Alzheimerin tauti

FacebookTwitterLinkedIn

Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava, etenevä muistisairaus. Se on yleisin dementian aiheuttaja ja siihen liittyy monia vaiheittain eteneviä oireita. Hoitoa kannattaa hakea mahdollisimman varhain, sillä vaikka tautia ei voida parantaa, oireiden etenemistä voidaan lääkityksellä hidastaa.

Varaa aika

Mikä on Alzheimerin tauti?

Alzheimerin tauti on yleisin hermoston rappeumasairaus. Siinä aivojen hermosoluja alkaa tuhoutua erityisesti sisäohimolohkoalueella, jossa aivojen muistikeskus eli hippokampus sijaitsee.

Alzheimerin taudin perimmäinen syy ei ole täysin selvillä, mutta se liittyy kahden proteiinin, beetamyloidin ja tau-proteiinin, epänormaaliin kertymiseen aivoihin. Se vaurioittaa hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä. Kun sairaus etenee, aivoalueet alkavat surkastua ja oireet pahenevat.

Varaa aika

Alzheimerin taudin riskitekijät

Alzheimeriin sairastutaan tyypillisesti yli 65-vuotiaana, ja korkea ikä onkin taudin merkittävin riskitekijä. Työikäisillä tauti on harvinaisempi, muttei poikkeuksellinen: noin 7 000 alle 65-vuotiasta suomalaista elää työikäisenä alkaneen Alzheimerin taudin kanssa. 

Myös tietyt sairaudet, kuten sydän- ja verisuonitaudit, korkea verenpaine, korkea kolesteroli sekä diabetes, lisäävät Alzheimerin taudin vaaraa ja kiihdyttävät sen etenemistä. Lisäksi vakavia masennusjaksoja sairastaneilla ja vakavista pään vammoista kärsineillä on lisääntynyt todennäköisyys sairastua Alzheimerin tautiin.

Sairastumisriskiä lisäävät myös monet elintapoihin liittyvät tekijät. Sellaisia ovat

  • Liikunnan puute: Säännöllinen liikunta edistää aivoterveyttä ja tukee painonhallintaa, mikä on sekin tärkeää, koska myös ylipaino nostaa Alzheimer-riskiä.
  • Epäterveellinen ruokavalio: Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sekä sokeria ja prosessoituja elintarvikkeita sisältävä ruokavalio lisää aivojen tulehdustilaa.
  • Tupakointi: Heikentää aivoverenkiertoa ja edistää soluvaurioita.
  • Alkoholin runsas käyttö: Pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyttö vaurioittaa aivosoluja.
  • Henkisten ja sosiaalisten aktiviteettien vähäisyys: Aivot tarvitsevat jatkuvaa stimulaatiota. Vähäinen koulutus, yksinäisyys ja sosiaalisten verkostojen puuttuminen voivat altistaa taudille.
  • Univaikeudet: Huono unenlaatu ja uniapnea voivat heikentää aivojen kykyä puhdistaa haitallisia aineita.

Myös huonokuntoiset hampaat ja suun tulehdukset nostavat riskiä sairastua Alzheimeriin ja nopeuttavat taudin etenemistä. Todennäköisesti syy on tulehdustila, joka niistä seuraa elimistöön. 

Uusimpien tutkimusten valossa niin ikään hoitamaton huono kuulo on muistisairauksien riskitekijä.

Varaa aika

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Alzheimerin tauti ei ole voimakkaasti perinnöllinen, vaan elintavoilla on huomattavasti suurempi merkitys taudin puhkeamisessa. Joissain suvuissa voi kuitenkin olla harvinaisia geenimuutoksia, joihin liittyy korkea Alzheimerin taudin riski. Sairastuminen tapahtuu silloin yleensä nuorella iällä, jopa alle 50-vuotiaana.

Sairastumisriskiä lisää myös apolipoproteiini E4 (ApoE4 -geeni). Se ei aiheuta itse sairautta, vaan on ainoastaan yksittäinen riskitekijä. Noin kolmasosalla suomalaisista on tämä geeni. Kaikki eivät suinkaan sairastu.

Varaa aika

Alzheimerin taudin oireet

Alzheimerin taudin oireet voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

1. Varhaisvaihe

  • Lähimuistin heikentyminen: vaikeus muistaa äskettäisiä tapahtumia tai nimiä
  • Sanojen löytämisen vaikeus 
  • Keskittymiskyvyn ja päätöksenteon ongelmat
  • Ajankäsityksen ja paikan hahmottamisen heikkeneminen
  • Mielialan vaihtelut ja lievä ahdistuneisuus

Työmuisti toimii sairauden alussa vielä hyvin ja Alzheimerin tautiin sairastunut pystyy keskustelemaan normaalisti. Hetken päästä asiat kuitenkin unohtuvat. Vanhojen asioiden muistaminen ei tuota vaikeuksia.

Ajokortti ei välttämättä lähde heti, jos Alzheimerin tauti on lievä. Sairauden edetessä ajokyky heikkenee ja siksi tilannetta on seurattava säännöllisesti.

2. Keskivaihe

  • Vaikeudet päivittäisissä askareissa
  • Ongelmia pukeutumisessa ja kodinhoidossa
  • Hahmottamisen vaikeudet ja motoriset ongelmat
  • Käytösoireet, kuten levottomuus, ärtyisyys, apaattisuus ja masentuneisuus. Lisäksi voi esiintyä aistiharhoja (esim. näköharhat) tai sairastuneen persoonallisuus voi muuttua. 
  • Eksyminen tutuissa paikoissa

Päällimmäisin oire saattaa olla joillakin väsymys, kun arkirutiinit eivät luonnistu kuten ennen. Taudinkuvaan voi kuulua niin ikään laihtuminen, joka johtuu syömisen unohtamisesta.

3. Myöhäis- eli loppuvaihe

  • Muistamattomuus voi ulottua pitkälle menneisyyteen
  • Kyvyttömyys tunnistaa läheisiä
  • Liikkumis- ja puhekyky heikentyy
  • Täydellinen riippuvuus toisten avusta
  • Inkontinenssi ja nielemisvaikeudet
Varaa aika

Milloin lääkäriin?

Jos tärkeät asiat unohtuvat jatkuvasti ja uuden oppiminen vaikeutuu tai käytös muuttuu passiiviseksi, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Käytöksen passivoituminen tarkoittaa, että ihminen lopettaa tiettyjen asioiden tekemisen, kun huomaa, ettei tekeminen enää luonnistu entiseen tapaan. 

Muistiongelmia selviteltäessä oleellista on potilaan ja mielellään myös lähiomaisen huolellinen haastattelu neurologin tai iäkkäiden muistivaikeuksia hoitavan geriatrin vastaanotolla. Tämän pohjalta suunnitellaan tarvittavat lisätutkimukset. Niitä ovat:

  • Muistitestit. Tehdään ensimmäiseksi. Nopeita, lyhyitä, tiedollista aivotoimintaa mittaavia testejä. Tehtäville on pisterajat. 
  • Verikokeet. Sulkevat pois muut sairaudet sekä vitamiininpuutokset, jotka voivat aiheuttaa muistiongelmia. Samalla selvitetään, ettei oireiden takaa löydy muuta syytä, kuten uniongelmia, masennusta tai stressiä.
  • Aivojen kuvantaminen magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla. Nähdään, onko aivoissa muutoksia, jotka voivat kertoa Alzheimerin taudista.
  • Selkäydinnesteestä tehtävät tutkimukset. Tietyt merkkiaineet selkäydinnesteessä tukevat diagnoosia. Tehdään tarvittaessa.

Uusin Aavassa tarjolla oleva tutkimus on verinäytteestä mitattava Alzheimerin taudin merkkiaine, plasman pTau217. Kohonnut plasman pTau217-tulos viittaa siihen, että aivoissa on Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia, jotka eivät kuitenkaan aina johda sairastumiseen. Testiä ei suositella oireettomille, vaan henkilöllä tulee olla tutkimuksilla todettuja ongelmia muistissa tai tiedonkäsittelyssä. Päätöksen testin tarpeellisuudesta tekee hoitava lääkäri.

Lue lisää: Muistiongelmien tutkiminen | Lääkärikeskus Aava

Varaa aika

Mitä läheisen on hyvä tietää?

Kun lääkäri kertoo sairastuneelle Alzheimerin taudista ja sen hoidosta, on tärkeää, että lähiomainen tulee mukaan vastaanotolle. Sairastunut ei välttämättä itse muista, mistä siellä puhuttiin.

Vastaanotolla perehdytään Alzheimerin taudin tavalliseen kulkuun, jotta läheiset tietävät, mitä vuosien kuluessa on todennäköisesti odotettavissa. Alzheimerin taudille on tyypillistä, että oireet vaihtelevat päivästä toiseen. Sairastuneelle voi siksi tulla välillä kirkkaita hetkiä. Kannattaa kuitenkin tiedostaa, että sairastunut tarvitsee enemmän apua, kun tauti etenee.  

Läheisten on myös hyvä tietää, että omaisille on tarjolla tukea. Potilaalle voidaan esimerkiksi järjestää tilapäistä hoitoa, jotta omaiset saavat välillä levätä.

Varaa aika

Alzheimerin taudin hoito

Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa. On kuitenkin tärkeää, että se todetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin oireiden etenemistä voidaan lääkehoidolla hidastaa.

  • Alzheimer-lääke aloitetaan yleensä pienellä annoksella. Se parantaa muistia ja vähentää käytösongelmia.
  • Liikunta, terveellinen ravinto ja muiden sairauksien hyvä hoito voivat hidastaa taudin etenemistä.
  • Alzheimerin tautiin on kehitetty ravintolisä. Sen on laadukkaissa tutkimuksissa havaittu hidastavan aivojen muistirakenteiden surkastumista.
Varaa aika

Alzheimerin taudin ennuste

Alzheimerin tauti etenee yksilöllisesti. Keskimäärin elinaika diagnoosin jälkeen on 8–12 vuotta. Etenemisvauhti riippuu sairastuneen iästä, yleiskunnosta ja mahdollisista muista sairauksista.

Varaa aika

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin riskiä voidaan vähentää seuraavilla tavoilla:

  • Harrasta liikuntaa säännöllisesti. Joidenkin tutkimusten mukaan jo reippaalla kävelyllä muutaman kerran viikossa on suojaavaa vaikutusta.
  • Pidä kilot kurissa ja syö aivoystävällistä ruokaa. Välimeren ruokavaliota noudattavilla näyttäisi olevan muita pienempi muistisairastumisriski. Välimeren ruokavalioon kuuluu runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, siemeniä ja pähkinöitä sekä kohtuullisesti kalaa, munia ja maitotuotteita.
  • Vältä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä.
  • Ole sosiaalisesti aktiivinen ja hiero älynystyröitäsi. Tapaa ystäviä, täytä ristikoita, pelaa pelejä ja opiskele uusia asioita. Tee käsitöitä, laula, soita tai kuuntele musiikkia.
  • Huolehdi hyvästä ja riittävästä unesta.
  • Hoida perussairaudet, kuten verenpaine ja diabetes, hyvään tasapainoon. Hae masennukseen apua mahdollisimman varhain.
  • Suojaa aivot vammoilta. Käytä pyöräillessä ja muita vauhtilajeja harrastaessa kypärää.
  • Käytä kuulokojetta, jos sinulla on kuulon alenema.
  • Huolehdi suun terveydestä. Harjaa hampaat aamuin illoin ja lankaa ne päivittäin. Käy säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksissa.
Varaa aika

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli sinulla on muistiongelmia tai olet huolissasi läheisesi muistista, varaa aika neurologille muistiongelmien tutkimista varten nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Iäkkäiden muistivaikeuksia hoitavat myös geriatrit.

Varaa aika

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri Ville Artto. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.