Paniikkikohtaus ja paniikkihäiriö

Paniikkikohtaus on voimakas pelko- tai ahdistustila, joka syntyy äkillisesti ilman tietoista uhkaa. Mikäli kohtauksia on toistuvasti, käytetään termiä paniikkihäiriö. Kohtauksia voidaan hoitaa itsehoidolla, terapialla, psykoterapialla ja lääkityksellä sekä näiden yhdistelmillä. Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, sillä vaikka oireet ovat vaarattomia, ne voivat aiheuttaa suurta kärsimystä.

• Mikä on paniikkikohtaus?
• Mikä on paniikkihäiriö?
• Mistä paniikkikohtaus johtuu?
• Milloin paniikkikohtauksia esiintyy?
• Paniikkikohtauksen oireet
• Ahdistuskohtauksen ja paniikkikohtauksen ero
• Paniikkikohtauksen itsehoito
• Milloin on hyvä hakea apua?
• Paniikkikohtauksen ja paniikkihäiriön lääketieteellinen hoito
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on paniikkikohtaus?

Paniikkikohtaus on voimakas pelko- ja ahdistustila, joka syntyy äkillisesti ja odottamattomasti ilman tietoista uhkaa. Paniikkikohtaus saavuttaa huippunsa usein muutamassa minuutissa ja paniikkikohtauksen kesto voi olla useita minuutteja.

Kohtaukseen liittyy fyysisiä oireita, jotka voivat olla niin voimakkaita, että ne saattavat muistuttaa jopa sydänkohtauksen oireita. Paniikkikohtaus ei kuitenkaan ole hengenvaarallinen.

Yksittäisten paniikkikohtauksien elämänaikainen esiintyvyys on noin 13- 23 prosenttia ja paniikkihäiriön noin 1,7-3,7 prosenttia. Naiset kokevat kohtauksia hieman useammin kuin miehet. 

Yleisimmin paniikkihäiriö alkaa 20-30 ikävuoden välillä. Lapsen tai ikääntyneen paniikkikohtaus on harvinaisempi.

Mikä on paniikkihäiriö?

Kun voimakkaat paniikkikohtaukset ovat toistuvia, puhutaan paniikkihäiriöstä.  Paniikkihäiriö on yksi ahdistuneisuushäiriön muodoista, jossa on monimuotoista ahdistuneisuuden tunnetta ja autonomisen hermoston aktivaatiota.  Paniikkihäiriöön liittyy myös merkittävää muuta psyykkistä sairastavuutta, kuten sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja masennusoireilua. Oireilua voi esiintyä niin ikään fyysisten sairauksien yhteydessä. 

Paniikkihäiriöön liittyy yleensä jatkuvaa pelkoa uusista kohtauksista ja huolta siitä, mitä kohtaukset voivat tarkoittaa tai miten niistä selviytyy. Tämä pelko voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen, jossa henkilö alkaa vältellä tiettyjä paikkoja, tilanteita tai toimintoja, jotka ovat aiemmin aiheuttaneet paniikkikohtauksen. 

Paniikkihäiriön taustat ja riskitekijät ovat monimuotoiset ja liittyvät biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.

Mistä paniikkikohtaus johtuu?

Paniikkikohtauksen taustalla voi olla useita altistavia tekijöitä, kuten

• Perinnöllinen alttius. Joillakin ihmisillä on geneettinen taipumus paniikkikohtauksiin ja ahdistuneisuuteen.
• Fyysiset tekijät. Unen puute, huono ravitsemus, kofeiinipitoisten juominen runsas käyttö ja alkoholin tai muiden päihteiden käyttö voivat altistaa kohtausten kehittymiselle ja uusiutumiselle.
• Persoonallisuuden piirteet ja muu psykiatrinen oireisto. Esimerkiksi kielteiset ajatusmallit, estyneisyys, muut ahdistuneisuushäiriöt ja masennusoireilu voivat altistaa paniikkioireilulle.
• Ympäristötekijät. Esimerkiksi lapsuuden kasvuilmapiiri, koulukiusaaminen, pitkittynyt stressi, traumaattiset tapahtumat tai suurten muutosten keskellä eläminen voivat altistaa ahdistuneisuusoireilulle ja paniikkikohtauksille.

Suojaavia tekijöitä ovat muun muassa liikunta ja terveelliset elintavat.

Milloin paniikkikohtauksia esiintyy?

Paniikkikohtaukset voivat ilmaantua joko täysin odottamattomasti tai tiettyjen tilanteiden tai tapahtumien laukaisemina. Paniikkikohtaus voi yllättää myös yöllä. Yölliset kohtaukset alkavat yleensä äkillisesti unen aikana ja voivat herättää nukkujan kesken unien. Niiden taustalla ovat tavallisesti samat tekijät kuin päivällä koetuissa kohtauksissa.

Paniikkikohtauksen oireet

Paniikkikohtaukseen liittyy tyypillisesti monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Nämä oireet voivat aiheuttaa voimakasta pelkoa. Oireita ovat

• Sydämentykytys tai rintakipu
• Verenpaineen nousu
• Hikoilu ja vapina
• Hengitysvaikeudet tai hyperventilointi
• Huimaus ja tasapainohäiriöt sekä pyörtymisen tunne
• Kuumotuksen tai kylmyyden tunne
• Pahoinvointi, joskus jopa oksentaminen, ja vatsavaivat
• Pelko hallinnan menettämisestä tai kuolemasta
• Uupumus kohtauksen jälkeen. Uupumus voi kestää jopa tunteja, ja jotkut saattavat kokea jälkioireina myös jännittyneisyyttä tai alakuloa. 

Fyysiset oireet voivat saada henkilön pelkäämään, että hän sairastaa jotain fyysistä sairautta. Se onkin usein syy, jonka vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle.

Ahdistuskohtauksen ja paniikkikohtauksen ero

Ahdistuskohtaukset ovat voimakkuudeltaan eri asteisia. Paniikkikohtaus on ahdistuskohtauksen voimakas muoto, joka aiheuttaa merkittävää uhkaa ja on synnyltään äkillinen sekä arvaamaton.

Paniikkikohtauksen itsehoito

Paniikkikohtaus voi olla pelottava ja epämiellyttävä, mutta se on vaaraton ja menee ohi itsestään. Erilaisilla itsehoitokeinoilla voi lievittää ja hoitaa oireita.

Myös stressiä vähentävät keinot, kuten ajan hallinta, arjen tauottaminen ja päivittäisestä palautumisesta huolehtiminen, voivat auttaa vähentämään paniikkikohtausten riskiä. Kohtausten esiintymistä voivat vähentää niin ikään säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja riittävä uni sekä päihteiden välttäminen.

Ahdistuksen oireita voi helpottaa hengitys- ja mielikuvaharjoitteilla, joita löytyy esimerkiksi mielenterveystalo.fi-sivustolta.

Milloin on hyvä hakea apua?

Terveydenhuollon ammattilaisen puoleen on syytä kääntyä, jos paniikkioireilu herättää huolta ja on toistuvaa sekä aiheuttaa haittaa omaan jaksamiseen ja arjen toimintakykyyn.

Paniikkikohtauksen ja paniikkihäiriön lääketieteellinen hoito

Oireilun hoidossa voidaan käyttää terapeuttisia ja lääkinnällisiä menetelmiä sekä niiden yhdistelmiä:

• Kognitiivinen käyttäytymistieteellinen psykoterapia tai lyhytterapia sekä nettiterapia vähentävät oireita. Terapiassa keskitytään haitallisten ajatusmallien ja käyttäytymisen muuttamiseen, mikä voi auttaa hallitsemaan pelkoa ja ahdistusta. 
• Lääkitys. Yleisimmin käytetyt hoitavat lääkkeet ovat serotoniinin takaisinotonestäjiä tai muita mielialalääkkeitä, joita lääkäri voi määrätä oireilun hoitoon. Tarvittaessa voidaan käyttää myös esimerkiksi sydämen sykettä rauhoittavia lääkkeitä. Lääkäri arvioi jokaisen tapauksen erikseen ja voi suositella hoitoyhdistelmää, jossa lääkitys ja psykoterapia tukevat toisiaan.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli kärsit toistuvista, voimakkaista tai arkea haittaavista paniikkioireista, varaa aika joko psykologille tai lääkärille soittamalla nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Aavassa paniikkikohtauksia ja paniikkihäiriötä hoitavat yleislääkärit, työterveyslääkärit ja psykiatrit.

 

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Tarja Seuri. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.