Miten aikuisiän ADHD eroaa lapsuuden ADHD:stä? 7 kysymystä lääkärille

keskittymisvaikeus-adhd
Monilla ADHD todetaan vasta aikuisena, vaikka oireita on ollut nähtävissä lapsesta asti. Diagnoosi on usein helpotus, koska oman elämän vaikeuksille löytyy viimein selitys. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo, mistä aikuisiän ADHD:ssä on kyse.
FacebookTwitterLinkedIn

1. Mitä aikuisiän ADHD tarkoittaa?

Ei ole olemassa erillistä aikuisiän ADHD:tä, vaan kyseessä on aina kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, joka on alkanut jo lapsuudessa. Ei ole kuitenkaan harvinaista, että ADHD todetaan vasta aikuisena. Kyse voi olla myös siitä, että vaikka lapsella on ollut piirteitä ADHD-oireista, diagnoosikriteerit eivät ole täysin täyttyneet. Sekin on mahdollista, että oireet alkavat aikuisuudessa haitata enemmän elämää, jolloin tutkimuksiin hakeudutaan vasta silloin.

ADHD:n syntyyn vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät. Selittävät tekijät ovat moninaiset. Myös raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät, kuten sikiöaikainen hapenpuute ja sikiön altistuminen äidin voimakkaalle stressille tai päihteiden käytölle, lisäävät riskiä.  Lisäksi synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet ja erilaiset psykososiaaliset tekijät saattavat osaltaan selittää ADHD:tä.

2. Mitä aikuisiän ADHD-oireet ovat?

ADHD:ssä on ikään katsomatta kolme ydinoiretta:

  • tarkkaamattomuus
  • ylivilkkaus
  • impulsiivisuus

Kaikkia näitä oireita ei tarvitse esiintyä yhtä aikaa. ADHD:ta tunnistetaan kolmea eri muotoa sen mukaan, mitkä ydinoireet esiintyvät yhdessä tai erikseen.  

Oireilu muuttaa muotoaan aikuisuuteen tullessa. Yliaktiivisuus ja impulsiivisuus usein lievittyvät, mutta tarkkaamattomuusoireet eli keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden ylläpito lievenevät hitaammin. Se tuo haasteita esimerkiksi opintoihin sitoutumisessa ja keskittymisessä. Seurauksena opinnot voivat jäädä kesken. Jos joutuu pinnistelemään pärjätäkseen tavallista enemmän, seurauksena voi olla myös väsymystä, ahdistusta ja itsetunto-ongelmia.

Tutkimuksissa on todettu, että ADHD-oireita omaavat suoriutuvat tarkkaavuuden ylläpitoa ja työmuistia vaativista kognitiivista tehtävistä heikommin kuin ne, joilla oireita ei ole. ADHD vaikuttaa myös sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn.

3. Miten yleinen ADHD aikuisilla on?

17–84-vuotiailla ADHD:n esiintyvyys on 2,5 prosenttia. Jos tarkastellaan suppeampaa ikäryhmää, 18–44-vuotiaita, määrä on 3,4 prosenttia. Ikääntymisen myötä ADHD:n esiintyvyys siis hieman laskee. Se saattaa liittyä siihen, että ikääntyessä ihminen oppii sopeutumaan haitallisiin oireisiin ja mukautuu oireiluunsa. Opitut toimintatavat auttavat elämään oireiden kanssa, jolloin ne eivät ole enää yhtä häiritseviä.

Pojilla ja miehillä ADHD on yleisempää kuin tytöillä ja naisilla. Tytöillä ei ole välttämättä esiinny ylivilkkautta, mikä voi vaikeuttaa häiriön tunnistamista.

4. Miten aikuisiän ADHD todetaan?

Usein aikuinen hakeutuu ADHD-tutkimuksiin omien lastensa perässä. Hän havaitsee kärsineensä itse lapsena samanlaisista haasteista tai kärsivänsä niistä edelleen. Aiemmin hän ei ole kenties tunnistanut, mistä omat vaikeudet ovat johtuneet, mutta oman lapsen ADHD-diagnoosi voi avata silmät. Jotkut tekevät netissä aikuisen ADHD-testin ja kääntyvät tuloksen saatuaan lääkärin puoleen.

Kun aikuista tutkitaan, on suositeltavaa laatia elinkaarihaastattelu. Sen avulla kartoitetaan lapsuuden aikaista käyttäytymistä ja lapsuuteen, nuoruuteen sekä aikuisuuteen sisältyneitä oireita ja haasteita. Diagnoosia ei voida asettaa, ellei ADHD:lle tyypillisiä oireita ole esiintynyt alle 7-vuoden iässä. Mikäli on mahdollista, haastatellaan myös aikuisen vanhempia tai lähisukulaisia. Niin ikään neuvolakortit ja koulutodistukset voivat antaa arvokasta tietoa. Seulonnassa voidaan hyödyntää myös kyselylomakkeita.

Lisäksi käydään strukturoidusti ja kattavasti läpi psyykkisiä oireita, kuten ahdistus- ja mielialaoireita sekä päihteiden käyttöä. Kattavat haastattelut ovat tarpeen, koska kyseessä on elinikäinen diagnoosi.

On myös tärkeää sulkea somaattiset sairaudet pois. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai anemia saattavat aiheuttaa keskittymiskyvyttömyyttä ja siten vastaavantyyppistä oireilua kuin ADHD. Usein diagnostiset selvittelyt vaativat useampia lääkärikäyntejä.

5. Voiko aikuisiän ADHD:hen liittyä muita sairauksia?

ADHD:hen liittyy usein muita neurologisia ja psykiatrisia sairauksia. Silloin puhutaan samanaikaissairastamisesta, mikä on ADHD-aikuisilla tavallista.  Noin 50 prosentilla ADHD-aikuisista voi olla ahdistuneisuutta, noin 30–50 prosentilla masennusta ja 20 prosentilla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Päihteiden käytön riski on jopa 2–3-kertainen. On tärkeää selvittää, etteivät ADHD oireet selity muilla häiriöillä tai sairauksilla.

Samanaikaissairauksien selvittely on keskeinen osa ADHD:n diagnostiikkaa.

6. Miten aikuisiän ADHD:tä voidaan hoitaa?

Hoidon tavoitteena on edistää ADHD-aikuisen toimintakykyä ja hyvinvointia. Hoito räätälöidään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Se voi pitää sisällään esimerkiksi

  • psykoedukaatiota, joka antaa tietoa ADHD:stä sekä siitä, miten voi itse vaikuttaa oireiden hallintaan ja sietämiseen
  • elintapaohjausta liittyen univalverytmiin, päihteettömyyteen, liikuntaan ja ravitsemukseen. Kaikilla näillä voi hallita oireilua.
  • sopeutumisvalmennusta niin ADHD-aikuiselle itselleen kuin hänen omaisilleen
  • toimintaterapiaa
  • vertaistukea
  • kognitiivis-behavioraalista psykoterapiaa
  • lääkehoitoa

Lääkehoitoa harkitaan, jos psykososiaalisista hoitomuodoista ei ole riittävästi apua. Aikuisiän ADHD-lääkitys pyrkii vaikuttamaan ADHD:n ydinoireisiin – aivan kuten lastenkin kohdalla. Lääkkeitä on lyhyt-, keskipitkä- ja pitkävaikutteisia. Pyrkimyksenä on, että vaste olisi suotuisa niinä tunteina, kun tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä erityisesti tarvitaan. Tämä tarkoittaa usein opiskelu- tai työaikaa. Viikonloppuisin ja lomilla lääkkeet on mahdollista jättää tauolle.

Hyvällä hoidolla ADHD-aikuisen vointi voi kohentua merkittävästi, etenkin silloin, kun hänellä ei ole muita psyykkisiä häiriöitä tai sairauksia.

7. Miten läheiset voivat tukea ADHD-aikuista?

Läheiset voivat auttaa ADHD-aikuista esimerkiksi tukemalla tämän vanhemmuutta, mikäli siinä on haasteita. He voivat myös vaikuttaa kodin elinympäristöön, jotta se olisi rauhaa ja vireyttä tasapainoisesti ylläpitävä. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, miksi ADHD-aikuinen käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Toinen ei ole ilkeä ja hankala, vaan kyse on ADHD:n oireista. Tietoa ADHD:stä läheiset saavat esimerkiksi osallistumalla ADHD-liiton järjestämiin infotilaisuuksiin ja valmennuksiin.

Avoimuus työpaikallakin olisi hyväksi, jotta siellä voitaisiin tukea ADHD-aikuisen jaksamista ja tehdä tarvittavia muutoksia, jotta hän pystyisi paremmin keskittymään. Etenkin avokonttorit ovat haasteellisia, koska ärsykkeitä on runsaasti ja ADHD-aikuisen huomio karkaa herkästi sivuraiteille.

Asiantuntija: psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, työnohjaaja Tarja Seuri.

Artikkelit ja tiedotteet
epävakaa-persoonallisuus

Epävakaa persoonallisuushäiriö aiheuttaa kärsimystä ja heikentää toimintakykyä

Epävakaa persoonallisuushäiriö ilmenee mielialan ja tunnetilojen sekä käyttäytymisen haitallisena epävakaisuutena, joka vaikuttaa omaan toimintaan ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo häiriön synnystä, erityispiirteistä sekä hyvän hoidon tärkeydestä. Yli puolella oireet lievittyvät viidessä vuodessa niin, etteivät diagnostiset kriteerit enää täyty.
Lue lisää
keskittymisvaikeus-adhd

Miten aikuisiän ADHD eroaa lapsuuden ADHD:stä? 7 kysymystä lääkärille

Monilla ADHD todetaan vasta aikuisena, vaikka oireita on ollut nähtävissä lapsesta asti. Diagnoosi on usein helpotus, koska oman elämän vaikeuksille löytyy viimein selitys. Psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo, mistä aikuisiän ADHD:ssä on kyse.
Lue lisää
ahdistus

Ahdistus painaa – Mikä auttaa ja milloin kannattaa hakeutua hoitoon?

Ahdistus voi ottaa vallan ja viedä elämästä ilon. Ahdistuneisuuden kanssa ei pidä jäädä yksin. Lääkärikeskus Aavan psykiatrian erikoislääkäri Tarja Seuri kertoo, miten ahdistuksen oireita voi suitsia omin voimin, milloin kyseessä saattaa olla ahdistuneisuushäiriö ja millaista apua ahdistukseen on tarjolla.
Lue lisää