PMS-oireet – tunnista ja hoida hyvin
PMS- eli premenstruaalioireyhtymä tarkoittaa kuukautisia edeltäviä psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haittaavat normaalia arkea: opintoja, työntekoa, harrastuksia ja sosiaalisia rientoja. PMS-oireet liittyvät säännölliseen kuukautiskiertoon ja hiipuvat vaihdevuosien lähestyessä.
PMS-oireyhtymän perimmäistä syytä ei tunneta, mutta ajatellaan, että taustalla on se, että osalla naisista keskushermosto reagoi hormonitasapainon vaihtelemiseen tavallista voimakkaammin. Kasvatus ja kulttuuri vaikuttavat osaltaan siihen, miten suhtaudumme oireisiin.
PMS-oireet ovat varsin tavallisia
Valtaosalla naisista on lieviä PMS-oireita jossakin vaiheessa elämäänsä. Rajut PMS-oireet ovat harvinaisempia, mutta 5-10 prosentilla oireet ovat hankalia kuukautiskierrosta toiseen.
PMS-oireet ilmaantuvat kuukautiskierron loppuvaiheessa, muutamasta päivästä viikkoon ennen vuodon alkua. Ne helpottavat selkeästi ja nopeasti vuodon alettua.
Tavallisimmat psyykkiset oireet ovat
- ärtyneisyys
- masentuneisuus
- itkuherkkyys
- unihäiriöt
- keskittymisvaikeudet
Fyysisiä oireita ovat
- rintojen arkuus
- rintojen turpoaminen
- yleinen turvotus
- päänsärky
- vatsakrampit
- epämääräinen, kokonaisvaltainen huono olo
Kuukautisia edeltävät oireet eivät ole aina samanlaisia, vaan voivat vaihdella kierrosta toiseen. Pahimmillaan ne ovat usein 30–40 vuoden iässä.
Mistä tietää, että kyse on juuri PMS:stä?
Vastaavanlaisia oireita voi liittyä myös joihinkin sairauksiin, kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan ja anemiaan tai masennukseen ja ahdistuneisuushäiriöön. Niissä oireilu ei kuitenkaan liity kuukautiskierron tiettyyn vaiheeseen, vaan oireita on tasaisesti läpi kierron.
PMS-oireet saattavat sekoittua niin ikään varhaisiin vaihdevuosioireisiin, joita voi olla jo nelikymppisillä naisilla.
PMS-oirepäiväkirjaa pitämällä varmistat, että kyse on kuukautisiin liittyvästä oireilusta. Kirjaa päiväkirjaan päivittäin kaikki oireet, joista kärsit ennen kuukautisia. Merkitse myös, miten voimakkaita oireet minäkin päivänä ovat. Pidä oirepäiväkirjaa mielellään vähintään kolmen kuukautiskierron ajan.
PMS-oireiden hoito: keho kertoo, mikä on hyväksi
Oirepäiväkirjaa voi hyödyntää myös PMS-oireiden itsehoidossa, kun merkitset ylös myös, mitä minäkin päivänä olet touhunnut: mitä olet syönyt, miten olet liikkunut ja miten olet nukkunut – ja minkälainen olo sinulla tekemisten jälkeen on ollut. Saatat kenties huomata, että olo on ollut vähemmän ärtynyt lempeän joogan jälkeen. Toisaalta joku toinen voi kokea, että kiukku on jäänyt kuntosalille. Kaikilla liikunta ei auta, vaan joillakin lepo lievittää oireita parhaiten. Kehosi kyllä kertoo, mikä toimii ja mikä ei.
Ruokavalion kohdalla tärkeintä on, että syöt terveellisesti ja monipuolisesti. Mitään tiettyjä ruokia, jotka vaikuttaisivat kaikilla suotuisasti PMS-oireisiin, ei ole. Suolaista ruokaa kannattaa välttää, koska suola lisää turvotuksia. Kahvin juomisen vaikutuksesta oireiluun ei ole tieteellistä näyttöä. Joku saattaa kuitenkin kokea, että se pahentaa oireita. Silloin kahvi on kannattaa jättää toviksi pois. Alkoholin kanssa on syytä olla varovainen, sillä pienikin määrä voi voimistaa mielialaoireita.
Joskus kalsium, D-vitamiini, B6-vitamiini sekä magnesium voivat helpottaa oloa. Ravintolisiä ei tarvita, mikäli ruokavalio on ravitsemussuositusten mukaisesti monipuolinen. Silloin puutetta näistä ravintoaineista ei synny. Jos sinulla on jokin perussairaus tai lääkitys, keskustele ravintolisien tarpeesta lääkärisi kanssa.
Päänsärkyä ja rintojen arkuutta voit helpottaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Kun otat lääkkeen heti kivun ilmaantuessa, saat parhaan hyödyn. Jotkut kokevat hyötyvänsä myös akupunktiosta.
Milloin lääkäriin?
Jos omat keinot eivät auta ja arki häiriintyy oireiden vuoksi, tai olet huolissasi, onko oireilu normaalia, kannattaa kääntyä gynekologin tai PMS-vaivoihin perehtyneen hoitajan puoleen. Jokainen määrittää itse, ovatko oireet riittävän voimakkaat, jotta käynti vastaanotolla on tarpeen. Oma kokemus ratkaisee. Aina on parempi hakea apua kuin sinnitellä yksin.
Vastaanotolla pääasiassa jutellaan. Apuna toimii PMS-oirepäiväkirja, mikäli olet sellaista pitänyt. Se kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan. Gynekologinen tutkimus kuuluu yleensä asiaan, jotta nähdään, että kaikki on anatomisesti hyvin.
Jos oireet eivät noudata selvästi kuukautiskiertoa tai ne ovat PMS:lle epätyypillisiä, voidaan vielä laboratoriokokeilla varmistaa, ettei taustalla ole kilpirauhasen vajaatoimintaa tai anemiaa.
PMS:ään on useita lääkevaihtoehtoja
Tarvittaessa PMS-oireita voidaan helpottaa lääkkeillä. Moni saa apua hormonikierukasta. Se pitää hormonierityksen läpi kierron tasaisempana, mikä voi lievittää oireita. Ehkäisypillerien kohdalla pitkän syklin käytöstä voi olla hyötyä. Se tarkoittaa, että kuukautiset tulevat vain 2-3 kuukauden välein. Silloin hankalia päiviä on harvemmin.
Jos hormonaalinen ehkäisy ei ole mahdollista tai apu niistä ei ole riittävä, tai toiveissa on raskaus, voidaan psyykkisiin oireisiin miettiä SSRI-mielialalääkkeitä. Annokset ovat pienempiä kuin esimerkiksi masennuksen hoidossa. Muitakin lääkkeitä voidaan harkita tilanteen mukaan.
Useimmat saavat lääkevaihtoehdoista hyvän avun. Mitään täsmälääkettä PMS-oireisiin ei ole.
Voiko PMS-oireita ehkäistä?
PMS-oireyhtymää ei voi ehkäistä, mutta oireiden haittaavuutta voi lievittää pitämällä huolta hyvästä yleiskunnosta ja terveellisestä ravinnosta. Oirepäiväkirja auttaa hahmottamaan, mitkä elintavat hyödyttävät juuri sinua. Niistä kannattaa pitää kiinni jo ennen oireiden alkamista.
On myös tärkeää tietää, mistä PMS:ssä on kysymys, ja ettei oireilu ole vaarallista, vaikka se onkin häiritsevää. Tieto rauhoittaa mieltä ja saattaa joskus jopa yksin helpottaa oloa.
Asiantuntijana kätilö, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja ja -terapeutti Mari Päiväniemi