Karsastus voi aiheuttaa näön sumenemista, kaksoiskuvia sekä heikentää näön tarkkuutta. Karsastus voi myös aiheuttaa sosiaalista haittaa ja heikentää elämänlaatua. Ongelma on hoidettavissa silmä- ja prismalaseilla, silmäjumpalla tai karsastusleikkauksella. Aava Helsinki Kamppi tarjoaa kattavat karsastuksen tutkimus-, hoito- ja leikkauspalvelut kaikki saman katon alla niin aikuisille kuin lapsille.
Karsastus on yleinen näköongelma, jossa silmät eivät kohdistu samaan pisteeseen yhtä aikaa. Arviolta viidellä prosentilla suomalaisista on jonkinlainen silmien karsastus. Silmien karsastus voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla.
Karsastus voi olla jatkuvaa, ajoittaista, puolta vaihtavaa ja se voi johtaa kaksoiskuvien näkemiseen, syvyysnäön heikkenemiseen ja muihin näköongelmiin.
Karsastus voi parantua tai ainakin sen oireita voidaan merkittävästi lievittää erilaisilla hoitokeinoilla. Hoidon onnistuminen riippuu karsastuksen tyypistä, syistä ja potilaan iästä. Aikuisilla hoito keskittyy usein oireiden lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen.
Karsastuksen syyt, oireet, tutkiminen ja hoito ovat samankaltaisia vauvoilla ja lapsilla kuin aikuisilla. Merkittäviä eroja on kuitenkin erityisesti hoidon tehokkuudessa ja lähestymistavoissa. Lasten ja vauvojen kohdalla varhainen diagnoosi ja hoito ovat erityisen tärkeitä näön kehittymisen kannalta ja hoito johtaa yleensä erittäin hyviin tuloksiin.
Karsastusta on useita eri tyyppejä, joista yleisimmät ovat sisäänkarsastus ja uloskarsastus. Näiden lisäksi on vertikaalinen karsastus sekä muita harvinaisempia muotoja.
1. Sisäänkarsastus (esotropia): Sisäänkarsastus, joka tunnetaan myös nimellä esotropia, tarkoittaa tilaa, jossa toinen tai molemmat silmät kääntyvät sisäänpäin kohti nenää. Tämä on yleisin karsastuksen muoto lapsilla. Esotropia voi olla jatkuvaa tai ajoittaista.
2. Uloskarsastus (eksotropia ulospäin karsastus): Uloskarsastus, eli eksotropia, on tila, jossa toinen tai molemmat silmät kääntyvät ulospäin. Eksotropia voi olla jatkuvaa tai esiintyä vain tietyissä tilanteissa, kuten väsyneenä tai tarkkaa katsomista vaativissa tehtävissä.
3. Vertikaalinen karsastus: Vertikaalinen karsastus on harvinaisempi muoto, jossa toinen silmä kääntyy ylös- tai alaspäin suhteessa toiseen silmään. Tämä tila voi johtua silmän lihasten epätasapainosta tai neurologisista häiriöistä.
4. Piilokarsastus (foria): Piilokarsastus on tila, jossa silmät pyrkivät karkaamaan eri suuntiin, mutta silmän lihakset korjaavat tilannetta aktiivisesti, joten karsastus ei näy ulospäin, mutta aiheuttaa oireita.
5. Ilmeinen karsastus (tropia): Ilmeinen silmien karsastus on tila, jossa silmät eivät pysty kohdistumaan samaan kohteeseen ja tämä on havaittavissa ulospäin. Karsastus voi olla konvergenttia, divergenttiä tai vertikaalista karsastusta.
6. Kiertokarsastus (syklotropia): Syklotropia on harvinainen karsastuksen muoto, jossa silmä kääntyy kiertyneenä akselinsa ympäri joko myötä- tai vastapäivään. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia etäisyyksien arvioinnissa ja epämukavuutta katseen kohdistamisessa.
7. Neurologinen karsastus: Neurologinen karsastus on erityinen karsastustyyppi, joka liittyy keskushermoston toimintahäiriöihin. Tämä karsastuksen muoto voi johtua erilaisista neurologisista sairauksista tai vammoista, jotka vaikuttavat silmän lihasten ja näköhermon toimintaan.
Karsastus aikuisella voi johtua useista eri tekijöistä, kuten:
Karsastus on osin perinnöllistä. Joka neljännellä karsastavalla lapsella on karsastava sisarus tai vanhempi.
Äkillinen karsastus aikuisella on tila, jossa silmät yhtäkkiä lakkaavat kohdistumasta samaan pisteeseen. Tämä voi olla merkki vakavammasta taustalla olevasta ongelmasta, ja se vaatii välitöntä lääketieteellistä huomiota. Syyt äkilliseen karsastukseen aikuisilla voivat olla moninaisia ja ne voivat liittyä erilaisiin neurologisiin tai fyysisiin tiloihin.
Myös lapsen silmän äkillinen karsastus voi olla merkki vakavammasta ongelmasta, ja se vaatii välitöntä lääkärissä käyntiä.
Karsastuksen oireet voivat vaihdella merkittävästi yksilöstä toiseen, ja ne voivat olla joko jatkuvia tai ajoittaisia. Yleisimmät silmien karsastuksen oireet ovat:
Karsastuksen tutkiminen voi sisältää näöntarkkuustestejä, peittokokeita, silmän liikkeiden arviointia, prismatestejä, ortoptisia tutkimuksia ja tarvittaessa kuvantamistutkimuksia. Testit auttavat tunnistamaan karsastuksen syyt ja vakavuuden, mikä mahdollistaa parhaan mahdollisen hoitosuunnitelman laatimisen.
Karsastuksen hoito riippuu sen tyypistä, syystä ja vakavuudesta. Hoidon tavoitteena on parantaa silmien yhteistoimintaa, lievittää oireita ja estää näkökyvyn heikkeneminen. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat:
1. Silmälasit ja prismalasit: Monia karsastustapauksia, erityisesti lapsilla, voidaan korjata silmälaseilla, jotka auttavat silmien kohdistamisessa oikein. Kaukotaitteisuus korjataan pluslaseilla ja likitaitteisuus miinuslaseilla. Prismalasit voivat auttaa vähentämään kaksoiskuvia ja parantamaan silmien kohdistusta ohjaamalla valonsäteet oikeaan kohtaan verkkokalvolle. Näitä käytetään usein piilokarsastuksen hoitoon.
2. Silmäjumppa: Silmäjumpalla pyritään parantamaan silmien lihasten yhteistyötä ja vahvistamaan heikkoja silmälihaksia. Tämä voi olla tehokasta lievissä ja keskivaikeissa karsastustapauksissa sekä piilokarsastuksessa. Karsastuksen silmäjumppa on yksinkertaisia, mutta vaatii säännöllistä toistoa.
3. Lääkehoito: Joissakin tapauksissa, kuten myasthenia gravis -taudissa, lääkehoito voi olla tarpeen. Lääkkeet voivat auttaa parantamaan silmän lihasten toimintaa ja vähentämään oireita.
4. Karsastusleikkaus: Vakavammat karsastustapaukset, jotka eivät reagoi muuhun hoitoon, saattavat vaatia kirurgista toimenpidettä. Leikkauksessa silmän lihaksia säädetään siten, että silmät kohdistuvat paremmin samaan pisteeseen. Karsastusleikkaus tehdään usein päiväkirurgisesti.
5. Botuliinitoksiini: Joissain tapauksissa silmälihaksiin voidaan injektoida botoxia, jotta silmät rentoutuvat ja silmät kohdistuvat paremmin. Tämä menetelmä voi olla vaihtoehto leikkaukselle, erityisesti aikuisilla, joilla karsastus on kehittynyt äkillisesti tai sekundaarisesti neurologisista syistä.
6. Peittohoito: Peittohoito ei ole karsastuksen hoito, vaan siihen liittyvän toiminnallisen heikkonäköisyyden, amblyopian eli ”laiskan silmän” hoito lapsilla. Koska lapsen silmä kehittyy kasvaessaan, voidaan hoidon avulla parantaa silmän näöntarkkuutta ennen muuta karsastushoitoa. Peittohoidon aikana parempi silmä peitetään lapulla säännöllisesti tietyksi ajaksi. Peittohoidolle vaihtoehtoisia hoitoja ovat lääkkeellinen (tipat) hoito tai erityissilmälasit.
Jos sinulla on karsastusta tai siihen liittyviä oireita, varaa aika Aavan silmälääkärille internetajanvarauksen kautta tai soittamalla numeroon 010 380 3838.
Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan silmätautien erikoislääkäri Ville Somervuo. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.
Inhimillisyys ja yhteisön voima auttaa niin yritystä kuin Atlantin yli soutajaa
Prinsiipit organisaation hyvinvointiin
On tyhmää olla kiireinen ja ylikuormittunut johtaja