Väsynyt, ärtynyt ja toivoton – Tunnista masennus ja hae apua ajoissa

Julkaistu 28.2.2020

Masennus ei ole pelkästään alakuloa, vaan siihen liittyy usein myös väsymystä, kiukkuisuutta, keskittymisvaikeuksia ja muistiongelmia. Lääkärikeskus Aavan psykiatrian erikoislääkäri Elisa Karjalainen kertoo, millaisista merkeistä tunnistat masennuksen, miten masennusta hoidetaan ja miten siitä toipuu. Toivoa on! 

Masennuksen oireet? 

Masennuksen selkein oire on masentunut mieliala, joka jatkuu vähintään kaksi viikkoa. Mieliala ei aaltoile, eikä yksi päivä ole hyvä ja toinen huono, vaan mieli on suurimman osan ajasta masentunut. Masennukseen voi liittyä syvä toivottomuuden tunne: sinusta voi tuntua, ettei millään ole mitään väliä, eikä mikään jaksa innostaa ja ilostuttaa.  

Masennuksesta voivat kertoa myös: 

  • Uniongelmat. Jos kärsit unettomuudesta, se voi myös pahentaa masennusta, sillä väsyneenä kaikki tuntuu pahemmalta. Unettomuus voi myös laukaista masennusta. 

  • Väsymys. Jos olet selvästi aiempaa väsyneempi, olet väsynyt päivisin ja tarvitset enemmän unta kuin ennen, saatat olla masentunut. Jos esimerkiksi olet nukkunut ennen 7–8 tuntia yössä ja tarvitsetkin äkkiä 10–11 tuntia, jotain on pielessä.  

  • Aloitekyvyttömyys, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet. Jos mikään ei huvita, et saa asioita aikaan, et jaksa harrastaa töiden jälkeen ja työtehosi on alkanut kärsiä, taustalla voi olla masennus. 

  • Ahdistuneisuus on usein yhteydessä masennukseen.  

En ole alakuloinen. Saatanko silti kärsiä masennuksesta? 

Kyllä. Voit olla masentunut, vaikket mielestäsi olisi alakuloinen. Joskus alakulo näyttäytyy kiukkuna ja ärtyisyytenä. Jos niihin liittyy väsymystä, uniongelmia, aloitekyvyttömyyttä ja muisti- ja keskittymiskyvyn ongelmia, kyse saattaa olla masennuksesta.  

Masennus vai suru – mitä eroa niillä on?  

Surun takana on usein jokin syy, kuten läheisen tai työpaikan menettäminen. Surullisena voi silti kokea elämän merkityksellisenä ja nähdä ympärillään ilon aiheita. Suruun ei liioin yleensä liity itsetuhoisia ajatuksia, ja suru lievittyy ajan mittaan.  

Masentunut puolestaan kadottaa mielenkiinnon elämää kohtaan. Kaikki tuntuu toivottomalta. Vakavaan masennukseen voi liittyä itsetuhoisia ajatuksia.  

Masennus – milloin lääkäriin? 

  • Jos sinulla on uniongelmia, työkykysi on huonontunut, työtahtisi hidastunut tai muistisi ja keskittymiskykysi heikentynyt, varaa aika lääkäriin. 

  • Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, hae apua välittömästi.  

  • Mitä nopeammin hakeudut hoitoon, sitä nopeammin masennuksesi saadaan hallintaan ja saat ilon takaisin elämääsi.    

Kenelle varaan ajan? 

  • Voit varata ajan joko työterveys- tai yleislääkärille. Hän arvioi tilanteesi ja antaa lähetteen psykologille tai psykiatrille.  

  • Lääkärikeskus Aavassa pääset työterveyslääkärin kautta erittäin nopeasti hoitoon ja masennuksen hoitopolku toimii hyvin. Voit luottaa, että saat parasta mahdollista hoitoa ja sinut ohjataan tarvittaessa psykoterapiaan.  

  • Halutessasi voit varata ajan myös suoraan psykologille tai psykiatrille.  

Varaa aika Lääkärikeskus Aavan työterveyslääkärille tästä. 

Miten masennus todetaan? 

Lääkäri keskustelee kanssasi ja arvioi elämäntilanteesi. Jos olet esimerkiksi kuormittunut töissä tai keskellä raskasta eroa, masennuksesi syy voi löytyä sieltä.  

Sinulta otetaan lisäksi verikokeet. Näin varmistutaan, ettei oireidesi syy ole jokin muu sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai anemia.  

Sinulle tehdään myös masennustesti. Voit tehdä testin myös itse, jos epäilet olevasi masentunut.  Löydät Mielenterveystalon testin täältä. 

Masennuksen hoito? 

Masennuksen hoito on yksilöllistä, ja se suunnitellaan kanssasi yhdessä.  

Hoitoon vaikuttaa masennuksen vaikeusaste. Masennusta on lievää, keskitasoista, vaikeaa, psykoottista ja toistuvaa. Mitä lievempi masennus on, sitä nopeammin siitä yleensä toipuu.  

  • Masennusta hoidetaan yleensä psykoterapialla ja lääkkeillä.  

  • Sinut voidaan ohjata myös nettiterapiaan tai psykologin vastaanotolle. Siellä jäsennetään elämäntilannettasi, pohditaan masennuksesi syitä ja mietitään keinoja, joilla voisit voida paremmin. Hyvän psykoterapeutin kanssa syntyy helposti tunne luottamuksesta ja yhteisymmärryksestä. 

  • Saat myös neuvoja elämäntapoihisi, jos niissä on korjattavaa. Terveellinen ruokavalio ja sopiva liikunta pitävät sinut pirteänä ja auttavat jaksamaan. Masentuneen kannattaa liikkua säännöllisesti ainakin kolmesti viikossa ja syödä terveellisesti ravitsemussuositusten mukaan.  

  • Jos kärsit uniongelmista, unirytmisi korjataan ensimmäisenä. Kun nukut hyvin, jaksat paremmin, päiväväsymys hellittää ja mieliala kohoaa. 

  • Jotta toipuisit masennuksesta, on tärkeää lopettaa päihteiden käyttö tai vähentää sitä.   

  • Masennukseen on myös muita, harvinaisempia hoitoja, kuten sähkö-, magneettistimulaatio-, tasavirtastimulaatiohoito ja neuromodulaariset hoidot.  

  • Lievä masennus voi joskus parantua myös itsestään.  

Varaa aika Lääkärikeskus Aavan psykoterapeutille tästä. 

Masennuksesta toipuminen? 

Masennuksesta voi toipua täysin, eikä aina tarvitse edes jäädä sairauslomalle. Sairauslomaan vaikuttaa masennuksesi taso.   

Myös toipumisaika riippuu siitä, miten vakava masennuksesi on. Jos olet kärsinyt masennuksesta esimerkiksi puoli vuotta, toipumiseen voi mennä 1–3 kuukautta.  

Masennuksen syyt?  

Masennus on yleinen sairaus – joka viides sairastuu siihen elämänsä aikana. Masennus on monitekijäinen sairaus, jonka selkeää syytä ei tiedetä. Siihen voi vaikuttaa: 

  • Elämänkriisi, kuten läheisen kuolema, työttömyys tai avioero.  

  • Perimä. Jos suvussasi on masennusta, voit periä alttiuden sille eli olla vaarassa masentua hieman muita herkemmin. Masennus ei kuitenkaan periydy suoraan. 

  • Kuormittava elämä. Jos esimerkiksi työ vie koko elämäsi, eikä sinulla ole aikaa läheisillesi tai harrastuksille, se altistaa masennukselle.  

  • Epäterveelliset elämäntavat. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö voi laukaista masennuksen. Terveelliset elämäntavat, eli ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, riittävä uni ja liikunta, auttavat kestämään stressaavia elämäntilanteita ja voivat sitä kautta ehkäistä masennusta.  

  • Muut sairaudet. Fyysiset sairaudet voivat altistaa masennukselle. Masentunut voi kärsiä myös muista psyykkisistä häiriöistä, kuten paniikkihäiriöstä ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.   

Onko masennus lisääntynyt viime aikoina? 

Vaikka masennuksesta puhutaan paljon, se ei ole lisääntynyt. Nykyisin ihmiset vain tietävät paremmin, että masennus voidaan hoitaa. 

Lue lisää aiheesta

Jaa tämä kaverillekin

Aavan uutiskirje

Piditkö tästä artikkelista? Tilaa Aavan uutiskirje, niin saat ajankohtaiset juttumme ja uutisemme säännöllisesti suoraan sähköpostiisi.