Jopa kolmasosa sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Vyöruusu on usein kivulias vaiva. Kipu voi myös pitkittyä ja kroonistua laskien elämänlaatua merkittävästi. Vyöruusua vastaan voi suojautua rokotteella.
Vyöruusu (herpes zoster) on iholla esiintyvä infektio, jonka aiheuttaa uudelleen aktivoituva vesirokkovirus (varicella-zostervirus, VZV). Yleensä ihminen sairastaa vesirokon lapsuudessaan, minkä jälkeen virus jää asumaan piilevänä selkäytimen hermosoluihin.
Noin 95 prosentilla aikuisista on kehossaan vyöruusua aiheuttava virus, joka voi aktivoitua esimerkiksi puolustuskyvyn heikentyessä sairauden tai lääkityksen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi kantasolusiirrot, elinsiirrot, reumataudit, maligniteetit, tulehdukselliset suolistosairaudet ja niiden hoidot.
Lisäksi ikä lisää viruksen aktivoitumisen todennäköisyyttä 50 vuodesta lähtien. Kun virus aktivoituu, se siirtyy hermoja pitkin ihoon ja aiheuttaa tulehduksen.
Vyöruusutapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 11 000, vyöruusun aiheuttamia hermosärkyjä (neuralgioita) noin 2 000 sekä aivokalvojen ja aivojen tulehdusta (meningoenkefaliitti) noin 100 tapausta.
Noin joka kolmas saa vyöruusun elinaikanaan. Väestön keskimääräisen eliniän pidentyessä tauti tulee yleistymään.
Vyöruusu ilmenee tyypillisesti kivuliaana ja rakkulaisena ihomuutoksena.
Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle alueelle. Yleisimmin vyöruusua esiintyy:
Vyöruusu voi uusia, usein saman ihoalueen alueella. Jopa 3–4 uusiutumaa on kuvattu ilmenneen samalla potilaalla.
Vyöruusu alkaa kipuna, kihelmöintinä ja kosketusarkuutena jommallakummalla puolen kehoa. Muutaman päivän kuluttua kipualueelle ilmaantuu punoittava ihoalue ja rakkulat. Rakkulat kuivuvat vähitellen rupimaiseksi ja parantuvat noin 1kk kuluessa. Yleensä rakkuloista ei jää iholle jälkiä. Ihottuma-alueen kipu voi kuitenkin jatkua viikkojen tai kuukausien ajan. Lieviä yleisoireita voi esiintyä: kuumetta, päänsärkyä, huonovointisuutta ja väsymystä.
Vyöruusurakkulat sisältävät eläviä viruksia, jotka voivat tarttua henkilöön, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Tämä on kuitenkin harvinaista.
Virus tarttuu vyöruususta huonommin kuin vesirokkopotilaalta. Kontaktia tai kosketusta suositellaan välttämään immuunipuutteisiin, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet vesirokkorokotusta, kunnes rakkulat ovat kuivahtaneet.
Rokotteiden merkitys infektiosairauksien ehkäisyssä on merkittävä. Vyöruusu on yksi keskeinen infektiosairaus, joka on ehkäistävissä rokotteella.
Aavassa käytössä oleva vyöruusurokote soveltuu myös henkilöille, joilla on immuunipuutostila. Kahden rokotuksen sarja antaa tehokkaan ja pitkäkestoisen suojan vyöruusua vastaan.
Vyöruusun ollessa lievä voi särkyyn ottaa itsehoitona särkylääkettä. Ihottuma-alueen voi peittää kuivalla harsotaitoksella tai hydrokolloidisiteellä. Ihottuma-alueen peseminen on suositeltavaa. Rakkula-alueen hankausta tulee välttää.
Vyöruusun silmä- ja iho-oireiden, ja alkuvaiheen kivun hoitoon voidaan käyttää viruslääkehoitoa. Hoito tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti (noin 3 vuorokauden kuluessa) iho-oireiden ilmaantumisesta. Vyöruusun aiheuttama aivotulehdus vaatii suonensisäistä hoitoa.
Vyöruusun aiheuttamaan voimakkaaseen kipuun ja hermosärkyyn voidaan tarvittaessa käyttää vahvoja kipulääkkeitä. Jos kipu on erittäin voimakasta, voidaan tarvita jopa opioidilääkkeitä, hermojen puudutuspistoksia tai kirurgiaa.
Silmän alueen vyöruusupotilaista virukseen liittyviä silmämuutoksia todetaan noin kolmasosalla vyöruusun sairastavista henkilöistä. Silmälääkärin tutkimus on tarpeen, jos sinulla on silmäoireita tai vyöruusun aiheuttama ihottuma on lähellä silmää. Pään ja kasvojen alueen vyöruusupotilaista 30–78 % todetaan siihen liittyvä silmälöydös.
Vyöruusu voi hankalimmillaan vaurioittaa silmän eri rakenteita. Useimmiten todetaan silmän valkoisen osan (sidekalvon) paikallinen ärsytys, mutta virus voi aiheuttaa myös pysyviä silmäongelmia, kuten glaukooman, sarveiskalvon tulehduksen tai immunologisen silmätulehduksen.
Vyöruusu voi aiheuttaa jälkitauteja, jotka voivat jatkua pitkään ja laskea elämänlaatua merkittävästi.
Vyöruusun ihottumakohtaan voi kehittyä kipuherkkyyttä, jolloin pelkkä vaatteen kosketus voi aiheuttaa kipua. Kivun jatkuessa yli kolmen kuukauden ajan puhutaan pitkäkestoisesta hermosärystä (postherpeettisestä neuralgiasta), jonka riski nousee iän myötä.
Pitkäkestoinen hermosärky on vyöruusun tavallisin komplikaatio. Jopa 20% vyöruusupotilaista saa pitkäkestoisen hermosäryn. Se voi merkittävästi invalidisoida ihmisen elämää ja toimintaa.
Yli 50-vuotiaista potilaista lähes puolelle kehittyy hermosärkyä, ja yli 60-vuotiailla se voi kestää kuukausia. Erityinen riskiryhmä ovat yli 70-vuotiaat ja henkilöt, joilla todettu silmän vyöruusu.
Harvoissa tapauksissa vyöruusupotilaalle kehittyy vesirokkoviruksen aiheuttama aivokalvontulehdus, joka oireilee ankarana päänsärkynä. Hoito vaatii viruslääkehoitoa.
Ajoittain vyöruusu esiintyy ilman rakkulaista ihottumaa ainoana oireena ihoalueelle paikantuva särky. Tähän tilanteeseen voi liittyä myös aivokalvotulehdus.
Harvinaisen aivotulehduksen eli enkefaliitin aiheuttajana vesirokkovirus on herpesviruksen ohella keskeinen virus Suomessa.
Noin 2–4 %:ssa vyöruusutapauksista ihottuma yleistyy ja muistuttaa tällöin vesirokkoa. Riski tälle kasvaa, kun potilaalla on vaikea perussairaus (leukemia, muu syöpä, elinsiirto) tai AIDS.
Ihon rakenteiden rikkoutuminen voi altistaa ihopehmytosan bakteeritulehduksille: märkärupi, ruusu tai selluliitti eli ihon sidekudoskerroksen tulehdus. Oireita ovat punoitus, kuumotus ja märkiminen. Hoitona on alueen puhtaana pito, suihkuttelu ja tarvittaessa antibioottivoide.
Vyöruusu kuten kaikki infektiot altistavat verisuonitapahtumille. Aivohalvausriski on pään alueen vyöruusupotilailla kohonnut.
Lisäksi mahdollisia ovat makuaistin häviäminen ja kasvohermon halvaus. Kasvohermohalvaus on yleinen korvan vyöruusussa.
Muita harvinaisina neurologisia komplikaatioita ovat poliota muistuttava motorisen hermon halvaus, Guillain-Barrén oireyhtymä, poikittaismyeliitti ja myosiitti.
Kantasolu- tai elinsiirron saaneilla henkilöillä vyöruusu voi alkaa vatsaontelon sisältä, jolloin kyseessä on ns. viskeraalinen vesirokko, joka on henkeä uhkaava infektio.
Jos epäilet vyöruusua, varaa aika infektiolääkärille nettiajanvarauksestamme tai soittamalla asiakaspalveluumme 010 380 3838.
Asiantuntijana infektiosairauksien erikoislääkäri Leena Mattila.
Nokkosihottuma ilmaantuu ja katoaa äkisti
Miten kynsisieni taltutetaan? 7 kysymystä lääkärille
Herpes – 11 kysymystä ja vastausta huuliherpeksestä ja genitaaliherpeksestä