lepokipua
  • jalkoihisi syntyy huonosti paranevia haavoja
  • ihon väri muuttuu poikkeavaksi

Kävelyvaikeuksissa sinua palvelee Aavan kävelyklinikka. Siellä yhdistyvät verisuonikirurgian, sisätautien ja ortopedian osaaminen siten, että saat kokonaisvaltaisen kuvan tilanteestasi. Sinun ei tarvitse selittää oireitasi monessa eri paikassa: me kokoamme tiedot yhteen ja teemme selkeän hoitosuunnitelman juuri sinulle. 

Ensiarvio kävelyongelmasta tehdään fysioterapeutin toimesta. Jatkosta huolehtivat yllä mainitut lääkärit.

Kiireellisesti hoitoon tulee hakeutua, jos

  • jalkasi muuttuu äkillisesti kylmäksi
  • raaja kalpenee tai sinertyy
  • kipu alkaa äkillisesti ja voimakkaasti
  • jalkaan tulee tunnottomuutta tai halvausoireita

Nämä oireet voivat viitata äkilliseen valtimotukokseen.

Miten perifeerinen ASO-tauti todetaan?

Diagnoosi perustuu oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja verenkiertoa arvioiviin tutkimuksiin.

Alkuhaastattelu ja kliininen tutkimus

Alkuhaastattelun aikana selvitetään oireet, niiden kesto, kävelymatkan pituus sekä muut terveystiedot. Kliinisessä tutkimuksessa tarkistetaan iho ja sen muutokset, pulssit sekä jalkojen lämpötilat.

ABI-mittaus eli nilkka-olkavarsipaineindeksi

ABI-mittauksella (Ankle-Brachial Index) selvitetään verenpaine nilkasta ja olkavarresta. Normaalissa valtimoverenkierrossa paineet ovat lähes samat. Matala ABI-arvo viittaa valtimoahtaumaan. 

Ultraääni ja dupleksiultraäänitutkimus

Valtimoiden ultraäänitutkimuksessa nähdään ahtaumien sijainti ja koko sekä niiden vaikutus verenkiertoon. Dupleksiultraääni yhdistää rakenteen kuvantamisen ja verenvirtauksen mittauksen.

Magneettiangiografia 

Tarvittaessa valtimoperäisen katkokävelyn jatkotutkimuksena voidaan tehdä magneettiangiografia. Se antaa tarkan kuvan valtimoiden anatomisesta tilanteesta ja ohjaa etenkin kajoavan hoidon suunnittelemista.

Laboratoriokokeet

Kolesteroli, verensokeri, munuaistoiminta ja tulehdusarvot selvitetään verikokeilla. Arvot kertovat kokonaisriskistä ja ohjaavat lääkehoidon suunnittelua.

Perifeerisen ASO-taudin hoito

Hoidon tavoitteena on lievittää oireita, parantaa kävelykykyä, ehkäistä komplikaatioita sekä lääkityksen ja elintapamuutosten avulla pienentää myös sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Tupakoinnin lopettaminen

Tupakoinnin lopettaminen on tärkein yksittäinen hoitokeino. [1][5]

Jo muutaman kuukauden kuluttua

  • verenkierto paranee
  • taudin eteneminen hidastuu
  • hoitotulokset paranevat

Kävelyharjoittelu

Säännöllinen, ohjattu kävelyharjoittelu voi merkittävästi pidentää kivutonta kävelymatkaa sekä parantaa elämänlaatua. Harjoittelun tulee olla säännöllistä ja progressiivista. Ohjauksesta huolehtii fysioterapeutti. [1][3]

On suositeltavaa

  • kävellä lähes päivittäin
  • jatkaa kävelyä lievään kipuun asti
  • levätä tarvittaessa
  • jatkaa levon jälkeen uudelleen

Lääkehoito

Kolesterolilääkkeet ovat keskeinen osa hoitoa. Ne alentavat LDL-kolesterolia, hidastavat ateroskleroosia ja pienentävät sydäninfarktiriskiä.

Antitromboottiset lääkkeet eli verihiutaleidenestolääkitykset ovat toinen keskeinen lääkeryhmä, jotka hidastavat ateroskleroosin kehittymistä. Näistä yleisimmin käytetty lääke on asetyylisalisyylihappo eli ASA.

Myös verenpaine sekä mahdollinen diabetes tulee hoitaa hyvään tasapainoon.

Verisuonikirurgiset toimenpiteet

Jos oireet ovat edenneet leposärkytasoiseksi, tai katkokävelyoire ei helpota kävelyharjoituksin, voidaan edetä kajoavaan eli invasiiviseen hoitoon. Vaihtoehtoja ovat

  • suonensisäiset eli endovaskulaariset hoidot, jossa nivuspistosta vaijerien avulla tehdään pallolaajennuksia valtimoihin ja tarvittaessa asennettaan metalliverkkoja eli stenttejä tukemaan valtimon auki pysyvyyttä.
  • avokirurgiset toimenpiteet, kuten valtimon sisäseinämän poistot eli endarterektomiat, tai laskimoilla tai keinomateriaaleilla tehtävät ohitusleikkaukset.
  • hybridileikkaukset, joissa samassa toimenpiteessä tehdään sekä avokirurginen että suonensisäinen toimenpide.

Suomessa valtimokovettumataudin kajoavat toimenpiteet toteutetaan julkisissa sairaaloissa.

Perifeerisen ASO-taudin ennuste

Ennuste riippuu:

  • sairauden vaikeusasteesta sen toteamisvaiheessa
  • riskitekijöiden hallinnasta
  • hoitoon sitoutumisesta

Varhain todettu tauti voidaan usein pitää hyvin hallinnassa, mikäli elämäntapamuutoksiin sitoudutaan ja lääkehoito toteutetaan suunnitellusti. Merkittävin pitkän aikavälin riski ei kuitenkaan ole pelkästään jalkaoireisto, vaan lisäksi sydän- ja aivoverisuonisairauksien mahdollisuus tulee huomioida. Siksi kokonaisvaltainen riskitekijöiden hoito on erittäin tärkeää.

Voiko perifeeristä ASO-tautia ehkäistä?

ASO-taudin ehkäisy perustuu ateroskleroosin ehkäisyyn. [1][5]

Tehokkaimpia keinoja ovat:

  • tupakoimattomuus
  • terveellinen ruokavalio
  • säännöllinen liikunta
  • normaalipaino
  • kohonneen kolesterolin hyvä hoito
  • kohonneen verenpaineen hyvä hoito
  • diabeteksen hyvä hoitotasapaino

Mitä aikaisemmin riskitekijöihin puututaan, sitä paremmin valtimotautien kehittymistä voidaan ehkäistä.

Ajanvaraus Aavaan

Jos epäilet ASO-tautia tai sinulla on kävelyyn liittyviä vaikeuksia, voit varata ajan Aavan kävelyklinikalle soittamalla ajanvaraukseemme 010 380 3838. Kerro ajanvarauksen yhteydessä oireistasi, niin sinut ohjataan oikealle asiantuntijalle.

Voit myös varata ajan Aavan kävelyklinikalle työterveyslääkärin tai -hoitajan kautta.

Usein kysytyt kysymykset UKK

Mistä tietää, että on alaraajojen tukkiva valtimotauti?

Valtimotauti voi kehittyä pitkään ilman selviä oireita. Yksi yleisimmistä merkeistä on rasituksessa ilmenevä lihaskipu tai väsyminen jaloissa, joka helpottaa levossa. Lisäksi jalkojen kylmyys, heikosti paranevat haavat tai kävelymatkan lyheneminen voivat viitata valtimotautiin. Diagnoosi varmistetaan lääkärin tutkimuksilla, kuten ABI-mittauksella ja verisuonten kuvantamisella.

Mikä on suurin valtimokovettumataudin eli ASOn riskitekijä?

Tupakointia pidetään alaraajojen tukkivan valtimotaudin merkittävimpänä yksittäisenä riskitekijänä. Tupakointi nopeuttaa valtimoiden ahtautumista, heikentää verenkiertoa ja lisää vakavien komplikaatioiden riskiä. Muita riskitekijöitä ovat diabetes, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, ylipaino ja vähäinen liikunta.

Voiko perifeeristä ASO-tautia sairastaa nuorena?

Perifeerinen ASO-tauti on yleisempi ikääntyneillä, mutta sitä voi esiintyä myös nuoremmilla henkilöillä erityisesti silloin, jos riskitekijöitä on paljon. Tupakointi, diabetes, korkea kolesteroli ja perinnöllinen alttius voivat nopeuttaa sairauden kehittymistä.

Voiko perifeerinen ASO-tauti parantua itsestään?

Ei. Valtimoihin muodostuneet ateroskleroottiset muutokset eivät häviä itsestään. Oikeanlaisilla elämäntapamuutoksilla sekä lääkehoidolla sairauden eteneminen voidaan kuitenkin pysäyttää. Harjoittelun avulla oireita voidaan lievittää tehokkaasti vahvistamalla rinnakkaisia valtimoita.

Onko perifeerinen ASO-tauti vaarallinen?

Hoitamattomana ASO-tauti voi olla vakava sairaus. Se lisää sydäninfarktin, aivoinfarktin ja muiden verisuonisairauksien riskiä. Pitkälle edenneenä perifeerinen ASO-tauti voi johtaa haavaumiin, kuolioihin ja pahimmillaan amputaatioon.

Voiko liikunta pahentaa perifeeristä ASO-tautia?

Ei. Päinvastoin liikunta on yksi tärkeimmistä hoitokeinoista. Säännöllinen kävelyharjoittelu voi pidentää kävelymatkaa, vähentää oireita ja edistää rinnakkaisten verisuoniyhteyksien vahvistumista alaraajoihin.

Mitä ruokavaliota ASO-taudissa suositellaan?

Suositeltavaa on sydänystävällinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljaa, kalaa ja pehmeitä rasvoja. Kovan rasvan, sokerin ja pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden käyttöä kannattaa vähentää.

Voiko jalkojen verenkiertoa parantaa?

Jalkojen verenkiertoa voidaan usein parantaa tehokkaasti elämäntapamuutoksilla ja lääkehoidolla. Tärkeimpiä keinoja ovat tupakoinnin lopettaminen, säännöllinen kävelyharjoittelu, kolesterolin ja verenpaineen hoito sekä diabeteksen hyvä hoitotasapaino. Vaikeammissa tapauksissa verenkiertoa voidaan parantaa suonensisäisillä hoidoilla, kuten pallolaajennuksella ja stentillä tai avokirurgisella toimenpiteellä, kuten endarterektomialla tai ohitusleikkauksella.

Aiheeseen liittyvät palvelut

Lähteet:

[1] Käypä hoito: Alaraajojen tukkiva valtimotauti Alaraajojen tukkiva valtimotauti
[2] Terveyskirjasto: Katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma) Katkokävely (alaraajojen valtimoahtauma) – Terveyskirjasto
[3] Terveyskirjasto: Katkokävely ja liikunta Katkokävely (alaraajoja tukkiva valtimotauti) ja liikunta – Terveyskirjasto
[4] Terveyskirjasto: Alaraajojen tukkiva valtimotauti huonontaa jalkojen verenkiertoa Alaraajojen tukkiva valtimotauti huonontaa jalkojen verenkiertoa – Terveyskirjasto
[5] Sydänliitto: Katkokävely Katkokävely – Sydänliitto
[6] Terveyskylä: Alaraajojen valtimotauti diabeteksessa Alaraajojen valtimotauti diabeteksessa

Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Lääketieteellisen sisällön on tarkistanut nimetty lääkäri.