Aavan Raskausklinikan Kampin ja Hämeenlinnan yksiköt ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään 500 raskaana olevan naisen rautavarastojen tasoja raskauden eri vaiheissa. Tutkimus on osa Aavan naistentautien ja synnystyen erikoislääkäri Marian Jaalaman väitöskirjatyötä, ja se toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Jaalaman mukaan tällä hetkellä ei tiedetä, mikä ferritiinitaso on normaali raskauden eri vaiheissa ja toisaalta liittyykö ns. mataliin ferritiinitasoihin ilman anemiaa oireita.

– Aiempia oirekyselytutkimuksia ei tietääksemme ole tehty, joten tutkimus antaa uutta tietoa aiheesta. Raskaana olevien anemiaa sen sijaan on tutkittu aiemmin kohtalaisen paljon.

Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa yhtenevää suositusta raudanpuutteen seulonnasta ja käytännöt esim. alkuraskauden ferritiinin mittauksen suhteen vaihtelevat.

– Toivomme, että tutkimuksemme antaa lisätietoa  siitä, mitä voidaan pitää normaalina raskauteen liittyvänä veren laimentumisena, ja toisaalta siitä, voiko osa raskaana olevien oireista, kuten väsymyksestä tai tykyttelystä, johtua matalista rauta-arvoista, Jaalama kertoo.

– Tutkimustiedolla voi olla vaikutusta tulevaisuuden hoitokäytäntöihin, ja isossa kuvassa tavoitteena on vaikuttaa raskaana olevien naisten parempaan terveyteen ja vointiin. Raskaana oleva saa tutkimuksesta puolestaan lisätietoa omista raskauden aikaisista rauta-arvoistaan.

FinFer-tutkimus toteutetaan kokonaisuudessaan Aavassa ja sen vastuullisena johtajana toimii dos., LT, Leena Rahkonen.

– Tutkimuksen kliininen vaihe käynnistyi tammikuun 2026 alussa. Tätä on edeltänyt kahden vuoden tiivis valmistelutyö, jonka aikana kaikki tarvittavat tutkimusluvat saatiin kuntoon. Tutkimuksen on määrä kestää noin 1,5 vuotta, ja tuloksia saamme muutaman vuoden kuluttua, Rahkonen toteaa.

Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimukseen osallistumisen ehdot:

• Tutkimuksessa mitataan neljä kertaa verestä raskauden aikana (H8-11+6, H20-22, H26-28, H32-36) ja kerran synnytyksen jälkeen verenkuva, tulehdusarvo CRP sekä rauta-arvoja (ferritiini sekä transferriinireseptori).
• Ennen jokaista näytteenottoa tutkimukseen osallistuva täyttää internetpohjaisen Webropol-kyselyn, jossa kartoitetaan laaja-alaisesti esim. maha-suolikanavan oireita, väsymyksen ja uupumuksen oireita sekä mieliala- ja ahdistuneisuusoireita.
• Mikäli tutkimuslaboratoriokokeissa todetaan hoitoa vaativa raudanpuute tai anemia,  ohjataan nykyhoitokäytänteiden mukainen rautakorvaushoito tai tutkittava lähetetään jatkohoitoon. Hoidosta huolimatta voi jatkaa tutkimuksessa suunnitelman mukaan.
• Tutkimukseen voi osallistua, jos:
  • On raskaana ja raskausviikot ovat alle 12+0.
  • On ≥18 ja ≤ 50-vuotta ja osaa riittävästi suomea, ruotsia tai englantia.
  • Kyseessä on yksisikiöinen raskaus.
  • Ei ole todettua HIV-infektiota, C- tai B-hepatiittia, kroonista inflammaatiosairautta (esim. krooninen suolistosairaus, munuaistauti, nivelreuma, tyypin I diabetes) tai syöpäsairautta eikä perinnöllistä hemoglobiinisairautta (talassemia tai muu hemoglobinopatia).
  • Ei ole rautahoitoa käytössä ennen ensimmäisiä tutkimusverikokeita (raskausmonivitamiinin käyttö on sallittu).
  • Ei ole saanut suonensisäistä rautahoitoa 3 kk:n sisällä ennen raskauden alkua tai raskauden aikana ennen ensimmäisiä tutkimusverikokeita.
• Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja tutkimukseen osallistumisella ei ole vaikutusta raskauden muuhun seurantaan. Halutessaan voi tutkimukseen osallistumisen keskeyttää milloin tahansa.
• Tutkimuskäynnit ja laboratoriokokeet ovat tutkittaville maksuttomia. Osallistuminen ei edellytä Aavan asiakkuutta.
• Tutkimushoitajat toimivat Kampin ja Hämeenlinnan toimipisteissä, mutta tutkimuksessa otettavia laboratorionäyteitä voidaan ottaa kaikissa Aavan laboratorioissa.

Kiinnostuitko? Rekrytointi tutkimukseen on nyt käynnissä

Mikäli kiinnostuit tutkimukseen osallistumisesta, ota yhteyttä arkisin klo 13-15 joko Aava Raskausklinikka p. 050 414 6704 tai Aava Hämeenlinna p. 050 4412 335.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

• Tutkimuksen vastuullinen johtaja:  Dos. LT Leena Rahkonen, Aava Lääkärikeskus, ([email protected]), p. 044  248 3602
• Väitöskirjatutkija LL Marian Jaalama, Aava lääkärikeskus ([email protected]) p. 040 638 0870
• Muut tutkimuksen yhteyshenkilöt: LT Sara Sammallahti, Helsingin Yliopisto, ([email protected]), LT Tiina Vilmi-Kerälä, Aava lääkärikeskus, ([email protected])

EcoVadis on maailmanlaajuisesti käytetty ja riippumaton yritysten vastuullisuuden arviointijärjestelmä, jota käytetään toimittajien ja kumppaneiden vastuullisuuden arviointiin.

Aava ja Pikkujätti hakivat EcoVadis-arviointia nyt ensimmäistä kertaa ja saavutti arvioinnissa heti pronssisen tason, joka oli asetettu tavoitteeksi. Pronssitaso tarkoittaa, että Aava ja Pikkujätti sijoittuu 69/100 tuloksellaan parhaaseen 35 %:n joukkoon kaikista vuonna 2025 EcoVadikseen vastanneista yrityksistä globaalisti. Terveydenhoitoalan yritysten vertailussa se sijoittuu parhaan 20 %:n joukkoon.

– Olemme todella tyytyväisiä tähän saavutukseen. Taustalla on paljon hyvää työtä, jota olemme tehneet vastuullisuusasioiden edistämiseksi. Pronssimitali on osoitus siitä, että olemme keskittyneet juuri oikeisiin asioihin ja vastuullisuusraportoinnin kautta paneutuneet asiaan entistä tiiviimmin, Aavan ja Pikkujätin vastuullisuusohjausryhmää johtava Lauri Purola sanoo.

EcoVadis-merkintä auttaa yritystä myös yritysasiakasmyynnissä ja kumppanuussuhteissa, kun sillä on antaa todennettu arvio vastuullisuustyöstään.

– Erityisen hienoa on se, että arvio perustuu nykydokumentaatioiden ja -prosessien arviointiin, eli toimintamme laatu on korkealla tasolla. Totta kai työ jatkuu, mutta tämä on hieno virstanpylväs matkan varrella, Purola jatkaa.

EcoVadis arvioi yrityksiä neljässä kategoriassa:

• Ympäristö
• Työ- & ihmisoikeudet
• Eettisyys
• Kestävät hankinnat

Aava ja Pikkujätti on suomalainen perheyritys, jonka toiminnassa korostuu ihmisvastuullisuus ja pitkäjänteinen toiminta. Aava tunnetaan huippulaatuisena suomalaisena lääkärikeskuksena, kun taas Pikkujätti tarjoaa ainutlaatuisia terveydenhoitopalveluita lapsille ja nuorille.

Lisätietoja:
Lauri Purola
[email protected]

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Raskaudenaikaisia rauta-arvoja selvittävä FINFER-tutkimus alkoi Aavassa: Tutkimukseen otetaan mukaan 500 raskaana olevaa naista

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naisten rautavarastojen (ferritiini) tasoja raskauden eri vaiheissa sekä näiden yhteyttä erilaisiin raskaudenaikaisiin oireisiin. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli olet raskaana, ja täytät tutkimukseen osallistumisen ehdot.

Lue lisää

Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään

Aavan uusi työterveyden raportointi tekee näkyväksi tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Lue lisää

Tutkittua ja näyttöön perustuvaa hoitoa: Lyhytterapia on tehokas työkalu työkyvyn ylläpitämiseen

Ajoissa aloitettu lyhytterapia on tehokas ja vaikuttava hoito esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja elämän kriisitilanteisiin sekä työuupumuksen ensioireisiin. Sairauspoissaolot voivat vähentyä jopa puolella. Aava tarjoaa yrityksille työterveyden lisäpalveluna viiden, kymmenen tai viidentoista kerran lyhytterapiakokonaisuuksia.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Aavan ja Pikkujätin uudeksi talousjohtajaksi on valittu Minna Holma, joka aloittaa tehtävässään 5.1.2026.

Holmalla on pitkä kokemus lääketeollisuuden alalta, sillä hän on toiminut yli 20 vuotta Sanofi:lla erilaisissa talouden johdon rooleissa Suomessa, Pohjois-Euroopassa sekä yhtiön pääkonttorilla Pariisissa. Viime vuodet hän on työskennellyt SYNLABilla talous- ja HR-johtajana sekä vt. toimitusjohtajana. Lisäksi Holmalla on vahva tausta KPMG:n tilintarkastajana.

Kotimaisuus ja inhimillisyys vetoavat

Aavassa ja Pikkujätissä Holmaa kiehtovat yrityksen suomalaisuus sekä sen ympärille laadittu vastuullisuutta, hyvinvointia, laatua ja inhimillisyyttä korostava strategia ja tekemisen meininki.

Johtajana Holma kertoo itse olevansa hyvin ihmisläheinen.

– Koen olevani energinen ja aikaansaava, ihmiskeskeinen johtaja. Minulle on tärkeää, että työpaikalla on luottamuksen ilmapiiri ja hyvä fiilis ja tähän haluan myötävaikuttaa myös itse, Holma kertoo.

– Olen erittäin innoissani ja odotan kovasti, että pääsen tapaamaan uudet kollegani ja käärimään hihani, hän jatkaa.

Liiketoimintalähtöinen talouden osaaja

Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Ove Uljas kertoo etsineensä tehtävään henkilöä, jolla on laaja-alainen kokemus talouden eri osa-alueista. Hän uskoo Holman olevan oikea valinta paitsi osaamisensa myös persoonansa vuoksi.

– Haimme ihmistä, joka olisi liiketoiminta- ja kehityslähtöinen talouden osaaja. Toisaalta tehtävään tarvitaan henkilö, joka sopii Aavan ja Pikkujätin arvoihin ja kulttuuriin. Minnassa nämä molemmat puolet yhdistyvät hienosti, Uljas sanoo.

Aavan ja Pikkujätin nykyinen talousjohtaja Lauri Purola siirtyy yhtiön hankinta- ja kiinteistöjohtajaksi.

Lisätietoja:
Ove Uljas, toimitusjohtaja
[email protected]

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Raskaudenaikaisia rauta-arvoja selvittävä FINFER-tutkimus alkoi Aavassa: Tutkimukseen otetaan mukaan 500 raskaana olevaa naista

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naisten rautavarastojen (ferritiini) tasoja raskauden eri vaiheissa sekä näiden yhteyttä erilaisiin raskaudenaikaisiin oireisiin. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli olet raskaana, ja täytät tutkimukseen osallistumisen ehdot.

Lue lisää

Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään

Aavan uusi työterveyden raportointi tekee näkyväksi tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Lue lisää

Tutkittua ja näyttöön perustuvaa hoitoa: Lyhytterapia on tehokas työkalu työkyvyn ylläpitämiseen

Ajoissa aloitettu lyhytterapia on tehokas ja vaikuttava hoito esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja elämän kriisitilanteisiin sekä työuupumuksen ensioireisiin. Sairauspoissaolot voivat vähentyä jopa puolella. Aava tarjoaa yrityksille työterveyden lisäpalveluna viiden, kymmenen tai viidentoista kerran lyhytterapiakokonaisuuksia.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Suomalainen työelämä kaipaa nollausta, ja nyt sellainen tehdään ääneen. Lääkärikeskus Aava lanseeraa Nollatila-nimisen podcastin, jossa avataan työelämän rakenteita, joista ei yleensä puhuta. Sarjan toimittajana ja käsikirjoittajana toimii Tunna Milonoff, jonka oma uupumuskokemus toimii podcastin sytykkeenä ja liekkinä.  

Milonoff kirjoitti kokemuksistaan keväällä ilmestyneen kirjan Liekki, jossa hän kävi läpi syvän sisäisen tutkimusmatkan ymmärtääkseen, miksi juuri hän uupui. 

– Kirjani sai minut hahmottamaan, minkälaisilla työkaluilla pystyisin tukemaan paremmin omaa työssä jaksamistani tulevaisuudessa. Aiheeseen syvennyttyäni oivalsin kuitenkin pian, että kyse ei ollut vain minusta. En palanut loppuun siksi, että olisin heikko. Paloin, koska rakenteet eivät enää kannatelleet sitä, mikä oli minulle tärkeintä. Havaintoani näyttivät tukevan tutkimukset ja alan johtavat asiantuntijat, Milonoff kuvaa.  

Podcast ei ole tavanomainen keskusteluareena, vaan alusta ajatella toisin, kuulla erilaisia näkökulmia ja tarkastella muutoksen tarvetta mahdollisuutena. Kymmenessä jaksossa käsitellään työuupumusta, johtamista, systeemistä ajattelua, sukupuolten välistä kuormaa, työhyvinvoinnin suhdetta tuottavuuteen, psykologista turvallisuutta ja työn mielekkyyden ehtoja. 

 – Nollatilassa haluan yhdessä vieraiden kanssa saada selville, miten rakennamme työn sellaisten rakenteiden varaan, jotka kantavat. Toivo löytyy, kun katse siirtyy yksilöstä järjestelmään, Milonoff summaa. 

Vieraina monipuolinen kattaus työelämän ajattelijoita 

Ensimmäisessä jaksossa työelämän raamittajana toimii ansaitusti Työterveyslaitoksen Jari Hakanen. Ensimmäinen jakso julkaistaan Spotifyssa ja Aavan YouTube-kanavalla torstaina 11.9., jonka jälkeen jaksoja kuullaan kerran viikossa kymmenen viikon ajan. 

Mukana ovat:

• 11.9. Jari Hakanen, (TTL) tutkimusprofessori – Nollatoleranssi työuupumukselle
• 18.9. Iida Mäkikallio, Psykologi – Psykologinen turvallisuus ja tunneälykkyys tuottavan työelämän ajurina
• 25.9. Perttu Pölönen, Tulevaisuustutkija – Työn tulevaisuus
• 2.10. Mona Moisala, Aivotutkija – Miten tuottavuus saadaan kasvuun ymmärtämällä aivoja
• 9.10. Saku Tuominen, Työelämäkehittäjä, kirjailija, luova johtaja – Jatkuvan parantamisen filosofia
• 16.10. Eira Roos, työterveyden erikoislääkäri – Tuottavuus työhyvinvoinnin ajurina
• 23.10. Arto O. Salonen, Kestävän hyvinvoinnin asiantuntija sosiaalipedagogiikan professori- Merkitysvetoinen liiketoiminta
• 30.10. Hanne Kettunen, Johdon konsultti, vaikuttaja ja kirjailija– Metatyöstä ja miksi naiset uupuvat?
• 6.11. Teemu Arina, Biohakkeri– Yksilön optimoinnista kollektiiviseen hyvinvointiin
• 13.11. Esa Saarinen, Filosofi – Rakkaudesta, systeemiajattelusta ja työelämästä

Eikö työelämästä ole jo riittävästi podcasteja? 

– Meillä Lääkärikeskus Aavalla on ollut pitkään selvää, että työkyky on kollektiivinen kokonaisuus yksilöä, johtamista ja rakenteita. Vain oireita hoitamalla ja yksilöön keskittymällä ei päästä ratkaisuihin, joissa työelämästä tehdään kestävämpää, virtaavampaa ja aidosti tuottavampaa, sanoo Hanni Marin, podcastin tuottaja ja Lääkärikeskus Aavan viestintäpäällikkö. 

Nollatila sai alkunsa, kun Milonoff osallistui Aavan järjestämään Mielen päälle 
-thinkathoniin syksyllä 2024. Yhteisestä keskustelusta syntyi ajatus: mitä jos tehtäisiin jotain, mitä yritysviestintä ei yleensä tee? Jotain rehellistä, reunoilta saakka?  

– Kirjan kirjoittamisen aikana löytämieni havaintojeni jälkeen oli selvää, että seuraava tutkimusmatkani sukeltaa työelämän rakenteiden uumeniin. Nollatilassa tavoitteena on päästä toimimattoman työelämän juurisyiden ytimeen, Milonoff tiivistää. 

Miksi tarvitsemme rohkeutta pysähtyä? 

Rakenteellinen näkökulma on edelleen poikkeus suomalaisessa työelämäkeskustelussa. Samaan aikaan Kela arvioi, että pitkien mielenterveysperusteisten poissaolojen vuoksi menetetty työpanos maksoi Suomessa vähintään miljardin euron vuonna 2023. Nollatila käsittelee juuri näitä kustannusten takana olevia rakenteita, ei yksilön sitkeyttä.

Sarjan nimi, Nollatila, viittaa hetkeen ennen uuden syntyä. Se ei ole passiivinen pysähdys, eikä podcastissa jaeta vinkkilistoja tai toimenpideohjeita. Sen sijaan ääneen pääsee ilmiöiden anatomia ja niiden taustalla piilevät työpaikkojen kulttuuriset lonkerot.  

– Kun yritykset katsovat rakenteitaan, tapahtuu samaan aikaan kolme asiaa: työ sujuu, ihmiset voivat paremmin ja tulos paranee. Nollatila on kutsumme organisaatioille olla rohkea ja aidosti pysähtyä tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhteyden äärelle, summaa Marin.  

Toimituksille ja medioille 

Toivomme median ottavan vastaan tämän podcastin sellaisena kuin se on: ilmiönä, ei mainoksena. Jos kaipaatte haastateltavia, lisätietoa tai materiaaleja, autamme mielellämme.

Lisätietoja ja yhteydenotot:
Hanni Marin, viestintäpäällikkö, Lääkärikeskus Aava
[email protected]
040 862 1263

Aavan sairaalassa tehdään jatkossa polven ja lonkan tekonivelleikkauksia.

Pitkälle edenneen tai hankalaoireisen nivelrikon hoidon tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen, joten Aava haluaa olla mukana tarjoamassa tekonivelkirurgiaa sitä tarvitseville.

– Haluamme tarjota nopean ja laadukkaan vaihtoehdon tekonivelleikkaukseen. Julkisessa terveydenhuollossa on tällä hetkellä merkittäviä haasteita hoitoon pääsyssä, joten Aavan tekonivelkirurgia on hyvä vaihtoehto etenkin vakuutusasiakkaillemme. Samalla haluamme palvella myös yksityisasiakkaita, jotka arvostavat sujuvaa hoitopolkua ja mahdollisuutta päästä nopeasti leikkaukseen ilman jonotusta. Yksityissektorin rooli kasvaa jatkuvasti, ja uskomme, että tämä avaus parantaa monen asiakkaan elämänlaatua merkittävästi, sanoo liiketoimintajohtaja Riia Siivikko.

Kokeneen kirurgin hoitoon nopeasti

Leikkauksista vastaa ortopedi Ville Remes, jolla on pitkä kokemus tekonivelleikkauksista. Hän on tehnyt vuosittain noin 300 tekonivelleikkausta ja on 20-vuotisen uransa aikana operoinut yli 6 000 niveltä.

Tekoniveltä aletaan harkita tyypillisesti silloin, kun pitkälle edennyt nivelrikko aiheuttaa merkittävää päivittäistä tai lähes päivittäistä kipua ja toimintakyvyn laskua, eivätkä konservatiivisen hoidon keinot, kuten kipulääkkeet ja fysioterapia ole tuottaneet toivottua tulosta.

– Tekonivelleikkauksen tärkein tavoite on kipujen vähentäminen ja työ- ja toimintakyvyn palauttaminen. Hyödyn on aina oltava selkeästi suurempi suhteessa leikkaukseen liittyviin riskeihin, Remes muistuttaa.

Täysin modernisoitu sairaala

Leikkaukset toteutetaan Helsingin Kampissa Aavan sairaalan uudessa ja täysin modernisoidussa leikkaussalissa, joka on remontoitu kuluneen kesän aikana.

– Käytössämme ovat huippuluokan välineet ja olemme valinneet käyttöömme vain sellaisia tekonivelmalleja, joilla on tunnetut pitkäaikaistulokset. Tekonivelrekistereissä leikkausten 15–20 vuoden seurantatulokset ovat olleet erinomaisia ja uusintaleikkausriski on pieni, Remes kertoo.

Erityisesti lonkan tekonivelleikkausten uusintaleikkausriski on pienentynyt leikkaustekniikoiden ja materiaalien kehittymisen myötä.

Sujuva ja nopea hoitoketju

Aavan hoitoketju noudattaa kansallisia hoitosuosituksia, mikä tarkoittaa huolellista esitutkimusta, oikea-aikaista leikkausta ja suunnitelmallista kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on palauttaa potilas mahdollisimman nopeasti takaisin arkeen ja työkykyiseksi.

– Yleensä omatoiminen, kotona tapahtuva harjoittelu ja muutama käynti fysioterapeutilla riittävät palauttamaan esimerkiksi polven toimintakyvyn. Tarvittaessa kuntoutumista voidaan tukea aktiivisemmalla ohjatulla fysioterapialla, Remes sanoo.

Tekonivelkirurgia on nykyisin yhä useammin päiväkirurgista tai lyhytjälkihoitoista leikkaustoimintaa kivunhoidon, anestesian ja kuntoutuksen kehittymisen myötä. Lisäksi sairausloma pyritään räätälöimään potilaan työtehtävien mukaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Lisätietoja:
Ville Remes, ortopedi
[email protected]

Lue lisää:
Polven tekonivelleikkaus
Lonkan tekonivelleikkaus

Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun ajanvaraus on avattu Aavassa tänään torstaina 28. elokuuta. Aikoja voi varata sekä nettiajanvarauksesta että asiakaspalvelusta puhelimitse 010 380 3838.

Huomaathan, että korvauksen saadaksesi, voit varata ajan vain kokeilussa mukana oleville lääkäreille.

Valitsemalla ajanvarauksesta heti alussa asiakkuudeksesi ”65+ Kela-korvattava lääkärikäynti” näet vapaita aikoja vain kokeilussa mukana olevia yleislääkäreille.

Valinnanvapauskokeilu alkaa koko Suomessa 1.9.

Aavan ja Pikkujätin uudeksi markkinointi- ja viestintäjohtajaksi on valittu Jarkko Kantoluoto, joka on aloittanut työssään 18. elokuuta. 

Edellinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma irtisanoutui tehtävästään keväällä ja hänen työnsä Aavassa ja Pikkujätissä päättyi heinäkuun lopussa.

Rooliin astuu monipuolinen osaaja 

Kantoluodon edellinen työtehtävä oli vastata medialiiketoiminnasta mainos- ja viestintätoimisto dentsussa. Sitä ennen hän työskenteli vuosina 2018–2024 vakuutusyhtiö Ifissä tuotejohtajana ja Pohjoismaista vastaavana markkinointijohtajana.

Kantoluoto on pitkän linjan markkinoinnin ammattilainen, jolla on monipuolinen kokemus markkinoinnista, digitaalisesta myynnistä ja tuotejohdosta. Hänen aiempia työnantajiaan ovat olleet muun muassa If, OP Ryhmä, S-Pankki ja Sanoma Media. Lisäksi hän on istunut Potilasvakuutuskeskuksen hallituksessa ja finanssialan toimialaryhmissä, joissa sote-ala on käynyt tutuksi.

– Fiilis on tosi hyvä ja odotan innolla, että pääsen aloittamaan. Ennen kaikkea on mukavaa päästä tutustumaan ihmisiin ja liiketoimintaan tarkemmin, Jarkko Kantoluoto sanoo.

Arvot ja ala merkityksellisiä

Aavassa ja Pikkujätissä Kantoluotoa kiehtoo inhimilliset arvot ja pitkäjänteinen tekeminen perheen omistuksessa. Myös terveyden ja hyvinvoinnin ala on hänelle merkityksellinen.

Aavan ja Pikkujätin haastajan asema markkinassa ei pelota Kantoluotoa, sillä hän on tottunut olemaan haastajan roolissa.

– Suhtaudun siihen tosi positiivisesti. Se sallii tehdä omaa juttua ilman, että tarvitsee koko ajan olla huolissaan, tuleeko kilpailija ohi, hän sanoo.

Kantoluoto näkee omana vahvuutenaan uteliaisuuden ja kokemuksen tuoman varmuuden tekemisessä. Hän on tehnyt myös aiemmin urallaan laajasti yhteistyötä sote-alan eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa, mikä on tulevassa roolissa iso etu. 

Toimitusjohtaja Ove Uljas on tyytyväinen, että tehtävään löytyi kaupallinen markkinoinnin moniosaaja.

– Vahvan markkinointitaustan lisäksi Jarkolla on vahva kaupallinen tausta ja hän puhuu samaa kieltä liiketoimintamme kanssa. Uskon, että hän sopii erittäin hyvin Aavan ja Pikkujätin maailmaan, Uljas sanoo.

Lisätietoja:

Ove Uljas, toimitusjohtaja

Jokainen uusi sähköskuuttikausi tuo mukanaan katuja pitkin kiitäviä ajopelejä – ja valitettavan usein myös päivystykseen päätyviä potilaita. HUSin tilaston mukaan Pelkästään Helsingissä tapahtuu ajokauden aikana satoja sähköpotkulautaonnettomuuksia.

Aava Sairaala reagoi ilmiöön lanseeraamalla ennaltaehkäisevänä hoitotoimenpiteenä Skuuttiklinikan eli videosarjan, joka opettaa ajamaan oikein. Tavoitteena ei ole houkutella ihmisiä hoitoon, vaan pitää heidät poissa sieltä.

– Haluamme näyttää, että osaamisemme ei rajoitu hoitohuoneisiin. Olemme olemassa potilaita varten – myös silloin, kun he eivät vielä ole potilaita, sanoo Aava Kampin yksikönjohtaja Anna Artto.

Ei syyllistämistä, vaan opastusta

Sähköpotkulautailu jakaa mielipiteitä ja nousee jatkuvasti otsikoihin. Aava ei halua ottaa kantaa puolesta tai vastaan, vaan keskittyy siihen, mikä lopulta merkitsee: mitä useampi ihminen pääsee kotiin ehjänä, sen parempi.

– Skuutti on liikenneväline, jota käytetään ilman koulutusta, ilman kypärää ja usein väärinpäin seisten. Kun matka katkeaa, jälki voi olla karua. Mitä jos sen sijaan että syyllistäisimme skuuttaajia, opettaisimme heille lajin alkeet ennen kuin he päätyvät paikkailtaviksi? sanoo Aavan markkinointipäällikkö Joona Salminen.

Skuuttiklinikka, eli miten välttää päivystysreissu tänä kesänä? on Aava Sairaalan tapa tuoda asiantuntemus näkyväksi siellä, missä onnettomuuksia tapahtuu: kaduilla, kulkuvälineissä, arjessa.

Napakoissa ja hyödyllisiä videoissa skuuttauksen Suomen mestarit, maailman huiput Alli Vormala ja Oiva Lehtonen opastavat kokemattomampia skuuttaajia pilke silmäkulmassa – miten seistään oikein, mihin suunnata katse ja miten selvitään ehjin nahoin spårakiskojen, kanttareiden ja muiden kaupunkitilojen sudenkuoppien läpi.

– Sähköpotkulautailussa paras ja helpoin keino lisätä turvallisuutta on kypärän käyttö, muistuttaa Alli Vormala.

– Pysy skarppina ja pidä meininki rentona, tiivistää Oiva Lehtonen.

Kampanja näkyy katukuvassa ja sosiaalisessa mediassa 9.6. alkaen.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Raskaudenaikaisia rauta-arvoja selvittävä FINFER-tutkimus alkoi Aavassa: Tutkimukseen otetaan mukaan 500 raskaana olevaa naista

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naisten rautavarastojen (ferritiini) tasoja raskauden eri vaiheissa sekä näiden yhteyttä erilaisiin raskaudenaikaisiin oireisiin. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli olet raskaana, ja täytät tutkimukseen osallistumisen ehdot.

Lue lisää

Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään

Aavan uusi työterveyden raportointi tekee näkyväksi tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Lue lisää

Tutkittua ja näyttöön perustuvaa hoitoa: Lyhytterapia on tehokas työkalu työkyvyn ylläpitämiseen

Ajoissa aloitettu lyhytterapia on tehokas ja vaikuttava hoito esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja elämän kriisitilanteisiin sekä työuupumuksen ensioireisiin. Sairauspoissaolot voivat vähentyä jopa puolella. Aava tarjoaa yrityksille työterveyden lisäpalveluna viiden, kymmenen tai viidentoista kerran lyhytterapiakokonaisuuksia.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

SuomiAreenan tapahtumat 24.–27.6.2025 ovat maksuttomia ja kaikille avoimia – tervetuloa paikan päälle tai seuraamaan suoraa lähetystä MTV Katsomossa.

Molemmat Aavan paneelit järjestetään torstaina 26.6.

Nyt murretaan myyttejä naisten ylipainosta – hormonaalinen terveys ja elämänvaiheet yli 40-vuotiailla naisilla

Klo 10.00–10.45, Vaakunan lava, Gallen-Kallelankatu 7

Ylipaino on kasvava kansanterveydellinen haaste. Arviolta 1,2 miljoonaa suomalaista aikuista täyttää lihavuuden kriteerit, ja vyötärölihavuus koskee lähes joka toista aikuista. Lääketieteellinen tutkimus on painottunut miehiin, minkä vuoksi naisten hormonaalisen terveyden ja painonhallinnan mekanismeista tiedetään vähemmän. Tämä vaikuttaa hoitosuosituksiin, diagnostiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ylipainosta. Paneelin tarkoituksena on oikoa harhaluuloja ja väärää tietoa, joita ylipainoon liittyy.

Keskustelemassa ovat

• Emilia Huvinen, Aavan gynekologi ja lihavuustutkija
• Leena Väisälä, Aavan gynekologi ja kliininen seksologi
• Hanna Partanen, Nutrifilian ravitsemusterapeutti
• Paneelin juontaa Aavan viestintäpäällikkö Hanni Marin
  

Nuoret uupuvat uransa alkumetreillä – mitä tehdä rikkinäiselle työelämälle?

Klo 15.00–15.45, Puuvillan lava, Siltapuistokatu 14

Tilastojen mukaan joka neljäs suomalainen on kohonneessa työuupumusriskissä, ja erityisesti nuorten tilanne on kriisiytynyt: alle 36-vuotiaiden työuupumus on kaksinkertaistunut vuodesta 2019. Paneelissa emme sysää vastuuta yksilöille, vaan etsimme ratkaisuja. Mitä voimme tehdä rikkinäiselle työelämälle? 

Keskustelemassa ovat:

• Eira Roos, Aavan työterveyshuollon kehitysylilääkäri ja tutkija
• Pauli Forma, Työeläkevakuutusyhtiö Varman työkykypalveluista vastaava johtaja
• Sini Havukainen, Suomen Nuorkauppakamareiden toiminnanjohtaja
• Roosa Rahkonen, vaikuttaja ja kokemusasiantuntija, joka on itse kohdannut työuupumuksen
• Paneelin juontaa tuottaja ja ohjaaja Tuomas Milonoff

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Raskaudenaikaisia rauta-arvoja selvittävä FINFER-tutkimus alkoi Aavassa: Tutkimukseen otetaan mukaan 500 raskaana olevaa naista

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naisten rautavarastojen (ferritiini) tasoja raskauden eri vaiheissa sekä näiden yhteyttä erilaisiin raskaudenaikaisiin oireisiin. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli olet raskaana, ja täytät tutkimukseen osallistumisen ehdot.

Lue lisää

Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään

Aavan uusi työterveyden raportointi tekee näkyväksi tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Lue lisää

Tutkittua ja näyttöön perustuvaa hoitoa: Lyhytterapia on tehokas työkalu työkyvyn ylläpitämiseen

Ajoissa aloitettu lyhytterapia on tehokas ja vaikuttava hoito esimerkiksi masennukseen, ahdistukseen ja elämän kriisitilanteisiin sekä työuupumuksen ensioireisiin. Sairauspoissaolot voivat vähentyä jopa puolella. Aava tarjoaa yrityksille työterveyden lisäpalveluna viiden, kymmenen tai viidentoista kerran lyhytterapiakokonaisuuksia.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Endometrioosi on yleinen krooninen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa pesäkkeinä kohdun ulkopuolella. Sitä sairastaa noin 10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista ympäri maailmaa. Endometrioosi ilmenee kolmena erilaisena tautimuotona, vatsakalvon pesäkkeinä, munasarjan endometrioosikystoina sekä syvinä kasvainmaisina pesäkkeinä esimerkiksi suolen tai virtsarakon seinämässä.

Endometrioosin tavallisin oire on elämänlaatua heikentävä kuukautiskipu, jonka lisäksi voi ilmetä monimuotoisia vatsa- ja lantiokipuja, toiminnallisia suoli- ja rakkovaivoja sekä lapsettomuutta. Oireiden perusteella diagnoosia ei kuitenkaan voida varmistaa.

Nyt markkinoille on tullut uudenlainen diagnoosimenetelmä endometrioosin toteamiseen. Se voi nopeuttaa diagnoosin saamista ja parantaa hoitoa, ja sen avulla saatetaan jopa välttyä vatsaontelon tähystysleikkaukselta.

Nykydiagnostiikka on hidas ja epävarma

Suomessa ja maailmanlaajuisesti ongelmana on endometrioosin diagnosointiin liittyvä vuosien pituinen viive. Nykydiagnostiikka perustuu endometrioosille tyypillisiin oireisiin, gynekologiseen tutkimukseen ja kuvantamiseen ensisijaisesti emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella tai toissijaisesti magneettikuvauksella. Kuvantaminen vaatii tekijältä perehtyneisyyttä eikä kaikkia pesäkkeitä pystytä kuvantamisella varmistamaan. Lääkehoito voidaan aloittaa endometrioosia epäiltäessä, mutta hoitovasteen ollessa riittämätön, tarjotaan potilaalle mahdollisuutta diagnostiseen ja hoidolliseen vatsaontelon tähystysleikkaukseen, jossa diagnoosi voidaan varmistaa tai poissulkea.

– Vatsakalvon endometrioosi löytyy huonosti kuvantamisella eikä laparoskopia aina ole optimaalinen menetelmä, koska toimenpiteen tekijällä pitää olla harjaantunut silmä endometrioosin havaitsemiseen, sanoo Aavan naistentautien erikoislääkäri Pia Suvitie. Nukutuksessa tehtävään toimenpiteeseen liittyy myös aina riskejä.

– Noin puolella laparoskopiapotilaista ei lopulta löydy endometrioosia, jolloin potilas ei hyödy leikkauksesta, hän jatkaa.

Sylkitestillä on monia etuja

Sylkitestin avulla voidaan paitsi välttää turhia laparoskopioita myös lyhentää diagnoosin viivettä jopa vuosilla.

Testi hyödyttää heitä, joilla kuvantamisesta ei löydy syytä endometrioosiin viittaaville oireille. Sylkitesti voi toimia apuna myös lapsettomuuden syyn selvittelyssä.

 – Potilaat kokevat tärkeänä sen, että he saavat selityksen oireilleen. Se luo mielenrauhaa, kun tietää, mistä oireet johtuvat, Suvitie sanoo.

Endotest-sylkitestin herkkyys (sensitiivisyys) on 97 % ja tarkkuus (spesifisyys) 93 %.

Mihin testi perustuu?

Sylkinäyte lähetetään geenilaboratorioon, jossa siitä määritetään endometrioosille tyypillisiä mikroRNA-molekyylejä.

– Endometrioosissa kohdun solut ilmentävät geenejä normaalista poikkeavasti ja tähän liittyen potilaan miRNA-profiilikin on poikkeava. Endotest perustuu tämän poikkeavan miRNA-profiilin havaitsemiseen, kertoo Vita Laboratorioiden johtava ylilääkäri Sakari Jokiranta.

– Eri kudoksista peräisin olevat miRNA-molekyylit kulkeutuvat veren mukana ympäri elimistöä ja säilyvät veressä ja muissa elimistön nesteissä pitkään. Siten on ymmärrettävää, että miRNA-molekyylejä voidaan mitata sylkinäytteestä, hän jatkaa.

Testi on laajasti käytössä jo Ranskassa

Testi on kehitetty Ranskassa, jossa se on otettu käyttöön julkisessa terveydenhuollossa. Ruotsissa testiä tarjotaan yksityisessä terveydenhuollossa.

Sylkitesti ei ole vielä käytössä Suomessa ja Aava onkin ensimmäinen, joka tarjoaa asiakkailleen sylkitestiä avuksi endometrioosin diagnosointiin.

– Tällaisia edistysaskeleita ei gynekologiassa usein tule. Diagnoosin nopeuttaminen parantaa oireista kärsivien potilaiden elämää ja hoidon saamista huomattavasti. On aina parempi, mitä nuorempana endometrioosi pystytään löytämään, Pia Suvitie sanoo.

Aavan endometrioosilääkärit pitävät uuden sylkitestin mahdollisuutta arvokkaana joskus kovin salakavalan endometrioosin diagnostiikassa.

– Olen todella innoissani, että saamme tämän uraauurtavan sylkitestin suomalaisille naisille tarjolle. Testin käyttö vaatii tarkkaa harkintaa jo kalliin hintansa vuoksi, eikä se ole tarkoitettu oireettomien naisten seulontaan tai yleensä tarpeen muilla keinoin todetun endometrioosin lisävarmistukseksi, Aavan gynekologian vastuulääkäri Annakaija Lappalainen sanoo.

Kenelle testi voidaan tehdä?

Sylkitesti voidaan tehdä 18–43-vuotiaille, joilla on endometrioosiin viittaavia oireita.

Sylkitesti on arvokas, eikä sitä siksi kannata tehdä ilman selkeää perustetta. Lääkäri arvioi aina potilaan oireet. Jos lääkitys ei tuo helpotusta niihin, eikä kuvantamisessa löydy endometrioosia, voidaan sylkitestiä käyttää diagnostiikan apuna ennen laparoskopiaan ryhtymistä.

Sylkinäytteet otetaan Aavan laboratorioissa ja analysoidaan Ranskassa. Sylkitestiin tarvitaan aina lääkärin lähete ja Aavassa lähetteitä tekevät vain Endometrioosikeskuksen gynekologit. Sylkitestiä ei voi tehdä infektiopotilaalle, raskaana olevalle, syöpää sairastavalle tai hiv-positiiviselle.

Näyte säilyy hyvin huoneenlämmössä. Sylkinäytteen kerääminen on helppoa ja kivutonta. Näyte voidaan ottaa missä tahansa kuukautiskierron vaiheessa tai lääkehoidon aikana.

Sylkitesti maksaa Aavassa 1 320 euroa. Vertailun vuoksi tällä hetkellä diagnostinen laparoskopia maksaa 5 284 euroa. Kirurgisen toimenpiteen riskien välttämisen lisäksi testi vaikuttaa olevan myös kustannustehokas.

Endometrioosikeskuksesta apua oireisiin

Aavan Endometrioosikeskuksessa endometrioosin diagnostiikkaan ja hoitoon syvällisesti perehtyneet gynekologit toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Endometrioosikeskuksen gynekologit osaavat tunnistaa endometrioosin epätyypillisetkin muodot ja endometrioosikivussa huomioimme kivun kokonaisvaltaisen luonteen.

Endometrioosikeskus on osa Naisten Aavaa, joka tarjoaa ympäri Suomen kaikki naisen terveyden palvelut yhdessä paikasta. Aava on tunnettu kokeneista ja asiakasystävällisistä lääkäreistään sekä muista hyvinvoinnin ammattilaisistaan.

Kirjallisuusviite:
Pia Suvitie, Milloin epäilen endometrioosia? Lääkärilehti 14–15/2020 vsk 75 s. 884–891

Lisätietoja:
Annakaija Lappalainen, gynekologian vastuulääkäri, Lääkärikeskus Aava 
[email protected]