Suomalainen työelämä kaipaa nollausta, ja nyt sellainen tehdään ääneen. Lääkärikeskus Aava lanseeraa Nollatila-nimisen podcastin, jossa avataan työelämän rakenteita, joista ei yleensä puhuta. Sarjan toimittajana ja käsikirjoittajana toimii Tunna Milonoff, jonka oma uupumuskokemus toimii podcastin sytykkeenä ja liekkinä.  

Milonoff kirjoitti kokemuksistaan keväällä ilmestyneen kirjan Liekki, jossa hän kävi läpi syvän sisäisen tutkimusmatkan ymmärtääkseen, miksi juuri hän uupui. 

– Kirjani sai minut hahmottamaan, minkälaisilla työkaluilla pystyisin tukemaan paremmin omaa työssä jaksamistani tulevaisuudessa. Aiheeseen syvennyttyäni oivalsin kuitenkin pian, että kyse ei ollut vain minusta. En palanut loppuun siksi, että olisin heikko. Paloin, koska rakenteet eivät enää kannatelleet sitä, mikä oli minulle tärkeintä. Havaintoani näyttivät tukevan tutkimukset ja alan johtavat asiantuntijat, Milonoff kuvaa.  

Podcast ei ole tavanomainen keskusteluareena, vaan alusta ajatella toisin, kuulla erilaisia näkökulmia ja tarkastella muutoksen tarvetta mahdollisuutena. Kymmenessä jaksossa käsitellään työuupumusta, johtamista, systeemistä ajattelua, sukupuolten välistä kuormaa, työhyvinvoinnin suhdetta tuottavuuteen, psykologista turvallisuutta ja työn mielekkyyden ehtoja. 

 – Nollatilassa haluan yhdessä vieraiden kanssa saada selville, miten rakennamme työn sellaisten rakenteiden varaan, jotka kantavat. Toivo löytyy, kun katse siirtyy yksilöstä järjestelmään, Milonoff summaa. 

Vieraina monipuolinen kattaus työelämän ajattelijoita 

Ensimmäisessä jaksossa työelämän raamittajana toimii ansaitusti Työterveyslaitoksen Jari Hakanen. Ensimmäinen jakso julkaistaan Spotifyssa ja Aavan YouTube-kanavalla torstaina 11.9., jonka jälkeen jaksoja kuullaan kerran viikossa kymmenen viikon ajan. 

Mukana ovat:

• 11.9. Jari Hakanen, (TTL) tutkimusprofessori – Nollatoleranssi työuupumukselle
• 18.9. Iida Mäkikallio, Psykologi – Psykologinen turvallisuus ja tunneälykkyys tuottavan työelämän ajurina
• 25.9. Perttu Pölönen, Tulevaisuustutkija – Työn tulevaisuus
• 2.10. Mona Moisala, Aivotutkija – Miten tuottavuus saadaan kasvuun ymmärtämällä aivoja
• 9.10. Saku Tuominen, Työelämäkehittäjä, kirjailija, luova johtaja – Jatkuvan parantamisen filosofia
• 16.10. Eira Roos, työterveyden erikoislääkäri – Tuottavuus työhyvinvoinnin ajurina
• 23.10. Arto O. Salonen, Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija sosiaalipedagogiikan professori- Merkitysvetoinen liiketoiminta
• 30.10. Hanne Kettunen, Johdon konsultti, vaikuttaja ja kirjailija– Metatyöstä ja miksi naiset uupuvat?
• 6.11. Teemu Arina, Biohakkeri– Yksilön optimoinnista kollektiiviseen hyvinvointiin
• 13.11. Esa Saarinen, Filosofi – Rakkaudesta, systeemiajattelusta ja työelämästä

Eikö työelämästä ole jo riittävästi podcasteja? 

– Meillä Lääkärikeskus Aavalla on ollut pitkään selvää, että työkyky on kollektiivinen kokonaisuus yksilöä, johtamista ja rakenteita. Vain oireita hoitamalla ja yksilöön keskittymällä ei päästä ratkaisuihin, joissa työelämästä tehdään kestävämpää, virtaavampaa ja aidosti tuottavampaa, sanoo Hanni Marin, podcastin tuottaja ja Lääkärikeskus Aavan viestintäpäällikkö. 

Nollatila sai alkunsa, kun Milonoff osallistui Aavan järjestämään Mielen päälle 
-thinkathoniin syksyllä 2024. Yhteisestä keskustelusta syntyi ajatus: mitä jos tehtäisiin jotain, mitä yritysviestintä ei yleensä tee? Jotain rehellistä, reunoilta saakka?  

– Kirjan kirjoittamisen aikana löytämieni havaintojeni jälkeen oli selvää, että seuraava tutkimusmatkani sukeltaa työelämän rakenteiden uumeniin. Nollatilassa tavoitteena on päästä toimimattoman työelämän juurisyiden ytimeen, Milonoff tiivistää. 

Miksi tarvitsemme rohkeutta pysähtyä? 

Rakenteellinen näkökulma on edelleen poikkeus suomalaisessa työelämäkeskustelussa. Samaan aikaan Kela arvioi, että pitkien mielenterveysperusteisten poissaolojen vuoksi menetetty työpanos maksoi Suomessa vähintään miljardin euron vuonna 2023. Nollatila käsittelee juuri näitä kustannusten takana olevia rakenteita, ei yksilön sitkeyttä.

Sarjan nimi, Nollatila, viittaa hetkeen ennen uuden syntyä. Se ei ole passiivinen pysähdys, eikä podcastissa jaeta vinkkilistoja tai toimenpideohjeita. Sen sijaan ääneen pääsee ilmiöiden anatomia ja niiden taustalla piilevät työpaikkojen kulttuuriset lonkerot.  

– Kun yritykset katsovat rakenteitaan, tapahtuu samaan aikaan kolme asiaa: työ sujuu, ihmiset voivat paremmin ja tulos paranee. Nollatila on kutsumme organisaatioille olla rohkea ja aidosti pysähtyä tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhteyden äärelle, summaa Marin.  

Toimituksille ja medioille 

Toivomme median ottavan vastaan tämän podcastin sellaisena kuin se on: ilmiönä, ei mainoksena. Jos kaipaatte haastateltavia, lisätietoa tai materiaaleja, autamme mielellämme.

Lisätietoja ja yhteydenotot:
Hanni Marin, viestintäpäällikkö, Lääkärikeskus Aava
[email protected]
040 862 1263

Aavan sairaalassa tehdään jatkossa polven ja lonkan tekonivelleikkauksia.

Pitkälle edenneen tai hankalaoireisen nivelrikon hoidon tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen, joten Aava haluaa olla mukana tarjoamassa tekonivelkirurgiaa sitä tarvitseville.

– Haluamme tarjota nopean ja laadukkaan vaihtoehdon tekonivelleikkaukseen. Julkisessa terveydenhuollossa on tällä hetkellä merkittäviä haasteita hoitoon pääsyssä, joten Aavan tekonivelkirurgia on hyvä vaihtoehto etenkin vakuutusasiakkaillemme. Samalla haluamme palvella myös yksityisasiakkaita, jotka arvostavat sujuvaa hoitopolkua ja mahdollisuutta päästä nopeasti leikkaukseen ilman jonotusta. Yksityissektorin rooli kasvaa jatkuvasti, ja uskomme, että tämä avaus parantaa monen asiakkaan elämänlaatua merkittävästi, sanoo liiketoimintajohtaja Riia Siivikko.

Kokeneen kirurgin hoitoon nopeasti

Leikkauksista vastaa ortopedi Ville Remes, jolla on pitkä kokemus tekonivelleikkauksista. Hän on tehnyt vuosittain noin 300 tekonivelleikkausta ja on 20-vuotisen uransa aikana operoinut yli 6 000 niveltä.

Tekoniveltä aletaan harkita tyypillisesti silloin, kun pitkälle edennyt nivelrikko aiheuttaa merkittävää päivittäistä tai lähes päivittäistä kipua ja toimintakyvyn laskua, eivätkä konservatiivisen hoidon keinot, kuten kipulääkkeet ja fysioterapia ole tuottaneet toivottua tulosta.

– Tekonivelleikkauksen tärkein tavoite on kipujen vähentäminen ja työ- ja toimintakyvyn palauttaminen. Hyödyn on aina oltava selkeästi suurempi suhteessa leikkaukseen liittyviin riskeihin, Remes muistuttaa.

Täysin modernisoitu sairaala

Leikkaukset toteutetaan Helsingin Kampissa Aavan sairaalan uudessa ja täysin modernisoidussa leikkaussalissa, joka on remontoitu kuluneen kesän aikana.

– Käytössämme ovat huippuluokan välineet ja olemme valinneet käyttöömme vain sellaisia tekonivelmalleja, joilla on tunnetut pitkäaikaistulokset. Tekonivelrekistereissä leikkausten 15–20 vuoden seurantatulokset ovat olleet erinomaisia ja uusintaleikkausriski on pieni, Remes kertoo.

Erityisesti lonkan tekonivelleikkausten uusintaleikkausriski on pienentynyt leikkaustekniikoiden ja materiaalien kehittymisen myötä.

Sujuva ja nopea hoitoketju

Aavan hoitoketju noudattaa kansallisia hoitosuosituksia, mikä tarkoittaa huolellista esitutkimusta, oikea-aikaista leikkausta ja suunnitelmallista kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa potilas mahdollisimman nopeasti takaisin arkeen ja työkykyiseksi.

– Yleensä omatoiminen, kotona tapahtuva harjoittelu ja muutama käynti fysioterapeutilla riittävät palauttamaan esimerkiksi polven toimintakyvyn. Tarvittaessa kuntoutumista voidaan tukea aktiivisemmalla ohjatulla fysioterapialla, Remes sanoo.

Tekonivelkirurgia on nykyisin yhä useammin päiväkirurgista tai lyhytjälkihoitoista leikkaustoimintaa kivunhoidon, anestesian ja kuntoutuksen kehittymisen myötä. Lisäksi sairausloma pyritään räätälöimään potilaan työtehtävien mukaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Lisätietoja:
Ville Remes, ortopedi
[email protected]

Lue lisää:
Polven tekonivelleikkaus
Lonkan tekonivelleikkaus

Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun ajanvaraus on avattu Aavassa tänään torstaina 28. elokuuta. Aikoja voi varata sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse 010 380 3838.

Huomaathan, että korvauksen saadaksesi, voit varata ajan vain kokeilussa mukana oleville lääkäreille.

Valitsemalla ajanvarauksesta heti alussa asiakkuudeksesi ”65+ Kela-korvattava lääkärikäynti” näet vapaita aikoja vain kokeilussa mukana olevia yleislääkäreille.

Valinnanvapauskokeilu alkaa koko Suomessa 1.9.

Aavan ja Pikkujätin uudeksi markkinointi- ja viestintäjohtajaksi on valittu Jarkko Kantoluoto, joka on aloittanut työssään 18. elokuuta. 

Edellinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma irtisanoutui tehtävästään keväällä ja hänen työnsä Aavassa ja Pikkujätissä päättyi heinäkuun lopussa.

Rooliin astuu monipuolinen osaaja 

Kantoluodon edellinen työtehtävä oli vastata medialiiketoiminnasta mainos- ja viestintätoimisto dentsussa. Sitä ennen hän työskenteli vuosina 2018–2024 vakuutusyhtiö Ifissä tuotejohtajana ja Pohjoismaista vastaavana markkinointijohtajana.

Kantoluoto on pitkän linjan markkinoinnin ammattilainen, jolla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, digitaalisesta myynnistä ja tuotejohdosta. Hänen aiempia työnantajiaan ovat olleet muun muassa If, OP Ryhmä, S-Pankki ja Sanoma Media. Lisäksi hän on istunut Potilasvakuutuskeskuksen hallituksessa ja finanssialan toimialaryhmissä, joissa sote-ala on käynyt tutuksi.

– Fiilis on tosi hyvä ja odotan innolla, että pääsen aloittamaan. Ennen kaikkea on mukavaa päästä tutustumaan ihmisiin ja liiketoimintaan tarkemmin, Jarkko Kantoluoto sanoo.

Arvot ja ala merkityksellisiä

Aavassa ja Pikkujätissä Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa. Myös terveyden ja hyvinvoinnin ala on hänelle merkityksellinen.

Aavan ja Pikkujätin haastajan asema markkinassa ei pelota Kantoluotoa, sillä hän on tottunut olemaan haastajan roolissa.

– Suhtaudun siihen tosi positiivisesti. Se sallii tehdä omaa juttua ilman, että tarvitsee koko ajan olla huolissaan, tuleeko kilpailija ohi, hän sanoo.

Kantoluoto näkee omana vahvuutenaan uteliaisuuden ja kokemuksen tuoman varmuuden tekemisessä. Hän on tehnyt myös aiemmin urallaan laajasti yhteistyötä sote-alan eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, mikä on tulevassa roolissa iso etu. 

Toimitusjohtaja Ove Uljas on tyytyväinen, että tehtävään löytyi kaupallinen markkinoinnin moniosaaja.

– Vahvan markkinointitaustan lisäksi Jarkolla on vahva kaupallinen tausta ja hän puhuu samaa kieltä liiketoimintamme kanssa. Uskon, että hän sopii erittäin hyvin Aavan ja Pikkujätin maailmaan, Uljas sanoo.

Lisätietoja:

Ove Uljas, toimitusjohtaja

Jokainen uusi sähköskuuttikausi tuo mukanaan katuja pitkin kiitäviä ajopelejä – ja valitettavan usein myös päivystykseen päätyviä potilaita. HUSin tilaston mukaan Pelkästään Helsingissä tapahtuu ajokauden aikana satoja sähköpotkulautaonnettomuuksia.

Aava Sairaala reagoi ilmiöön lanseeraamalla ennaltaehkäisevänä hoitotoimenpiteenä Skuuttiklinikan eli videosarjan, joka opettaa ajamaan oikein. Tavoitteena ei ole houkutella ihmisiä hoitoon, vaan pitää heidät poissa sieltä.

– Haluamme näyttää, että osaamisemme ei rajoitu hoitohuoneisiin. Olemme olemassa potilaita varten – myös silloin, kun he eivät vielä ole potilaita, sanoo Aava Kampin yksikönjohtaja Anna Artto.

Ei syyllistämistä, vaan opastusta

Sähköpotkulautailu jakaa mielipiteitä ja nousee jatkuvasti otsikoihin. Aava ei halua ottaa kantaa puolesta tai vastaan, vaan keskittyy siihen, mikä lopulta merkitsee: mitä useampi ihminen pääsee kotiin ehjänä, sen parempi.

– Skuutti on liikenneväline, jota käytetään ilman koulutusta, ilman kypärää ja usein väärinpäin seisten. Kun matka katkeaa, jälki voi olla karua. Mitä jos sen sijaan että syyllistäisimme skuuttaajia, opettaisimme heille lajin alkeet ennen kuin he päätyvät paikkailtaviksi? sanoo Aavan markkinointipäällikkö Joona Salminen.

Skuuttiklinikka, eli miten välttää päivystysreissu tänä kesänä? on Aava Sairaalan tapa tuoda asiantuntemus näkyväksi siellä, missä onnettomuuksia tapahtuu: kaduilla, kulkuvälineissä, arjessa.

Napakoissa ja hyödyllisiä videoissa skuuttauksen Suomen mestarit, maailman huiput Alli Vormala ja Oiva Lehtonen opastavat kokemattomampia skuuttaajia pilke silmäkulmassa – miten seistään oikein, mihin suunnata katse ja miten selvitään ehjin nahoin spårakiskojen, kanttareiden ja muiden kaupunkitilojen sudenkuoppien läpi.

– Sähköpotkulautailussa paras ja helpoin keino lisätä turvallisuutta on kypärän käyttö, muistuttaa Alli Vormala.

– Pysy skarppina ja pidä meininki rentona, tiivistää Oiva Lehtonen.

Kampanja näkyy katukuvassa ja sosiaalisessa mediassa 9.6. alkaen.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Työelämä kaipaa nollausta – Lääkärikeskus Aava ja Tunna Milonoff avaavat uudenlaisen keskustelun podcastin muodossa

Miksi aivotutkija, työterveyslääkäri ja filosofi ovat sitä mieltä, että työelämä tarvitsee kokonaisvaltaista ajattelua ja muutosta? Nollatila-podcast törmäyttää näkökulmia työelämän rakenteiden äärellä.

Lue lisää

Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia

Leikkaukset tehdään täysin modernisoidussa Aava Kampin sairaalassa yli 6 000 niveltä leikanneen ortopedin johdolla.

Lue lisää

Ajanvaraus valinnanvapauskokeiluun on nyt avattu

Aikoja saa sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

SuomiAreenan tapahtumat 24.–27.6.2025 ovat maksuttomia ja kaikille avoimia – tervetuloa paikan päälle tai seuraamaan suoraa lähetystä MTV Katsomossa.

Molemmat Aavan paneelit järjestetään torstaina 26.6.

Nyt murretaan myyttejä naisten ylipainosta – hormonaalinen terveys ja elämänvaiheet yli 40-vuotiailla naisilla

Klo 10.00–10.45, Vaakunan lava, Gallen-Kallelankatu 7

Ylipaino on kasvava kansanterveydellinen haaste. Arviolta 1,2 miljoonaa suomalaista aikuista täyttää lihavuuden kriteerit, ja vyötärölihavuus koskee lähes joka toista aikuista. Lääketieteellinen tutkimus on painottunut miehiin, minkä vuoksi naisten hormonaalisen terveyden ja painonhallinnan mekanismeista tiedetään vähemmän. Tämä vaikuttaa hoitosuosituksiin, diagnostiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ylipainosta. Paneelin tarkoituksena on oikoa harhaluuloja ja väärää tietoa, joita ylipainoon liittyy.

Keskustelemassa ovat

• Emilia Huvinen, Aavan gynekologi ja lihavuustutkija
• Leena Väisälä, Aavan gynekologi ja kliininen seksologi
• Hanna Partanen, Nutrifilian ravitsemusterapeutti
• Paneelin juontaa Aavan viestintäpäällikkö Hanni Marin
  

Nuoret uupuvat uransa alkumetreillä – mitä tehdä rikkinäiselle työelämälle?

Klo 15.00–15.45, Puuvillan lava, Siltapuistokatu 14

Tilastojen mukaan joka neljäs suomalainen on kohonneessa työuupumusriskissä, ja erityisesti nuorten tilanne on kriisiytynyt: alle 36-vuotiaiden työuupumus on kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Paneelissa emme sysää vastuuta yksilöille, vaan etsimme ratkaisuja. Mitä voimme tehdä rikkinäiselle työelämälle? 

Keskustelemassa ovat:

• Eira Roos, Aavan työterveyshuollon kehitysylilääkäri ja tutkija
• Pauli Forma, Työeläkevakuutusyhtiö Varman työkykypalveluista vastaava johtaja
• Sini Havukainen, Suomen Nuorkauppakamareiden toiminnanjohtaja
• Roosa Rahkonen, vaikuttaja ja kokemusasiantuntija, joka on itse kohdannut työuupumuksen
• Paneelin juontaa tuottaja ja ohjaaja Tuomas Milonoff

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Työelämä kaipaa nollausta – Lääkärikeskus Aava ja Tunna Milonoff avaavat uudenlaisen keskustelun podcastin muodossa

Miksi aivotutkija, työterveyslääkäri ja filosofi ovat sitä mieltä, että työelämä tarvitsee kokonaisvaltaista ajattelua ja muutosta? Nollatila-podcast törmäyttää näkökulmia työelämän rakenteiden äärellä.

Lue lisää

Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia

Leikkaukset tehdään täysin modernisoidussa Aava Kampin sairaalassa yli 6 000 niveltä leikanneen ortopedin johdolla.

Lue lisää

Ajanvaraus valinnanvapauskokeiluun on nyt avattu

Aikoja saa sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Endometrioosi on yleinen krooninen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa pesäkkeinä kohdun ulkopuolella. Sitä sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista ympäri maailmaa. Endometrioosi ilmenee kolmena erilaisena tautimuotona, vatsakalvon pesäkkeinä, munasarjan endometrioosikystoina sekä syvinä kasvainmaisina pesäkkeinä esimerkiksi suolen tai virtsarakon seinämässä.

Endometrioosin tavallisin oire on elämänlaatua heikentävä kuukautiskipu, jonka lisäksi voi ilmetä monimuotoisia vatsa- ja lantiokipuja, toiminnallisia suoli- ja rakkovaivoja sekä lapsettomuutta. Oireiden perusteella diagnoosia ei kuitenkaan voida varmistaa.

Nyt markkinoille on tullut uudenlainen diagnoosimenetelmä endometrioosin toteamiseen. Se voi nopeuttaa diagnoosin saamista ja parantaa hoitoa, ja sen avulla saatetaan jopa välttyä vatsaontelon tähystysleikkaukselta.

Nykydiagnostiikka on hidas ja epävarma

Suomessa ja maailmanlaajuisesti ongelmana on endometrioosin diagnosointiin liittyvä vuosien pituinen viive. Nykydiagnostiikka perustuu endometrioosille tyypillisiin oireisiin, gynekologiseen tutkimukseen ja kuvantamiseen ensisijaisesti emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella tai toissijaisesti magneettikuvauksella. Kuvantaminen vaatii tekijältä perehtyneisyyttä eikä kaikkia pesäkkeitä pystytä kuvantamisella varmistamaan. Lääkehoito voidaan aloittaa endometrioosia epäiltäessä, mutta hoitovasteen ollessa riittämätön, tarjotaan potilaalle mahdollisuutta diagnostiseen ja hoidolliseen vatsaontelon tähystysleikkaukseen, jossa diagnoosi voidaan varmistaa tai poissulkea.

– Vatsakalvon endometrioosi löytyy huonosti kuvantamisella eikä laparoskopia aina ole optimaalinen menetelmä, koska toimenpiteen tekijällä pitää olla harjaantunut silmä endometrioosin havaitsemiseen, sanoo Aavan naistentautien erikoislääkäri Pia Suvitie. Nukutuksessa tehtävään toimenpiteeseen liittyy myös aina riskejä.

– Noin puolella laparoskopiapotilaista ei lopulta löydy endometrioosia, jolloin potilas ei hyödy leikkauksesta, hän jatkaa.

Sylkitestillä on monia etuja

Sylkitestin avulla voidaan paitsi välttää turhia laparoskopioita myös lyhentää diagnoosin viivettä jopa vuosilla.

Testi hyödyttää heitä, joilla kuvantamisesta ei löydy syytä endometrioosiin viittaaville oireille. Sylkitesti voi toimia apuna myös lapsettomuuden syyn selvittelyssä.

 – Potilaat kokevat tärkeänä sen, että he saavat selityksen oireilleen. Se luo mielenrauhaa, kun tietää, mistä oireet johtuvat, Suvitie sanoo.

Endotest-sylkitestin herkkyys (sensitiivisyys) on 97 % ja tarkkuus (spesifisyys) 93 %.

Mihin testi perustuu?

Sylkinäyte lähetetään geenilaboratorioon, jossa siitä määritetään endometrioosille tyypillisiä mikroRNA-molekyylejä.

– Endometrioosissa kohdun solut ilmentävät geenejä normaalista poikkeavasti ja tähän liittyen potilaan miRNA-profiilikin on poikkeava. Endotest perustuu tämän poikkeavan miRNA-profiilin havaitsemiseen, kertoo Vita Laboratorioiden johtava ylilääkäri Sakari Jokiranta.

– Eri kudoksista peräisin olevat miRNA-molekyylit kulkeutuvat veren mukana ympäri elimistöä ja säilyvät veressä ja muissa elimistön nesteissä pitkään. Siten on ymmärrettävää, että miRNA-molekyylejä voidaan mitata sylkinäytteestä, hän jatkaa.

Testi on laajasti käytössä jo Ranskassa

Testi on kehitetty Ranskassa, jossa se on otettu käyttöön julkisessa terveydenhuollossa. Ruotsissa testiä tarjotaan yksityisessä terveydenhuollossa.

Sylkitesti ei ole vielä käytössä Suomessa ja Aava onkin ensimmäinen, joka tarjoaa asiakkailleen sylkitestiä avuksi endometrioosin diagnosointiin.

– Tällaisia edistysaskeleita ei gynekologiassa usein tule. Diagnoosin nopeuttaminen parantaa oireista kärsivien potilaiden elämää ja hoidon saamista huomattavasti. On aina parempi, mitä nuorempana endometrioosi pystytään löytämään, Pia Suvitie sanoo.

Aavan endometrioosilääkärit pitävät uuden sylkitestin mahdollisuutta arvokkaana joskus kovin salakavalan endometrioosin diagnostiikassa.

– Olen todella innoissani, että saamme tämän uraauurtavan sylkitestin suomalaisille naisille tarjolle. Testin käyttö vaatii tarkkaa harkintaa jo kalliin hintansa vuoksi, eikä se ole tarkoitettu oireettomien naisten seulontaan tai yleensä tarpeen muilla keinoin todetun endometrioosin lisävarmistukseksi, Aavan gynekologian vastuulääkäri Annakaija Lappalainen sanoo.

Kenelle testi voidaan tehdä?

Sylkitesti voidaan tehdä 18–43-vuotiaille, joilla on endometrioosiin viittaavia oireita.

Sylkitesti on arvokas, eikä sitä siksi kannata tehdä ilman selkeää perustetta. Lääkäri arvioi aina potilaan oireet. Jos lääkitys ei tuo helpotusta niihin, eikä kuvantamisessa löydy endometrioosia, voidaan sylkitestiä käyttää diagnostiikan apuna ennen laparoskopiaan ryhtymistä.

Sylkinäytteet otetaan Aavan laboratorioissa ja analysoidaan Ranskassa. Sylkitestiin tarvitaan aina lääkärin lähete ja Aavassa lähetteitä tekevät vain Endometrioosikeskuksen gynekologit. Sylkitestiä ei voi tehdä infektiopotilaalle, raskaana olevalle, syöpää sairastavalle tai hiv-positiiviselle.

Näyte säilyy hyvin huoneenlämmössä. Sylkinäytteen kerääminen on helppoa ja kivutonta. Näyte voidaan ottaa missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa tai lääkehoidon aikana.

Sylkitesti maksaa Aavassa 1 320 euroa. Vertailun vuoksi tällä hetkellä diagnostinen laparoskopia maksaa 5 284 euroa. Kirurgisen toimenpiteen riskien välttämisen lisäksi testi vaikuttaa olevan myös kustannustehokas.

Endometrioosikeskuksesta apua oireisiin

Aavan Endometrioosikeskuksessa endometrioosin diagnostiikkaan ja hoitoon syvällisesti perehtyneet gynekologit toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Endometrioosikeskuksen gynekologit osaavat tunnistaa endometrioosin epätyypillisetkin muodot ja endometrioosikivussa huomioimme kivun kokonaisvaltaisen luonteen.

Endometrioosikeskus on osa Naisten Aavaa, joka tarjoaa ympäri Suomen kaikki naisen terveyden palvelut yhdessä paikasta. Aava on tunnettu kokeneista ja asiakasystävällisistä lääkäreistään sekä muista hyvinvoinnin ammattilaisistaan.

Kirjallisuusviite:
Pia Suvitie, Milloin epäilen endometrioosia? Lääkärilehti 14–15/2020 vsk 75 s. 884–891

Lisätietoja:
Annakaija Lappalainen, gynekologian vastuulääkäri, Lääkärikeskus Aava 
[email protected]

Aava ja Pikkujätti yhdistyvät 1.6.2025 alkaen virallisesti yhdeksi yritykseksi, jonka nimeksi tulee Aava ja Pikkujätti Oy. Muutos on osa hallinnollista selkeyttämistä, ja sen tavoitteena on mahdollistaa entistä yhtenäisempi kehittäminen ja sujuvampi yhteistyö sisäisesti.

Aava ja Pikkujätti ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä jo vuodesta 2019, jolloin hallintorakenteita yhtenäistettiin. Nyt yhteistyö virallistetaan yhdistymisellä, jonka seurauksena yritykset toimivat jatkossa saman y-tunnuksen alla.

Yhdistyminen ei vaikuta asiakkaille tai yhteistyökumppaneille tuttuihin brändeihin, vaan Aava ja Pikkujätti jatkavat omilla vahvuuksillaan ja identiteeteillään. Aava keskittyy jatkossakin aikuisten ja työikäisten terveyden tukemiseen ja Pikkujätti lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Kyseessä on yhtiörakenteen muutos, ei brändiuudistus tai brändien fuusio. Molemmat nimet, palvelulupaukset ja uniikki tapa kohdata asiakas pysyvät näkyvissä ja elävinä asiakkaidemme arjessa. Yhdistymisellä haluamme mahdollistaa entistä paremman asiakaskokemuksen, sujuvamman sisäisen yhteistyön ja yhä laaja-alaisemman palvelutoiminnan kehittämisen, sanoo toimitusjohtaja Ove Uljas.

Suomalainen Ahon perhe omistaa edelleen 100 %

Konkreettinen muutos asiakkaan näkökulmasta on se, että yhdistymisen myötä uusi nimi, Aava ja Pikkujätti Oy, näkyy 1.6.2025 alkaen virallisissa dokumenteissa, kuten laskuissa ja sopimuksissa. Asiakkaat ja kumppanit kohdataan ja palvellaan niin kuin ennenkin – kokonaisina ihmisinä.

Yhtiön omistajana toimii jatkossakin suomalainen Ahon perhe, joka omistaa nyt 100 % myös Pikkujätistä. Yhdistyminen mahdollistaa entistä tiiviimmän palvelukehityksen ja tukee tavoitteita palvella asiakkaita vauvasta vaariin, laadukkaasti ja pitkäjänteisesti.

– Monesti yritysten yhdistäminen tarkoittaa yhden nimen katoamista. Meille tämä on kannanotto siihen, että tunnistamme molempien brändiemme vahvuudet ja haluamme säilyttää ne. Siksi myös yrityksen nimeksi tuli Aava ja Pikkujätti Oy, kertoo omistaja ja Aho Groupin hallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja Antti Aho.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Työelämä kaipaa nollausta – Lääkärikeskus Aava ja Tunna Milonoff avaavat uudenlaisen keskustelun podcastin muodossa

Miksi aivotutkija, työterveyslääkäri ja filosofi ovat sitä mieltä, että työelämä tarvitsee kokonaisvaltaista ajattelua ja muutosta? Nollatila-podcast törmäyttää näkökulmia työelämän rakenteiden äärellä.

Lue lisää

Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia

Leikkaukset tehdään täysin modernisoidussa Aava Kampin sairaalassa yli 6 000 niveltä leikanneen ortopedin johdolla.

Lue lisää

Ajanvaraus valinnanvapauskokeiluun on nyt avattu

Aikoja saa sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Aava Kerava on muuttanut vuosien odotuksen jälkeen uusiin ja raikkaisiin tiloihin Kauppakaari 15:een. Läpikotaisin remontoidun toimipisteemme ovet on avattu asiakkaille maanantaina 7.4.2025.

Muuttomatkamme ei ollut pitkä, sillä aiempi toimipisteemme Kauppakaari 1:ssä sijaitsi vain parinsadan metrin päässä uusista tiloista.

Remontoidussa kiinteistössä Aavan ja Pikkujätin vuokraamiin reilun 1000 neliön tiloihin on tehty laboratorion ja kuvantamisen tilat, toimenpidehuoneet sekä 31 vastaanottohuonetta.

– Erityisesti tilojen uudistuksessa on panostettu sekä asiakkaiden että henkilöstön hyvinvointiin, sanoo Keravan Aavan ja Pikkujätin yksikönjohtaja Kati Oksa.

Kaikki palvelut yhdestä osoitteesta

Tilauudistuksen ansiosta olemme saaneet taas kaikki Aavan palvelut saman katon alle. Se tarkoittaa, että vanhan toimipisteemme lisäksi ovensa on sulkenut työterveysyksikkö Aava Kerava Sampola, jonka toiminta on siirtynyt Kauppakaari 15:een.

Ilouutinen on myös se, että lasten oma Pikkujätti on vihdoin saatu Keravalle.

– Iso merkkipaalu uusissa tiloissa on se, että onnistuimme palauttamaan Keravalla kaivatut ja odotetut lastenlääkäripalvelut takaisin kaupunkiin Pikkujätin auetessa Aavan kanssa samoihin tiloihin, iloitsee Kati Oksa.

Lastenlääkäriajat varataan Pikkujätin nettisivujen kautta osoitteessa pikkujatti.fi/ajanvaraus.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Työelämä kaipaa nollausta – Lääkärikeskus Aava ja Tunna Milonoff avaavat uudenlaisen keskustelun podcastin muodossa

Miksi aivotutkija, työterveyslääkäri ja filosofi ovat sitä mieltä, että työelämä tarvitsee kokonaisvaltaista ajattelua ja muutosta? Nollatila-podcast törmäyttää näkökulmia työelämän rakenteiden äärellä.

Lue lisää

Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia

Leikkaukset tehdään täysin modernisoidussa Aava Kampin sairaalassa yli 6 000 niveltä leikanneen ortopedin johdolla.

Lue lisää

Ajanvaraus valinnanvapauskokeiluun on nyt avattu

Aikoja saa sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Aava on hankkinut uuden magneettikuvauslaitteen ja parantaa siten Keski-Uudellamaalla magneettikuvaukseen pääsyä merkittävästi.

Aava Järvenpäässä voidaan tehdä raajojen ja nivelten, rangan sekä aivojen magneettikuvauksia. Aava Kampissa edellä mainittujen lisäksi on mahdollista myös vatsan, eturauhasen, rintojen ja verisuonten magneettitutkimukset. Tahdistinpotilaita ei kuvata Aavassa.

Avajaistarjouksena Järvenpäässä kaikki kuvaukset 350 € riippumatta laajuudesta tai kohteesta (norm. 617–935,3 €).

Jos lähete on tehty Aavassa tai Pikkujätissä, erillistä palvelumaksua ei peritä magneettitutkimuksen yhteydessä, mutta Aavan ulkopuolisella lähetteellä tutkimukseen tulevan tutkimushintaan lisätään palvelumaksu. Hintaan lisätään myös Kanta-maksu ja jos kuvauksessa tarvitaan varjoainetta, se laskutetaan erikseen. Tarjous koskee vain yksityisasiakkaita ja se on voimassa 1.4–30.9.2025.

Ei enää niin epämukavaa

Magneettikuvauksen tekevät aina siihen erikoiskoulutetut röntgenhoitajat ongelma-alueeseen perehtyneen radiologian erikoislääkärin ohjeiden mukaan.

Magneettikuvauslaitteessa on kuvaustunneli, joka on ilmastoitu, valaistu ja avoin molemmista päistä. Kuvauslaitteesta kuulu ajoittain melko voimakasta ääntä, joten kuvattavalle annetaan kuulosuojaimet, joista voi kuunnella radiota.

Monelle ajatus ahtaasta tunnelista aiheuttaa pakokauhua, mutta Aavassa epämukavuutta on lievitetty laitteilla, joissa on laajempi putken halkaisija.

– Uusi laite on laadukas tekoälyrekonstruktiolla ja kehittyneellä teknologialla varustettu Siemensin 1.5T-magneettikuvauslaitteisto, jossa on perinteistä laajempi 70 cm putken halkaisija, mikä vähentää ahtauden tuntua, sanoo Aavan kuvantamisen ylilääkäri Erik Stumpf.

Ongelma-alueeseen perehtynyt radiologian erikoislääkäri antaa otetuista kuvista lausunnon. Kuvat ja lausunto lähetetään Aavassa sähköisesti tutkimuslähetteen tehneelle lääkärille, joka laatii jatkohoitosuunnitelman.

Ajanvaraus magneettitutkimukseen

Magneettikuvaukseen tullaan hoitavan lääkärin lähetteellä, joka arvioi kuvantamistarpeen potilaskohtaisesti.

Voit varata nettiajanvarauksestamme ajan nivelten, rangan sekä aivojen magneettikuvaukseen Kampin tai Järvenpään Aavan magneettiin.

Olkapään, vatsan, rintojen tai eturauhasen kuvaukset tai gynekologiset magneettitutkimukset varataan soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838. Kaikki ajat eivät ole nettiajanvarauksessa, joten jos et löydä sopivaa aikaa, tiedustele asiaa asiakaspalvelusta.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Työelämä kaipaa nollausta – Lääkärikeskus Aava ja Tunna Milonoff avaavat uudenlaisen keskustelun podcastin muodossa

Miksi aivotutkija, työterveyslääkäri ja filosofi ovat sitä mieltä, että työelämä tarvitsee kokonaisvaltaista ajattelua ja muutosta? Nollatila-podcast törmäyttää näkökulmia työelämän rakenteiden äärellä.

Lue lisää

Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia

Leikkaukset tehdään täysin modernisoidussa Aava Kampin sairaalassa yli 6 000 niveltä leikanneen ortopedin johdolla.

Lue lisää

Ajanvaraus valinnanvapauskokeiluun on nyt avattu

Aikoja saa sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit