Testosteronivajeen tutkiminen ja hoito

Testosteronipitoisuuden laskeminen on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö eikä se välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita tai hoidon tarvetta. Joskus kuitenkin testosteroniarvon laskuun sopivat oireet haittaavat elämää ja seksuaalitoimintoja. Pitkäaikainen matala testosteronitaso voi heikentää miehen yleisterveyttä ja lisätä sairastuvuutta. Yleisimmät hoitoa vaativat testosteronivajeen oireet ovat erektio-ongelmat ja seksuaalitoimintojen häiriöt ja jaksamattomuus.

Milloin urologin vastaanotolle?

Testosteronipitoisuuden lasku ei aina aiheuta minkäänlaisia oireita. Jos kuitenkin huomaat oireita, jotka haittaavat elämääsi, kannattaa hakeutua urologin vastaanotolle tutkimuksiin.

Hoitoa vaativaan testosteronivajeeseen voi viitata seuraavat oireet:

  • erektion heikkeneminen / toimimattomuus
  • seksuaalisen halukkuuden väheneminen
  • yleisen toimintakyvyn lasku
  • lihasheikkous
  • unihäiriöt, kuten uniapnea

Mistä testosteronivaje johtuu?

Noin 40 ikävuoden jälkeen miehen seerumin testosteronipitoisuus laskee. Tämä hormonipitoisuuden lasku on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö, eikä välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita.

Huomattava ylipaino häiritsee normaalia kives-aivolisäke -akselin toimintaa, vähentäen kivesten testosteronituotantoa. Ylipainon merkitys testosteronitason laskuun on merkittävämpi kuin jopa ikääntymisen.

Monilla yleissairauksilla ja elämäntavoilla sekä elämäntilanteilla on vaikutusta normaaliin testerosteronieritykseen. Unihäiriöt ja stressi vaikuttavat vahvasta testosteronieritykseen.

Myös synnynnäisestä kromosomipoikkeavuudesta johtuvassa Klinefelterin oireyhtymässä testosteronipitoisuus on matala. Klinefelterin oireyhtymä todetaan usein jo lapsuudessa, mutta joskus se saattaa löytyä vasta aikuisiällä esimerkiksi lapsettomuustutkimuksen yhteydessä.

Noin puolet miehistä kokee testosteronivajeeseen sopivia oireita, vaikka heidän testosteronitasonsa on normaali.

Testosteronin mittaus ja muu urologisten oireiden tutkiminen

Testosteroni- ja hormonivajetta voidaan tutkia laboratoriokokeilla.

Testosteronitaso mitataan vähintään kahdessa eri mittauksessa ja usein tutkitaan myös aivolisäke- ja kilpirauhahormonien tasot.

Lääkäri määrää tutkimukset kokemiesi oireiden ja tekemiensä kliinisten löydösten perusteella.

Joskus diagnoosivaiheessa tarvitsee tehdä myös aivolisäkkeen ja aivojen kuvantamistutkimukset.

Testosteronin korvaushoito

Testosteronivajetta hoidetaan joko geelimäisellä tai pistettävällä testosteronivalmisteella, minkä myötä testosteronivajeesta johtuvat oireet yleensä helpottuvat.

Korvaushoitoa harkitessa arvioidaan aina potilaan ikä, muut sairaudet ja mahdollinen hedelmällisyystoive.

Testosteronin korvaushoito lamauttaa kivesten oman testosteroni- ja siittiötuotannon. Korvaushoito kestää yleensä miehen loppuelämän.

Mikäli testosteronivajeen taustalla on ylipaino, ensisijaiseksi hoitomuodoksi suositellaan elämäntapamuutoksia ja painonhallintaa. Myös uniapnea tulee poissulkea ja hoitaa ennen korvaushoidon aloittamista.

Sukurauhasen vaikeassa vajaatoiminnassa testosteronikorvaushoito on KELA:n erityiskorvattavaa hoitoa aina 60 ikävuoteen saakka.

Ajanvaraus

Varaa aika urologin tai andrologin lähi- tai etävastaanotolle nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Asiantuntijana palvelukuvauksessa urologian erikoislääkäri Riitta Rönkä.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
hanna

Hanna Kankainen-Aho Aavan ja Pikkujätin liiketoimintajohtajaksi – ”Yritys tuottaa, kun ihmiset voivat hyvin”

Aavassa Kankainen-Ahoa houkutteli suomalaisuus, arvopohjalta johdettu perheyritys ja mahdollisuus kehittää työterveyden palveluita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.
Lue lisää
Aava60

Lääkärikeskus Aava täyttää 60 vuotta – keräämme historiikkiin asiakkaidemme muistoja vuosien varrelta

Aavan 60-vuotinen historia pistetään kirjoihin ja kansiin. Historiikkiin toivotaan mukaan muistoja niin henkilöstöltämme kuin asiakkailtamme.
Lue lisää
sikiön

Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille

Sikiön liikkeet tuntuvat ensimmäisen kerran raskauden puolivälissä. Ensisynnyttäjän voi kuitenkin olla vaikea tunnistaa esimerkiksi epämääräistä kuplintaa vauvan aiheuttamaksi. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen vastaa odottajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Lue lisää