Närästys – oireet ja hoito

Jos närästys ja ylävatsavaivat eivät helpotu itsehoidolla, on syytä kääntyä gastroenterologian erikoislääkärin puoleen. Hän varmistaa diagnoosin. Mahan happamuutta vähentävät lääkkeet poistavat usein närästysoireet tai saavat ne ainakin vähenemään. Närästyksen hoidossa kiinnitetään huomiota myös elintapoihin eli ruokavalioon, liikkumiseen ja painonhallintaan.

Mistä närästys ja muut ylävatsavaivat johtuvat?

Närästyksellä tarkoitetaan rinnanaluspoltetta. Se johtuu siitä, että hapan mahaneste nousee ruokatorveen ja joskus jopa nieluun. Yleensä närästys voimistuu runsaan syömisen jälkeen.  Se voi myös herättää yöllä, koska makuuasennossa hapanta mahanestettä pääsee helpommin valumaan ruokatorveen.

Jos mahanestettä nousee toistuvasti ruokatorveen, puhutaan refluksitaudista. Siihen voi liittyä myös palan tunnetta kurkussa, nielemiskipua ja yskää. Refluksitaudin aiheuttaa ruokatorven ja mahalaukun välillä olevan ruokatorven alemman sulkijan heikkous. Joskus sitä edesauttaa palleatyrä.

Maha- ja pohjukaissuolihaavat puolestaan aiheuttavat ylävatsakipua. Niiden tärkeimmät aiheuttajat ovat helikobakteeritulehdus sekä liiallinen tulehduskipulääkkeiden käyttö.

Joskus ylävatsaoireille ei löydy selvää elimellistä syytä. Silloin kyse on niin sanotuista toiminnallisista ylävatsavaivoista. Usein niiden taustalla on stressiä.

Muita syitä voivat olla sappikivet, haimasairaudet, ärtynyt paksusuoli, keliakia tai laktoosi-intoleranssi.

Miten närästystä voi itse hoitaa?

Tärkein keino on välttää ylipainoa. Nukkuessa voit saada apua sängyn päätypuolen kohottamisesta, jolloin mahalaukun sisältö ei valu ruokatorveen. Tupakointi lisää närästystä, joten se kannattaa lopettaa. Apteekista ostettavia happoa alentavia närästyslääkkeitä voit käyttää tilapäisesti helpottamaan oloasi.

Lisäksi on syytä tehdä ruokavaliomuutoksia. Osa ruoka-aineista pahentaa närästysoireita ja vatsan pakotusta sekä hidastaa mahalaukun tyhjentymistä. Mikäli närästysoireita esiintyy usein, kannattaa välttää tai vähentää muun muassa seuraavia: 

  • rasvainen ruoka
  • alkoholi
  • greippi, appelsiini
  • raaka paprika
  • tumma suklaa
  • minttutee
  • tuore ruisleipä
  • raaka sipuli

Myös rasvainen ruoka ja suuret ruoka-annokset usein närästävät. Siksi on parempi syödä pieniä annoksia useammin. Vältä suuria aterioita etenkin ennen nukkumaan menoa.

Missä tilanteessa kannattaa tulla lääkäriin?

Jos itsehoito ei tehoa tai oireet pahenevat, kannattaa varata aika gastroenterologille eli maha-suolikanavan sairauksien hoitoon perehtyneelle erikoislääkärille. Kaikkien yli 50-vuotiaiden, joille närästys tulee uutena oireena, tulee hakeutua lääkärin vastaanotolle. 

Huolestuttavia merkkejä ovat

  • Nielemisvaikeudet
  • Kivun säteily vatsasta selkään
  • Laihtuminen ilman syytä
  • Pahoinvointi ja oksentelu
  • Närästyksen tunne liittyy rasitukseen
  • Anemia ja veriset ulosteet
  • Äkillinen rintalastan alaosassa tuntuva kova kipu, jota ei ole ennen ollut. Silloin on hakeuduttava heti hoitoon, koska sydäninfarkti voi oireilla samalla tavalla.

Mitä tutkimuksia ylävatsavaivojen diagnosointi vaatii?

Refluksitaudin diagnosointiin riittää usein tyypillisen taudinkuvan toteaminen. Diagnoosin varmennus, taudin vaikeusasteen määritys tai mahdollisten solumuutosten epäily voidaan varmistaa gastroskopialla eli mahalaukun tähystyksellä.  

Muiden ylävatsaoireiden, kuten ylävatsakivun, poltteen, nopean täyttymisen tunteen tai voimakkaan turvotuksen, kohdalla saatetaan tarvita ultraääni- tai magneettikuvausta tai paksusuolentähystystä. Helikobakteeri voidaan todeta verestä, ulosteesta tai hengitysilmasta sekä mahalaukun tähystyksen yhteydessä otetusta koepalasta.

Miten närästystä ja ylävatsavaivoja hoidetaan?

Mahan happamuutta vähentävät lääkkeet poistavat usein närästysoireet täysin tai ainakin vähentävät niitä tehokkaasti. Niitä käytetään joitakin viikkoja päivittäin, joskus jatkuvana lääkityksenä. Annostus täytyy aina sovittaa yksilöllisesti ja turhaa happoa alentavaa lääkitystä tulee välttää. Lisäksi kiinnitetään huomiota elintapoihin eli ruokavalioon, liikkumiseen ja painonhallintaan. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan harkita leikkaushoitoa.

Myös mahan haavaumat saadaan usein parantumaan tehokkaalla mahan happamuutta vähentävällä lääkehoidolla. Jos haavaumat johtuvat helikobakteeritulehduksesta, helikobakteeri häädetään antibiooteilla. Jos syy on tulehduskipulääkkeiden käyttö, käyttöä pitää järkeistää. 

Toiminnallisissa vatsavaivoissa oireita voidaan lievittää mahanhappamuutta vähentävillä lääkkeillä.

Varaa aika

Jos ruokavaliomuutokset ja apteekista ostettavat närästyslääkkeet eivät auta, varaa aika gastroenterologin lähi- tai etävastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Närästyksen ruokavaliohoidossa varaa aika ravitsemusterapeutin lähi- tai etävastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Lucas Ihmeperheen keskimmäinen
Miltä tuntuu taltioida Emma-palkitun, kovassa nosteessa olevan artistin uraa, kun kyseessä on oma veli? Sexmane on ollut pitkään etenkin nuorten huulilla, mutta kuka oikein on artistien veljenä tunnettu taka-alalta tarkkaileva taiteilijasielu Lucas Sene?
Lue lisää
Aava Lääkärikeskus Aava saa vihdoin uudet tilat Keravalle ja sisaryhtiö Pikkujätin saman katon alle 
Keväälle 2025 ajoittuva muutto mahdollistaa kaikkien Aavan palveluiden, mutta myös Pikkujätin löytyvän taas saman katon alta Keravan keskustasta.
Lue lisää
Aava Aavan sisaryhtiö Pikkujätti on kirkkaasti hyvämaineisin yksityinen lääkäriasema 
Pikkujätti oli Luottamus&Maine-vertailussa mukana ensimmäistä kertaa ja nousi vahvalla brändillään ja hyvällä maineellaan heti listan kärkeen sijalle 2. Sisaryhtiö Lääkärikeskus Aavan maine ylsi hyvälle tasolle, mutta on hivenen laskenut sote-alan maineen mukana.
Lue lisää