Kivuliaan tai vaikean kävelyn ei tarvitse kuulua ikään

Kävelyn ongelmat tuntuvat useimmiten jaloissa kipuna, kramppeina tai raskauden tunteena pohkeissa, reisissä tai pakaroissa tai tasapainovaikeuksina.

Kävelyn rajoittuminen ja hankaluudet eivät ala kerralla. Oireet etenevät huomaamattomasti, ensin jätetään pois pidemmät lenkit, sitten nähtävyys lomamatkalla jää väliin kivun takia ja vähitellen myös lyhyet kävelyt vaikeutuvat. Vasta sitten saatetaan hoksata, että jokin on muuttunut.

Lääkärikeskus Aavan vastuufysioterapeutti Katariina Pirnes on kohdannut työssään paljon ihmisiä, jotka ovat yksinkertaisesti tottuneet tilanteeseen.

– Siihen vaan tyydytään ja tottuu, että en mä vaan voi kävellä. Näin sen ei tarvitse olla, Pirnes sanoo.

Katkokävely terminä usein johtaa harhaan

Katkokävelyllä tarkoitetaan oiretta, jossa kipu tulee tietyn kävelymatkan jälkeen ja helpottaa levossa, jonka jälkeen taas pystyy jatkamaan hetken, kunnes jälleen kipu palaa. Arkikielessä termi yhdistetään helposti alkoholismiin, mutta lääketieteellisesti kyse on aivan muusta.

– Katkokävely on lääketieteellinen termi tietynlaiselle kävelyongelmalle mutta se on huonohko termi ja valitettavasti se yhdistyy monelle väärään asiaan, toteaa Aavan verisuonikirurgian erikoislääkäri Tuukka Kaartama.

Oireen taustalla voi olla esimerkiksi valtimoverenkierron häiriö, jossa jalkoihin ei rasituksessa kulje riittävästi verta. Yhtä lailla syynä voi olla selkäydinkanavan ahtauma, spinaalistenoosi, joka puristaa hermoja ja aiheuttaa kipua kävellessä. Myös neurologiset syyt voivat olla kävelyvaikeuksien taustalla. 

– Esimerkiksi huimaus kävellessä, kumara asento tai sipsuttava kävelytyyli, voi olla merkki neurologisesta vaivasta, Aavan neurologian erikoislääkäri Markus Wikstén kertoo.

Yhteistä kaikille on se, että oireet eivät häviä itsestään ja oikea hoito riippuu täysin siitä, mikä niiden takana on.

Julkisella puolella lieväoireiset jäävät usein yksin

Kävelyongelmien hoidossa on usein alueellisia eroja Suomessa. Esimerkiksi verenkiertoperäisistä kävelyvaikeuksista kärsivä lieväoireinen potilas saa julkisella puolella usein yksinkertaisen neuvon: harjoittele kotona, ja palataan asiaan kun tilanne on pahentunut.

– On paljon henkilöitä, joilla oirekuva on liian lievä pallolaajennukseen tai avokirurgiseen leikkaukseen ja heidät käännytetään. Todetaan, ettei vielä tehdä operaatiota ja jäädään seuraamaan tilannetta toistaiseksi, Kaartama kuvaa.

Oireileva ihminen jää roikkumaan ilman aktiivisia kuntoutusohjeita ja tukea kunnes tilanne on huonontunut riittävästi.

Pirnes on nähnyt saman ilmiön fysioterapeutin näkökulmasta: lievemmin oireilevat potilaat jäävät helposti ilman ohjausta, joka mahdollistaisi elämänlaadun ylläpitämisen.

– Potilaat jäävät roikkumaan, Pirnes sanoo.

Kävelyklinikalla selvitetään ensin mistä on kyse

Aavan kävelyklinikka on rakennettu juuri tätä varten. Lähetettä ei tarvita, riittää, kun kävely on muuttunut tai alkanut rajoittaa arkea. 

Ensimmäinellä käynntillä tehdään fysioterapeutin alkuarvio, jossa selvitetään oireiden laatu ja todennäköinen syy. Fysioterapeutti erilaisten testien avulla seuloo, onko kyseessä verisuoni-, selkä-, nivelperäinen vai neurologinen ongelma ja ohjaa oikealle asiantuntijalle.

– Kävelyklinikkaan tullessa ei tarvitse itse pähkäillä mistä on omalla kohdalla kyse. Voi ottaa yhteyttä ja tarvittavien alkututkimusten perusteella sitten ohjataan eteenpäin tarkoituksenmukaiselle erikoislääkärille, klinikan kehittämisessä mukana ollut Kaartama tiivistää.

Klinikalla työskentelevät fysioterapeuttien kanssa yhdessä verisuonikirurgi, ortopedi ja neurologi sekä tarvittaessa myös kardiologi ja reumalääkäri. Polku rakentuu oireen mukaan.

Hoitona kävely

Ehkä yllättävin asia monien kävelyongelmien hoidossa on se, mikä toimii parhaiten: kävely itse.

Kävelyharjoitukset ovat Käypä hoito -suosituksen mukainen ensisijainen hoitomuoto valtimoperäiseen katkokävelyyn. Tutkimukset osoittavat, että sen tulokset ovat pitkällä aikavälillä verrattavissa suonensisäisiin toimenpiteisiin eli pallolaajennuksiin.

Harjoittelulla on merkitystä myös niille, joille toimenpide lopulta tehdään. 

– Uusimmat tutkimukset jopa osoittavat, että pallolaajennus on alkuun hyvä, mutta sen hyöty häviää pitkällä aikavälillä. Terapeuttisen harjoittelun läpikäyneet hyötyvät myös siten, että myöhemmin heille riittää useammin yksi pallolaajennustoimenpide, kuin henkilöille, jotka eivät ole tehneet kävelyharjoituksia, kertoo Tuukka Kaartama.

Aavan kävelyklinikalla terapeuttinen harjoittelu kestää 12 viikkoa. Siihen kuuluu yksi ohjattu harjoittelukerta viikossa sekä kaksi kertaa omaharjoittelua.

– Kevyt harjoittelu ei ongelmassa auta, joten riittävän rasittava harjoituksen taso on hyvä varmistaa fysioterapeutin ohjauksessa, Pirnes täsmentää.

12 viikon jälkeen tehdään loppuarvio. Osa pystyy jatkamaan itsenäisesti, osalle suunnitellaan jatkohoito yhdessä lääkärin ja fysioterapeutin kanssa.Tarvittaessa laaditaan lähete yliopistosairaalaan toimenpidearvioon.

Selkäperäisistä kävelyongelmista kärsivien kohdalla saatetaan edetä suoraan leikkaukseen, joka voidaan toteuttaa Aavassa.

Milloin kannattaa hakeutua kävelyklinikalle?

Kävelyklinikalle kannattaa hakeutua, jos tunnistaa jonkin seuraavista:

• Jalat kipeytyvät kävellessä ja helpottuvat levossa
• Kävelymatka on lyhentynyt huomattavasti
• Kauppareissu, pidemmät lenkit tai tapahtumat tuntuvat liian raskailta
• Tasapaino on heikentynyt tai kävely muuten muuttunut
• Tunnet, että liikkuminen on alkanut rajoittaa elämääsi

Lue lisää kävelyklinikastamme tai

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Aavan sairaalassa tehdään nyt myös tekonivelleikkauksia

Leikkaukset tehdään täysin modernisoidussa Aava Kampin sairaalassa yli 6 000 niveltä leikanneen ortopedin johdolla.

Lue lisää

Liikkujan 5 yleisintä vaivaa – milloin on aika mennä lääkäriin?

Nilkka nyrjähti sulkapallokentällä tai sääri on kipeä juoksulenkin jälkeen? Liikuntavamma voi yllättää varovaisenkin kuntoilijan. Lääkärikeskus Aavan liikuntalääkäri neuvoo, miten hoidat tyypillisimmät liikuntavaivat kotikonstein ja milloin on aika käydä lääkärillä.

Lue lisää

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Alzheimerin tautia on pitkään hoidettu ensisijaisesti oireita lievittämällä. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusi lääke, lekanemabi (Lequembi), kohdistuu aivoihin kertyviin amyloidiplakkeihin, jotka liittyvät sairauden etenemiseen.

– Kyseessä on ensimmäinen hoito, jolla pyritään vaikuttamaan itse sairauden kulkuun, ei pelkästään oireisiin, kertoo neurologi Markus Wikstén.

Samalla muutos tarkoittaa myös sitä, että oireenmukaisen hoidon ja kuntouksen lisäksi, pystytään nyt vaikuttamaan itse taudin patologiseen mekanismiin. Hoitoa ei toki nytkään pidä toteuttaa irrallisena toimenpiteenä, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti – kaikille ei sama ratkaisu

Uusi hoito on tarkoitettu varhaisvaiheen Alzheimerin tautiin. Tämä tekee ajoituksesta keskeisen tekijän.

– Hoidon vaikuttavuus on sidoksissa siihen, että se aloitetaan riittävän varhain. Samalla on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa jokin muu hoitopolku on potilaalle parempi.

Ensimmäinen askel ei ole hoidon aloittaminen, vaan huolellinen tilannearvio yhdessä asiantuntijan kanssa.

Diagnoosi varmistetaan mahdollisimman tarkasti

Aavassa hoito perustuu laajaan diagnostiseen kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät kliininen arvio sisältäen neuropsykologin tekemän muistitutkimuksen, kuvantamisen ja biomarkkeritutkimukset sekä verikokeet mukaan lukien ApoE4-genotyypin testaus.

Keskeinen osa diagnostiikkaa on selkäydinnäyte, josta analysoidaan Alzheimerin tautiin liittyviä merkkiaineita, kuten amyloidi- ja tau-proteiineja.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että diagnoosia ei tehdä pelkästään oireiden perusteella, vaan sitä voidaan tukea biologisella näytöllä. Näin varmistutaan, että muistioireen takana on juuri Alzheimerin tauti ja patologia eikä kyseessä ole muu sairaustila, joka aiheuttaa muistioireilua. 

Hoitopolku on rakennettu niin, että potilas ei jää yksin

Aavassa hoito ei perustu yksittäiseen toimenpiteeseen, vaan kokonaisuuteen, jossa potilasta tuetaan koko hoidon ajan. Hoidon aloituksesta päättää moniammatillinen asiantuntijaryhmä, ja tämän jälkeen potilas etenee hoitopolulla vaiheittain. Hoitoon kuuluu säännöllisten infuusiohoitojen lisäksi sekä kuvantamis- ja muistikontrolleja, joilla varmistetaan hoidon turvallisuus ja seurataan taudin etenemistä

– Tämä ei ole hoito, jossa potilas jätetään yksin lääkityksen kanssa. Jokainen vaihe suunnitellaan ja seurataan tarkasti, kertoo Wiksten.

Hoidon aikana potilaalla on myös nimetty yhteyshenkilö, Aavan muistihoitaja, johon voi olla yhteydessä, jos voinnissa tapahtuu muutoksia. Muistihoitaja osallistuu tiiviisti potilaan hoitoon ja on näin potilaalle tuttu henkilö, jonka puoleen kääntyä, jos tarvetta tai kysymyksiä tulee.

Tiivis seuranta tuo turvaa – muutoksiin reagoidaan nopeasti

Hoito voi aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten aivoturvotusta ja -verenvuotoa, minkä vuoksi potilaita seurataan säännöllisesti protokollan mukaisin aivokuvantamis- ja muisti- sekä toimintakykykontrollein. Onneksi tuoreet kokemukset maailmalta ovat osoittaneet, että suurin osa haitoista ovat lieviä tai oireettomia ja hoitoa päästään jatkamaan suunnitelman mukaisesti.

– Seurannan tarkoitus on varmistaa, että hoito etenee turvallisesti. Jos muutoksia ilmenee, niihin voidaan reagoida nopeasti, kertoo Wiksten.     

Hoitomalli on rakennettu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa

Aavassa käyttöön otettu hoitomalli on rakennettu yhteistyössä muistiasiantuntijoiden kanssa, ja sen toteutuksessa on huomioitu sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijasuositukset. Aavassa hoitojen aloitukselle on asetettu tavanomaista tiukemmat kriteerit, jotta varmistetaan, että hoitoon valikoituvat vain varhaisvaiheessa olevat ja lieväoireiset Alzheimer-potilaat. Jokaiselle, jolle uutta hoitoa harkitaan, tehdään sekä verestä että selkäydinnesteestä biomarkkeritutkimukset diagnoosin varmistamiseksi.

Milloin tutkimuksiin kannattaa hakeutua?

Koska hoito tehoaa vain varhaisessa vaiheessa, oikea-aikainen tutkimuksiin hakeutuminen on keskeistä.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua erityisesti silloin, jos arjessa alkaa ilmetä muistivaikeuksia tai läheiset huomaavat muutoksia. 

– Usein ensimmäiset muutokset ovat hyvin tavanomaisia, kuten saman asian kertominen tai käytyjen keskustelujen unohduksia, mutta myös rutiinitehtävien virheet, kuten laskujen maksamisen unohdukset tai vaikeudet. Alkuun näitä esiintyy satunnaisesti, mutta jos ja kun ne alkavat toistumaan, niihin kannattaa reagoida mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Merkittävä askel, mutta ei vielä ratkaisu kaikille

Uusi hoito ei sovellu kaikille eikä ole vielä laajasti saatavilla. Silti se merkitsee selkeää askelta eteenpäin Alzheimerin hoidossa.

– Tämä on alku. Tulevaisuudessa vastaavia hoitoja tulee lisää, ja biomarkkerien rooli hoitopäätöksissä sekä kulloisenkin hoidon valinnassa kasvaa, ehkä tulevaisuuden hoidot tulevat muistuttamaan nykyisiä syöpähoitoja, jossa hoito on yhdistelmä ja jaksotettu taudin patologisen profiilin mukaan yksilöllisesti katsoo Wiksten tulevaisuutta.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Kun kävely vaikeutuu se voi kertoa monesta – Aavan kävelyklinikka selvittää syyn

Kun kävelymatka lyhenee tai katkeilee kivun tai tasapainovaikeuksien takia, voi kauppareissut alkaa ahdistaa tai tuttujen tapaaminen tuntua liian vaativalta. Elämänpiiri alkaa pienentyä hiljalleen ja kävelyn hankaloituminen hyväksytään helposti osaksi ikääntymistä tai elämää. Kävelyvaikeuksiin ja niiden juurisyihin on kuitenkin saatavilla apua. Aavaan on avattu kävelyklinikka, jonne voi hakeutua ilman lähetettä, kun kävely on alkanut rajoittaa elämää.

Lue lisää

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Lääkärikeskus Aava etsii potilaita keliakialääketutkimukseen. Kehitteillä on lupaava lääke keliakiaan, jonka tähänastinen hoito on ollut ainoastaan gluteeniton ruokavalio.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, lievittääkö ZED1227-valmiste keliakian oireita ja vaikuttaako se suolen seinämässä todettaviin mikroskooppisiin muutoksiin, kun sitä annetaan keliakiaa sairastavalle, jolla on oireita gluteenittomasta ruokavaliosta huolimatta.

– Tutkimuksessa selvitetään, miten tehokkaasti tutkimuslääke vaikuttaa tietyntyyppisiin soluihin, jotka aiheuttavat keliakiasairauteen liittyvää tulehdusta ja vaurioitumista ohutsuolen seinämässä, sanoo kansainvälisessä tutkimusryhmässä toimiva, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato Lääkärikeskus Aavasta.

Aava aloitti ensimmäisenä maailmassa

Aava tarjoaa tutkimushenkilöille mahdollisuuden osallistua keliakiatutkimukseen maksutta. Tutkimukseen osallistuu arviolta 356 tutkittavaa 14 eri maassa. Suomessa tutkimukseen otetaan 38 osallistujaa. Aavassa tutkimukset tehdään Helsingissä Kampin toimipisteessä.

– Kuulimme, että Aava on globaalisti tutkimuksen ensimmäinen tutkimuskeskus, joka aloitti huhtikuussa seulontaprosessin ensimmäiselle osallistujaryhmälle. Nyt toivomme saavamme lisää keliakiaa sairastavia osallistujia mukaan, Koskenpato kertoo.

Aiemmissa tutkimuksissa ZED1227-valmisteen turvallisuutta ja siedettävyyttä koskevat tulokset ovat olleet suotuisia, joten valmisteen jatkokehitys on katsottu perustelluksi.

– Kyseessä on tutkimusvaiheessa oleva lääke, jolla ei toistaiseksi ole viranomaishyväksyntää keliakian hoitoon. Valmistetta on tähän mennessä annettu tutkimuksissa 591 tutkittavalle, Koskenpato selventää.

Kuka voi osallistua?

Olet potentiaalinen tutkimushenkilö, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät:

• olet 18–80-vuotias.
• sinulla on todettu keliakia vähintään 12 kuukautta sitten.
• sinulla on suolisto-oireita yli 12 kuukautta kestäneestä gluteenittomasta ruokavaliohoidosta huolimatta.
• et ole raskaana, et suunnittele raskautta, etkä imetä.
• et ole aiemmin saanut ZED1227-valmistetta.

Miten tutkimus tehdään?

Tutkimus alkaa lähtötilanteen kartoittamisella, jossa tutkittaville tehdään laaja laboratoriokoeanalyysi sekä mahalaukun tähystys eli gastroskopia näytteineen.

– Sen jälkeen osallistujat arvotaan ryhmiin, joista osa saa keliakialääkettä eri annostuksilla ja osa lumelääkettä. Kaikille tutkimukseen osallistuville annetaan pieni määrä gluteenia tutkimusjakson aikana, Koskenpato sanoo.

Tutkimuksen aikana kontrolloidaan laajasti erilaisia verinäytteitä, seurataan tutkittavan henkilön oireita ja lopuksi tehdään uusi gastroskopia näytteineen tutkimuslääkkeen vaikutusten arvioimiseksi.

Miten kauan tutkimus kestää?

Varsinainen tutkimushoitojakso kestää 15 viikkoa ja siihen sisältyy lääkäri- ja hoitajakäyntejä ja tutkittavan oireiden seurantaa.

Osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Voit keskeyttää tutkimukseen osallistumisen ja peruuttaa suostumuksesi syytä ilmoittamatta milloin tahansa tutkimuksen aikana.

Tutkimuksen jälkeen hoitosi jatkuu normaalin hoitokäytännön mukaisesti, sillä tutkimuslääkitystä ei ole enää mahdollista saada, kun tutkimus on päättynyt.

Miten pääset osallistumaan?

Ota yhteyttä tutkimushenkilökuntaan ja kerro halustasi osallistua keliakiatutkimukseen.

Lisätietoja tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta:

Tutkimushoitaja Anne Ikonen
050 4733 710
[email protected]

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Kun kävely vaikeutuu se voi kertoa monesta – Aavan kävelyklinikka selvittää syyn

Kun kävelymatka lyhenee tai katkeilee kivun tai tasapainovaikeuksien takia, voi kauppareissut alkaa ahdistaa tai tuttujen tapaaminen tuntua liian vaativalta. Elämänpiiri alkaa pienentyä hiljalleen ja kävelyn hankaloituminen hyväksytään helposti osaksi ikääntymistä tai elämää. Kävelyvaikeuksiin ja niiden juurisyihin on kuitenkin saatavilla apua. Aavaan on avattu kävelyklinikka, jonne voi hakeutua ilman lähetettä, kun kävely on alkanut rajoittaa elämää.

Lue lisää

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Aavan Raskausklinikan Kampin ja Hämeenlinnan yksiköt ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään 500 raskaana olevan naisen rautavarastojen tasoja raskauden eri vaiheissa. Tutkimus on osa Aavan naistentautien ja synnystyen erikoislääkäri Marian Jaalaman väitöskirjatyötä, ja se toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Jaalaman mukaan tällä hetkellä ei tiedetä, mikä ferritiinitaso on normaali raskauden eri vaiheissa ja toisaalta liittyykö ns. mataliin ferritiinitasoihin ilman anemiaa oireita.

– Aiempia oirekyselytutkimuksia ei tietääksemme ole tehty, joten tutkimus antaa uutta tietoa aiheesta. Raskaana olevien anemiaa sen sijaan on tutkittu aiemmin kohtalaisen paljon.

Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa yhtenevää suositusta raudanpuutteen seulonnasta ja käytännöt esim. alkuraskauden ferritiinin mittauksen suhteen vaihtelevat.

– Toivomme, että tutkimuksemme antaa lisätietoa  siitä, mitä voidaan pitää normaalina raskauteen liittyvänä veren laimentumisena, ja toisaalta siitä, voiko osa raskaana olevien oireista, kuten väsymyksestä tai tykyttelystä, johtua matalista rauta-arvoista, Jaalama kertoo.

– Tutkimustiedolla voi olla vaikutusta tulevaisuuden hoitokäytäntöihin, ja isossa kuvassa tavoitteena on vaikuttaa raskaana olevien naisten parempaan terveyteen ja vointiin. Raskaana oleva saa tutkimuksesta puolestaan lisätietoa omista raskauden aikaisista rauta-arvoistaan.

FinFer-tutkimus toteutetaan kokonaisuudessaan Aavassa ja sen vastuullisena johtajana toimii dos., LT, Leena Rahkonen.

– Tutkimuksen kliininen vaihe käynnistyi tammikuun 2026 alussa. Tätä on edeltänyt kahden vuoden tiivis valmistelutyö, jonka aikana kaikki tarvittavat tutkimusluvat saatiin kuntoon. Tutkimuksen on määrä kestää noin 1,5 vuotta, ja tuloksia saamme muutaman vuoden kuluttua, Rahkonen toteaa.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimukseen osallistumisen ehdot:

• Tutkimuksessa mitataan neljä kertaa verestä raskauden aikana (H8-11+6, H20-22, H26-28, H32-36) ja kerran synnytyksen jälkeen verenkuva, tulehdusarvo CRP sekä rauta-arvoja (ferritiini sekä transferriinireseptori).
• Ennen jokaista näytteenottoa tutkimukseen osallistuva täyttää internetpohjaisen Webropol-kyselyn, jossa kartoitetaan laaja-alaisesti esim. maha-suolikanavan oireita, väsymyksen ja uupumuksen oireita sekä mieliala- ja ahdistuneisuusoireita.
• Mikäli tutkimuslaboratoriokokeissa todetaan hoitoa vaativa raudanpuute tai anemia,  ohjataan nykyhoitokäytänteiden mukainen rautakorvaushoito tai tutkittava lähetetään jatkohoitoon. Hoidosta huolimatta voi jatkaa tutkimuksessa suunnitelman mukaan.
• Tutkimukseen voi osallistua, jos:
  • On raskaana ja raskausviikot ovat alle 12+0.
  • On ≥18 ja ≤ 50-vuotta ja osaa riittävästi suomea, ruotsia tai englantia.
  • Kyseessä on yksisikiöinen raskaus.
  • Ei ole todettua HIV-infektiota, C- tai B-hepatiittia, kroonista inflammaatiosairautta (esim. krooninen suolistosairaus, munuaistauti, nivelreuma, tyypin I diabetes) tai syöpäsairautta eikä perinnöllistä hemoglobiinisairautta (talassemia tai muu hemoglobinopatia).
  • Ei ole rautahoitoa käytössä ennen ensimmäisiä tutkimusverikokeita (raskausmonivitamiinin käyttö on sallittu).
  • Ei ole saanut suonensisäistä rautahoitoa 3 kk:n sisällä ennen raskauden alkua tai raskauden aikana ennen ensimmäisiä tutkimusverikokeita.
• Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistumisella ei ole vaikutusta raskauden muuhun seurantaan. Halutessaan voi tutkimukseen osallistumisen keskeyttää milloin tahansa.
• Tutkimuskäynnit ja laboratoriokokeet ovat tutkittaville maksuttomia. Osallistuminen ei edellytä Aavan asiakkuutta.
• Tutkimushoitajat toimivat Kampin ja Hämeenlinnan toimipisteissä, mutta tutkimuksessa otettavia laboratorionäyteitä voidaan ottaa kaikissa Aavan laboratorioissa.

Kiinnostuitko? Rekrytointi tutkimukseen on nyt käynnissä

Mikäli kiinnostuit tutkimukseen osallistumisesta, ota yhteyttä joko Aava Raskausklinikkaan p. 050 414 6704 (ma-to klo 8-20 ja pe klo 8-18) tai Aava Hämeenlinnaan p. 050 4412 335 (arkisin klo 13-15).

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

• Tutkimuksen vastuullinen johtaja:  Dos. LT Leena Rahkonen, Aava Lääkärikeskus, ([email protected]), p. 044  248 3602
• Väitöskirjatutkija LL Marian Jaalama, Aava lääkärikeskus ([email protected]) p. 040 638 0870
• Muut tutkimuksen yhteyshenkilöt: LT Sara Sammallahti, Helsingin Yliopisto, ([email protected]), LT Tiina Vilmi-Kerälä, Aava lääkärikeskus, ([email protected])

EcoVadis on maailmanlaajuisesti käytetty ja riippumaton yritysten vastuullisuuden arviointijärjestelmä, jota käytetään toimittajien ja kumppaneiden vastuullisuuden arviointiin.

Aava ja Pikkujätti hakivat EcoVadis-arviointia nyt ensimmäistä kertaa ja saavutti arvioinnissa heti pronssisen tason, joka oli asetettu tavoitteeksi. Pronssitaso tarkoittaa, että Aava ja Pikkujätti sijoittuu 69/100 tuloksellaan parhaaseen 35 %:n joukkoon kaikista vuonna 2025 EcoVadikseen vastanneista yrityksistä globaalisti. Terveydenhoitoalan yritysten vertailussa se sijoittuu parhaan 20 %:n joukkoon.

– Olemme todella tyytyväisiä tähän saavutukseen. Taustalla on paljon hyvää työtä, jota olemme tehneet vastuullisuusasioiden edistämiseksi. Pronssimitali on osoitus siitä, että olemme keskittyneet juuri oikeisiin asioihin ja vastuullisuusraportoinnin kautta paneutuneet asiaan entistä tiiviimmin, Aavan ja Pikkujätin vastuullisuusohjausryhmää johtava Lauri Purola sanoo.

EcoVadis-merkintä auttaa yritystä myös yritysasiakasmyynnissä ja kumppanuussuhteissa, kun sillä on antaa todennettu arvio vastuullisuustyöstään.

– Erityisen hienoa on se, että arvio perustuu nykydokumentaatioiden ja -prosessien arviointiin, eli toimintamme laatu on korkealla tasolla. Totta kai työ jatkuu, mutta tämä on hieno virstanpylväs matkan varrella, Purola jatkaa.

EcoVadis arvioi yrityksiä neljässä kategoriassa:

• Ympäristö
• Työ- & ihmisoikeudet
• Eettisyys
• Kestävät hankinnat

Aava ja Pikkujätti on suomalainen perheyritys, jonka toiminnassa korostuu ihmisvastuullisuus ja pitkäjänteinen toiminta. Aava tunnetaan huippulaatuisena suomalaisena lääkärikeskuksena, kun taas Pikkujätti tarjoaa ainutlaatuisia terveydenhoitopalveluita lapsille ja nuorille.

Lisätietoja:
Lauri Purola
[email protected]

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Kun kävely vaikeutuu se voi kertoa monesta – Aavan kävelyklinikka selvittää syyn

Kun kävelymatka lyhenee tai katkeilee kivun tai tasapainovaikeuksien takia, voi kauppareissut alkaa ahdistaa tai tuttujen tapaaminen tuntua liian vaativalta. Elämänpiiri alkaa pienentyä hiljalleen ja kävelyn hankaloituminen hyväksytään helposti osaksi ikääntymistä tai elämää. Kävelyvaikeuksiin ja niiden juurisyihin on kuitenkin saatavilla apua. Aavaan on avattu kävelyklinikka, jonne voi hakeutua ilman lähetettä, kun kävely on alkanut rajoittaa elämää.

Lue lisää

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Aavan ja Pikkujätin uudeksi talousjohtajaksi on valittu Minna Holma, joka aloittaa tehtävässään 5.1.2026.

Holmalla on pitkä kokemus lääketeollisuuden alalta, sillä hän on toiminut yli 20 vuotta Sanofi:lla erilaisissa talouden johdon rooleissa Suomessa, Pohjois-Euroopassa sekä yhtiön pääkonttorilla Pariisissa. Viime vuodet hän on työskennellyt SYNLABilla talous- ja HR-johtajana sekä vt. toimitusjohtajana. Lisäksi Holmalla on vahva tausta KPMG:n tilintarkastajana.

Kotimaisuus ja inhimillisyys vetoavat

Aavassa ja Pikkujätissä Holmaa kiehtovat yrityksen suomalaisuus sekä sen ympärille laadittu vastuullisuutta, hyvinvointia, laatua ja inhimillisyyttä korostava strategia ja tekemisen meininki.

Johtajana Holma kertoo itse olevansa hyvin ihmisläheinen.

– Koen olevani energinen ja aikaansaava, ihmiskeskeinen johtaja. Minulle on tärkeää, että työpaikalla on luottamuksen ilmapiiri ja hyvä fiilis ja tähän haluan myötävaikuttaa myös itse, Holma kertoo.

– Olen erittäin innoissani ja odotan kovasti, että pääsen tapaamaan uudet kollegani ja käärimään hihani, hän jatkaa.

Liiketoimintalähtöinen talouden osaaja

Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Ove Uljas kertoo etsineensä tehtävään henkilöä, jolla on laaja-alainen kokemus talouden eri osa-alueista. Hän uskoo Holman olevan oikea valinta paitsi osaamisensa myös persoonansa vuoksi.

– Haimme ihmistä, joka olisi liiketoiminta- ja kehityslähtöinen talouden osaaja. Toisaalta tehtävään tarvitaan henkilö, joka sopii Aavan ja Pikkujätin arvoihin ja kulttuuriin. Minnassa nämä molemmat puolet yhdistyvät hienosti, Uljas sanoo.

Aavan ja Pikkujätin nykyinen talousjohtaja Lauri Purola siirtyy yhtiön hankinta- ja kiinteistöjohtajaksi.

Lisätietoja:
Ove Uljas, toimitusjohtaja
[email protected]

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Kun kävely vaikeutuu se voi kertoa monesta – Aavan kävelyklinikka selvittää syyn

Kun kävelymatka lyhenee tai katkeilee kivun tai tasapainovaikeuksien takia, voi kauppareissut alkaa ahdistaa tai tuttujen tapaaminen tuntua liian vaativalta. Elämänpiiri alkaa pienentyä hiljalleen ja kävelyn hankaloituminen hyväksytään helposti osaksi ikääntymistä tai elämää. Kävelyvaikeuksiin ja niiden juurisyihin on kuitenkin saatavilla apua. Aavaan on avattu kävelyklinikka, jonne voi hakeutua ilman lähetettä, kun kävely on alkanut rajoittaa elämää.

Lue lisää

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Suomalainen työelämä kaipaa nollausta, ja nyt sellainen tehdään ääneen. Lääkärikeskus Aava lanseeraa Nollatila-nimisen podcastin, jossa avataan työelämän rakenteita, joista ei yleensä puhuta. Sarjan toimittajana ja käsikirjoittajana toimii Tunna Milonoff, jonka oma uupumuskokemus toimii podcastin sytykkeenä ja liekkinä.  

Milonoff kirjoitti kokemuksistaan keväällä ilmestyneen kirjan Liekki, jossa hän kävi läpi syvän sisäisen tutkimusmatkan ymmärtääkseen, miksi juuri hän uupui. 

– Kirjani sai minut hahmottamaan, minkälaisilla työkaluilla pystyisin tukemaan paremmin omaa työssä jaksamistani tulevaisuudessa. Aiheeseen syvennyttyäni oivalsin kuitenkin pian, että kyse ei ollut vain minusta. En palanut loppuun siksi, että olisin heikko. Paloin, koska rakenteet eivät enää kannatelleet sitä, mikä oli minulle tärkeintä. Havaintoani näyttivät tukevan tutkimukset ja alan johtavat asiantuntijat, Milonoff kuvaa.  

Podcast ei ole tavanomainen keskusteluareena, vaan alusta ajatella toisin, kuulla erilaisia näkökulmia ja tarkastella muutoksen tarvetta mahdollisuutena. Kymmenessä jaksossa käsitellään työuupumusta, johtamista, systeemistä ajattelua, sukupuolten välistä kuormaa, työhyvinvoinnin suhdetta tuottavuuteen, psykologista turvallisuutta ja työn mielekkyyden ehtoja. 

 – Nollatilassa haluan yhdessä vieraiden kanssa saada selville, miten rakennamme työn sellaisten rakenteiden varaan, jotka kantavat. Toivo löytyy, kun katse siirtyy yksilöstä järjestelmään, Milonoff summaa. 

Vieraina monipuolinen kattaus työelämän ajattelijoita 

Ensimmäisessä jaksossa työelämän raamittajana toimii ansaitusti Työterveyslaitoksen Jari Hakanen. Ensimmäinen jakso julkaistaan Spotifyssa ja Aavan YouTube-kanavalla torstaina 11.9., jonka jälkeen jaksoja kuullaan kerran viikossa kymmenen viikon ajan. 

Mukana ovat:

• 11.9. Jari Hakanen, (TTL) tutkimusprofessori – Nollatoleranssi työuupumukselle
• 18.9. Iida Mäkikallio, Psykologi – Psykologinen turvallisuus ja tunneälykkyys tuottavan työelämän ajurina
• 25.9. Perttu Pölönen, Tulevaisuustutkija – Työn tulevaisuus
• 2.10. Mona Moisala, Aivotutkija – Miten tuottavuus saadaan kasvuun ymmärtämällä aivoja
• 9.10. Saku Tuominen, Työelämäkehittäjä, kirjailija, luova johtaja – Jatkuvan parantamisen filosofia
• 16.10. Eira Roos, työterveyden erikoislääkäri – Tuottavuus työhyvinvoinnin ajurina
• 23.10. Arto O. Salonen, Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija sosiaalipedagogiikan professori- Merkitysvetoinen liiketoiminta
• 30.10. Hanne Kettunen, Johdon konsultti, vaikuttaja ja kirjailija– Metatyöstä ja miksi naiset uupuvat?
• 6.11. Teemu Arina, Biohakkeri– Yksilön optimoinnista kollektiiviseen hyvinvointiin
• 13.11. Esa Saarinen, Filosofi – Rakkaudesta, systeemiajattelusta ja työelämästä

Eikö työelämästä ole jo riittävästi podcasteja? 

– Meillä Lääkärikeskus Aavalla on ollut pitkään selvää, että työkyky on kollektiivinen kokonaisuus yksilöä, johtamista ja rakenteita. Vain oireita hoitamalla ja yksilöön keskittymällä ei päästä ratkaisuihin, joissa työelämästä tehdään kestävämpää, virtaavampaa ja aidosti tuottavampaa, sanoo Hanni Marin, podcastin tuottaja ja Lääkärikeskus Aavan viestintäpäällikkö. 

Nollatila sai alkunsa, kun Milonoff osallistui Aavan järjestämään Mielen päälle 
-thinkathoniin syksyllä 2024. Yhteisestä keskustelusta syntyi ajatus: mitä jos tehtäisiin jotain, mitä yritysviestintä ei yleensä tee? Jotain rehellistä, reunoilta saakka?  

– Kirjan kirjoittamisen aikana löytämieni havaintojeni jälkeen oli selvää, että seuraava tutkimusmatkani sukeltaa työelämän rakenteiden uumeniin. Nollatilassa tavoitteena on päästä toimimattoman työelämän juurisyiden ytimeen, Milonoff tiivistää. 

Miksi tarvitsemme rohkeutta pysähtyä? 

Rakenteellinen näkökulma on edelleen poikkeus suomalaisessa työelämäkeskustelussa. Samaan aikaan Kela arvioi, että pitkien mielenterveysperusteisten poissaolojen vuoksi menetetty työpanos maksoi Suomessa vähintään miljardin euron vuonna 2023. Nollatila käsittelee juuri näitä kustannusten takana olevia rakenteita, ei yksilön sitkeyttä.

Sarjan nimi, Nollatila, viittaa hetkeen ennen uuden syntyä. Se ei ole passiivinen pysähdys, eikä podcastissa jaeta vinkkilistoja tai toimenpideohjeita. Sen sijaan ääneen pääsee ilmiöiden anatomia ja niiden taustalla piilevät työpaikkojen kulttuuriset lonkerot.  

– Kun yritykset katsovat rakenteitaan, tapahtuu samaan aikaan kolme asiaa: työ sujuu, ihmiset voivat paremmin ja tulos paranee. Nollatila on kutsumme organisaatioille olla rohkea ja aidosti pysähtyä tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhteyden äärelle, summaa Marin.  

Toimituksille ja medioille 

Toivomme median ottavan vastaan tämän podcastin sellaisena kuin se on: ilmiönä, ei mainoksena. Jos kaipaatte haastateltavia, lisätietoa tai materiaaleja, autamme mielellämme.

Lisätietoja ja yhteydenotot:
Hanni Marin, viestintäpäällikkö, Lääkärikeskus Aava
[email protected]
040 862 1263

Aavan sairaalassa tehdään jatkossa polven ja lonkan tekonivelleikkauksia.

Pitkälle edenneen tai hankalaoireisen nivelrikon hoidon tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen, joten Aava haluaa olla mukana tarjoamassa tekonivelkirurgiaa sitä tarvitseville.

– Haluamme tarjota nopean ja laadukkaan vaihtoehdon tekonivelleikkaukseen. Julkisessa terveydenhuollossa on tällä hetkellä merkittäviä haasteita hoitoon pääsyssä, joten Aavan tekonivelkirurgia on hyvä vaihtoehto etenkin vakuutusasiakkaillemme. Samalla haluamme palvella myös yksityisasiakkaita, jotka arvostavat sujuvaa hoitopolkua ja mahdollisuutta päästä nopeasti leikkaukseen ilman jonotusta. Yksityissektorin rooli kasvaa jatkuvasti, ja uskomme, että tämä avaus parantaa monen asiakkaan elämänlaatua merkittävästi, sanoo liiketoimintajohtaja Riia Siivikko.

Kokeneen kirurgin hoitoon nopeasti

Leikkauksista vastaa ortopedi Ville Remes, jolla on pitkä kokemus tekonivelleikkauksista. Hän on tehnyt vuosittain noin 300 tekonivelleikkausta ja on 20-vuotisen uransa aikana operoinut yli 6 000 niveltä.

Tekoniveltä aletaan harkita tyypillisesti silloin, kun pitkälle edennyt nivelrikko aiheuttaa merkittävää päivittäistä tai lähes päivittäistä kipua ja toimintakyvyn laskua, eivätkä konservatiivisen hoidon keinot, kuten kipulääkkeet ja fysioterapia ole tuottaneet toivottua tulosta.

– Tekonivelleikkauksen tärkein tavoite on kipujen vähentäminen ja työ- ja toimintakyvyn palauttaminen. Hyödyn on aina oltava selkeästi suurempi suhteessa leikkaukseen liittyviin riskeihin, Remes muistuttaa.

Täysin modernisoitu sairaala

Leikkaukset toteutetaan Helsingin Kampissa Aavan sairaalan uudessa ja täysin modernisoidussa leikkaussalissa, joka on remontoitu kuluneen kesän aikana.

– Käytössämme ovat huippuluokan välineet ja olemme valinneet käyttöömme vain sellaisia tekonivelmalleja, joilla on tunnetut pitkäaikaistulokset. Tekonivelrekistereissä leikkausten 15–20 vuoden seurantatulokset ovat olleet erinomaisia ja uusintaleikkausriski on pieni, Remes kertoo.

Erityisesti lonkan tekonivelleikkausten uusintaleikkausriski on pienentynyt leikkaustekniikoiden ja materiaalien kehittymisen myötä.

Sujuva ja nopea hoitoketju

Aavan hoitoketju noudattaa kansallisia hoitosuosituksia, mikä tarkoittaa huolellista esitutkimusta, oikea-aikaista leikkausta ja suunnitelmallista kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa potilas mahdollisimman nopeasti takaisin arkeen ja työkykyiseksi.

– Yleensä omatoiminen, kotona tapahtuva harjoittelu ja muutama käynti fysioterapeutilla riittävät palauttamaan esimerkiksi polven toimintakyvyn. Tarvittaessa kuntoutumista voidaan tukea aktiivisemmalla ohjatulla fysioterapialla, Remes sanoo.

Tekonivelkirurgia on nykyisin yhä useammin päiväkirurgista tai lyhytjälkihoitoista leikkaustoimintaa kivunhoidon, anestesian ja kuntoutuksen kehittymisen myötä. Lisäksi sairausloma pyritään räätälöimään potilaan työtehtävien mukaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Lisätietoja:
Ville Remes, ortopedi
[email protected]

Lue lisää:
Polven tekonivelleikkaus
Lonkan tekonivelleikkaus

Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun ajanvaraus on avattu Aavassa tänään torstaina 28. elokuuta. Aikoja voi varata sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse 010 380 3838.

Huomaathan, että korvauksen saadaksesi, voit varata ajan vain kokeilussa mukana oleville lääkäreille.

Valitsemalla ajanvarauksesta heti alussa asiakkuudeksesi ”65+ Kela-korvattava lääkärikäynti” näet vapaita aikoja vain kokeilussa mukana olevia yleislääkäreille.

Valinnanvapauskokeilu alkaa koko Suomessa 1.9.

Aavan ja Pikkujätin uudeksi markkinointi- ja viestintäjohtajaksi on valittu Jarkko Kantoluoto, joka on aloittanut työssään 18. elokuuta. 

Edellinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma irtisanoutui tehtävästään keväällä ja hänen työnsä Aavassa ja Pikkujätissä päättyi heinäkuun lopussa.

Rooliin astuu monipuolinen osaaja 

Kantoluodon edellinen työtehtävä oli vastata medialiiketoiminnasta mainos- ja viestintätoimisto dentsussa. Sitä ennen hän työskenteli vuosina 2018–2024 vakuutusyhtiö Ifissä tuotejohtajana ja Pohjoismaista vastaavana markkinointijohtajana.

Kantoluoto on pitkän linjan markkinoinnin ammattilainen, jolla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, digitaalisesta myynnistä ja tuotejohdosta. Hänen aiempia työnantajiaan ovat olleet muun muassa If, OP Ryhmä, S-Pankki ja Sanoma Media. Lisäksi hän on istunut Potilasvakuutuskeskuksen hallituksessa ja finanssialan toimialaryhmissä, joissa sote-ala on käynyt tutuksi.

– Fiilis on tosi hyvä ja odotan innolla, että pääsen aloittamaan. Ennen kaikkea on mukavaa päästä tutustumaan ihmisiin ja liiketoimintaan tarkemmin, Jarkko Kantoluoto sanoo.

Arvot ja ala merkityksellisiä

Aavassa ja Pikkujätissä Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa. Myös terveyden ja hyvinvoinnin ala on hänelle merkityksellinen.

Aavan ja Pikkujätin haastajan asema markkinassa ei pelota Kantoluotoa, sillä hän on tottunut olemaan haastajan roolissa.

– Suhtaudun siihen tosi positiivisesti. Se sallii tehdä omaa juttua ilman, että tarvitsee koko ajan olla huolissaan, tuleeko kilpailija ohi, hän sanoo.

Kantoluoto näkee omana vahvuutenaan uteliaisuuden ja kokemuksen tuoman varmuuden tekemisessä. Hän on tehnyt myös aiemmin urallaan laajasti yhteistyötä sote-alan eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, mikä on tulevassa roolissa iso etu. 

Toimitusjohtaja Ove Uljas on tyytyväinen, että tehtävään löytyi kaupallinen markkinoinnin moniosaaja.

– Vahvan markkinointitaustan lisäksi Jarkolla on vahva kaupallinen tausta ja hän puhuu samaa kieltä liiketoimintamme kanssa. Uskon, että hän sopii erittäin hyvin Aavan ja Pikkujätin maailmaan, Uljas sanoo.

Lisätietoja:

Ove Uljas, toimitusjohtaja