Muistiongelmien tutkiminen

Unohdatko toistuvasti sovittuja tapaamisia tai ovatko tavarasi jatkuvasti hukassa? Jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista, kannattaa hakeutua muistitutkimuksiin neurologille. Kyse ei ole välttämättä muistisairaudesta, vaan monet muutkin sairaudet voivat hoitamattomina aiheuttaa muistiongelmia.

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät toimintakykyä. Suomessa muistisairaita on noin 200 000 ja uusia tapauksia todetaan vuosittain vajaat 15 000.

Valtaosa sairastaa Alzheimerin tautia

Yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Sen tärkein riskitekijä on ikä: yli 85-vuotiailla tautia esiintyy 15–20 prosentilla.

Sairastumisvaaraa lisäävät myös muun muassa korkea verenpaine ja kolesteroli, diabetes, ylipaino ja liikkumattomuus sekä vähäinen koulutus. Taudin perimmäistä syytä ei tunneta.

Ensioireita ovat lähimuistin heikentyminen ja uuden oppimisen vaikeutuminen. Sairauden edetessä toimintakyky hiipuu pikku hiljaa johtaen lopulta siihen, etteivät edes päivittäiset perustoiminnot onnistu. Valtaosalla on myös käytöshäiriöitä. Myös liikunta- ja puhekyky heikkenevät.

Vaskulaarinen dementia etenee nopeammin

Toiseksi yleisin muistisairaus on vaskulaarinen eli verisuoniperäinen dementia. Taustalla voi olla monia aivoverenkiertosairauksia, kuten aivoinfarkteja ja -verenvuotoja. Riskitekijät ovat pitkälti samat kuin Alzheimerissa.

Vaskulaarisen dementian alussa toiminnanohjaus eli taito toimia itsenäisesti ja suunnitelmallisesti tavoitteita kohti heikentyy muistia selvemmin. Oireet alkavat nopeammin kuin Alzheimerissa.

Taustalla myös muita sairauksia

Lisäksi on harvinaisempia muistisairauksia, kuten Lewyn kappale –tauti ja otsolohkodementia. Myös monet muut sairaudet, esimerkiksi Parkinsonin tauti, saattavat aiheuttaa muistin ongelmia.

Milloin neurologille muistiongelmien vuoksi?

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos

• olet huolissasi omasta tai läheisen muistista.
• unohdat toistuvasti sovittuja asioita tai sinulle tärkeitä asioita.
• tavarasi ovat jatkuvasti hukassa.
• asioiden hoitaminen hankaloituu ja huomaat sählääväsi.
• sinulla on selkeitä vaikeuksia oppia uutta.
• joudut jatkuvasti hakemaan sanoja.
• eksyt tutussa ympäristössä.

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Muistiongelmia selviteltäessä oleellista on potilaan ja mielellään myös lähiomaisen huolellinen haastattelu neurologin vastaanotolla. Tämän pohjalta suunnitellaan tarvittavat lisätutkimukset.

Tutkimukset pitävät sisällään aivojen kuvantamisen (yleensä MRI) ja muistitutkimuksia. Osa muistitutkimuksista voidaan tehdä saman tien lääkärin vastaanotolla. Laajempaa CERAD-tutkimusta varten varataan erillinen aika.

Perusteellisin muistin testaus on neuropsykologin tekemä tutkimus, joka on usein tarpeellinen erityisesti työikäisten muistiongelmia selviteltäessä.

Lisäksi selvittelyihin kuuluu yleensä laboratoriotutkimuksia esimerkiksi mahdollisen hoitamattoman anemian, diabeteksen, kilpirauhasen vajaatoiminnan tai B12-vitamiinin puutoksen toteamiseksi. Nämäkin sairaudet voivat joskus oireilla muistin ongelmina. Silloin tilanne korjaantuu, kun kyseinen sairaus saadaan hyvään tasapainoon.

Muistisairauksien hoito

Eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. On kuitenkin tärkeää, että ne todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin esimerkiksi Alzheimerin taudin oireiden etenemistä voidaan lääkehoidolla hidastaa.

Olennaisia ovat myös perusterveydenhuollon tukitoimet, joiden avulla potilas pärjää kotona mahdollisimman pitkään.

Ajanvaraus

Varaa aika neurologille muistiongelmien tutkimista varten nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa neurologian erikoislääkäri Ville Artto.