Kardiologi

Rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriöt ja suorituskyvyn heikkeneminen ovat yleisiä oireita, joiden syynä voi olla vakavakin sydänsairaus. Aavan kokeneet sydänsairauksien erikoislääkärit eli kardiologit auttavat sinua oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.

Mitä kardiologi tekee? 

Kardiologi on lääkäri, joka on erikoistunut sydämen ja verisuonten sairauksien diagnosointiin, hoitoon ja ehkäisyyn. Kardiologit hoitavat esimerkiksi sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, rytmihäiriöitä, korkean verenpaineen aiheuttamia ongelmia sekä synnynnäisiä sydänvikoja.

Milloin kardiologille? 

Sydänterveys on elintärkeä osa yleistä hyvinvointia, ja kardiologille hakeutuminen oikeaan aikaan voi estää vakavien sydänsairauksien kehittymisen. Kardiologin vastaanotolle kannattaa hakeutua seuraavissa oireissa ja tilanteissa: 

Oireet, jotka vaativat kardiologin arviota:

  1. Hengenahdistus: Vaikeus hengittää, erityisesti rasituksen aikana tai levossa, voi viitata sydämen vajaatoimintaan tai muihin sydänsairauksiin​​.
  2. Sydämentykytys tai epäsäännöllinen syke: Nopea, hidas tai epäsäännöllinen syke voi olla merkki rytmihäiriöstä, joka vaatii tarkempaa tutkimusta ja hoitoa​​. 
  3. Pyörtyminen tai huimaus: Äkillinen pyörtyminen tai voimakas huimaus voi liittyä sydämen toimintahäiriöihin, kuten matalaan verenpaineeseen tai rytmihäiriöihin​​. 
  4. Krooninen väsymys: Selittämätön ja jatkuva väsymys voi olla merkki sydämen vajaatoiminnasta tai muista sydänongelmista​​.

Huom, äkillinen ja voimakas rintakipu, joka voi säteillä käsivarsiin, leukaan tai selkään, voi olla merkki sydänkohtauksesta. Tämä vaatii välitöntä lääketieteellistä apua​​​​. Sydänkohtausta epäiltäessä soita 112. 

Riskitekijät, jotka edellyttävät säännöllistä kardiologin seurantaa: 

  1. Korkea verenpaine (hypertensio): Pitkäaikainen korkea verenpaine voi vaurioittaa sydäntä ja verisuonia, mikä lisää sydänsairauksien riskiä. 
  2. Korkea kolesteroli: Kohonnut kolesterolitaso voi johtaa valtimoiden kovettumiseen ja kaventumiseen (ateroskleroosi), mikä lisää sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskiä​​. 
  3. Diabetes: Diabetesta sairastavilla on suurempi riski kehittää sydänsairauksia. 
  4. Perinnöllinen taipumus: Jos suvussa on esiintynyt sydänsairauksia, on suositeltavaa käydä kardiologin vastaanotolla tarkistuttamassa sydämen terveys ja riskitekijät​​​​. 

Muut tilanteet: 

  1. Leikkausta edeltävä arviointi: Ennen suuria kirurgisia toimenpiteitä kardiologinen arvio voi olla tarpeen sydämen kunnon varmistamiseksi ja leikkausriskien minimoimiseksi​​. 
  2. Raskauden aikana: Raskauden aikaiset sydänoireet, kuten rintakipu tai hengenahdistus, vaativat erityistä huomiota ja kardiologin seurantaa​​.

Mitä kardiologin vastaanotolla tapahtuu?

Kardiologin vastaanotto alkaa yleensä kattavalla potilaan haastattelulla sekä fyysisellä tutkimuksella. Näin kardiologi pyrkii samaan kokonaiskuvan potilaan sydänterveydestä, oireista, sairaushistoriasta ja riskitekijöistä. 

Potilashaastattelu ja fyysinen tutkimus: 

  1. Anamneesi: Kardiologi kysyy kysymyksiä oireista, kuten rintakivusta, hengenahdistuksesta, sydämentykytyksistä, huimauksesta ja väsymyksestä. Lisäksi keskustellaan potilaan yleisestä terveydentilasta, ruokavaliosta, liikuntatottumuksista ja mahdollisista perinnöllisistä sydänsairauksista​​​​. 
  2. Fyysinen tutkimus: Kardiologi tutkii potilaan verenpaineen, sydämen sykkeen ja keuhkojen toiminnan. Sydämen äänet kuunnellaan stetoskoopilla, joka auttaa havaitsemaan esimerkiksi sydämen sivuäänet​​​​. 

Diagnostiset tutkimukset:

  1. EKG (elektrokardiogrammi): EKG mittaa sydämen sähköistä toimintaa ja auttaa havaitsemaan rytmihäiriöitä, sydänkohtauksia ja muita sydämen poikkeavuuksia. Sydänfilmin ottaminen on nopea ja kivuton tutkimus, jossa elektrodit kiinnitetään potilaan rintaan, käsivarsiin ja jalkoihin​​​​. 
  2. Sydämen ultraäänitutkimus: Ultraäänitutkimuksella voidaan arvioida sydämen kammiot, läpät ja veren virtaus sydämessä. Tämä tutkimus on erityisen hyödyllinen sydämen vajaatoiminnan ja läppävikojen diagnosoinnissa​​​​. 
  3. Rasitustesti: Testi mittaa sydämen suorituskykyä rasituksen aikana, joko fyysisen harjoituksen tai lääkkeiden avulla. Rasitustesti auttaa arvioimaan sepelvaltimoiden kuntoa ja tunnistamaan mahdolliset verenkierron häiriöt​​. 
  4. Holter-monitorointi: Pitkäaikainen EKG-seuranta, jossa potilas käyttää pieniä laitteita, jotka tallentavat sydämen sähköistä toimintaa 24–48 tunnin ajan. Tämä tutkimus auttaa havaitsemaan ajoittaisia rytmihäiriöitä, joita ei välttämättä ilmene lyhyemmässä EKG-tutkimuksessa​​. 

Hoitosuunnitelma ja jatkoseuranta: 

  1. Hoitosuunnitelman laatiminen: Saatujen tutkimustulosten perusteella kardiologi laatii potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman. Tämä voi sisältää lääkitystä, elämäntapamuutoksia sekä mahdollisia toimenpiteitä tai jatkotutkimuksia​​​​. 
  2. Jatkoseuranta: Kardiologi sopii jatkokäynneistä ja seurantatesteistä potilaan kanssa tilanteen tarkkailemiseksi ja hoidon tehokkuuden arvioimiseksi. Säännölliset tarkastukset ovat tärkeitä erityisesti kroonisten sydänsairauksien hoidossa​​​​.

Miten valmistautua kardiologin vastaanottoon? 

Ota mukaan lista kaikista käyttämistäsi lääkkeistä ja niiden annostuksista sekä aikaisemmista tutkimuksista ja hoidosta, mikäli olet ollut hoidossa muualla. Lisäksi on hyvä kirjata ylös kaikki oireesi sekä pohtia etukäteen onko suvussasi mahdollisia sydänsairauksia, kuten sydänkohtauksia, aivohalvauksia tai korkeaa verenpainetta. Ota mukaan myös verenpaineen kotimittaustulokset.

Kardiologin etävastaanotto

Kokeneet kardiologimme arvioivat ja hoitavat myös etävastaanotolla monia sydän- ja verisuonisairauksien oireita ja sairauksia. Saat nopeasti tarvitsemasi avun, vaikka toiselta paikkakunnalta käsin. 

Millaisia asioita kardiologin etävastaanotolla voidaan hoitaa? 

Kardiologin etävastaanotolla voidaan aloittaa oireittesi tutkiminen ja mahdollisesti myös niiden hoito. 

Kardiologin etävastaanotolla voidaan hoitaa muun muassa seuraavia asioita: 

  • sydän- ja verisuonisairauksien oireiden kartoitus sekä neuvonta 
  • uusien, vastaanotolle tulossa olevien potilaiden omaseurannan etukäteisohjaus (kuten verenpaine- ja sykeseuranta) 
  • opastus vastaanotolla tarpeellisten aiempien sairauskertomus- ja EKG-dokumenttien hankkimiseksi 
  • lähetteet vastaanottoa edeltäviin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin 
  • aiemmin todettujen sairauksien välikontrollit, joista on sovittu lähikäynnin yhteydessä 
  • aiemmin todetun sairauden omaseurannan läpikäynti ja arviointi 
  • todetun sairauden lääkehoitoon liittyvät kysymykset ja lääkeannosten hienosäätö 
  • pitkäaikaissairauksien neuvonta ja omahoidon tuki 
  • pitkäaikaissairauksien reseptien uusiminen kontrollissa oleville / omaseurantaa tekeville 

Millaisia asioita kardiologin vastaanotolla ei voida hoitaa? 

Kardiologin etävastaanotto ei sovi seuraavien asioiden hoitoon: 

  • akuutit hätätilanteet, hengenahdistus, rintakipu sekä voimakasoireiset infektiot tai kiputilat 
  • ensikäynnit esimerkiksi pitkäaikaissairauksien hoidossa 
  • keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden määrääminen ja uusiminen 
  • unilääkkeiden, vahvojen kipulääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden määrääminen 
  • lähetteet julkiseen sairaanhoitoon 

Miten etävastaanotto toimii? 

Etävastaanotto on puhelinvastaanotto. Aavan asiantuntija soittaa sinulle varatun ajan alussa. Varmistathan, että olet tällöin vapaana ja puhelin on lähellä. Asiantuntijalle ei voi soittaa takaisin. Mikäli et vastaa, veloitamme sinulta käyttämättömän etävastaanoton hinnan.

Löydä lähin kardiologi 

Ajanvaraus Aavaan 

Varaa aika kardiologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Kardiologi hinta

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan kardiologian erikoislääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

FacebookTwitterLinkedIn
Artikkelit ja tiedotteet
Young,Handsome,Businessman,Wearing,Tie,And,Glasses,Standing,Over,Yellow Hyvä työnäkö: osa työergonomiaa ja työssä viihtymistä
Hyvä näkökyky vaikuttaa niin työn tehokkuuteen kuin tekemisen mielekkyyteen. Huono näkeminen sen sijaan voi johtaa työtehon laskuun, heikentää tuottavuutta ja lisätä poissaoloja.
Lue lisää
Menopausal,Mature,Woman,At,Home,With,Laptop,Having,Hot,Flush Vaihdevuodet vaikuttavat työkykyyn: Oireita voi tulla jo nelikymppisenä
Vaihdevuosioireet voivat lisätä poissaloja ja johtaa jopa naisten ennenaikaiseen eläköitymiseen. Jotta näin ei kävisi, apua tulisi hakea työterveyshuollosta heti, kun oireet alkavat haitata työntekoa. Työnantaja voi lisäksi tukea naisia esimerkiksi mahdollistamalla työn tauottamisen hikipuuskan aikana, työtilojen lämmönsäätelyllä sekä hengittävällä työvaatetuksella.
Lue lisää
Covid-19,Vaccinated,African,Man,Showing,Arm,With,Plaster,,Beige,Background Ovatko rokotuksesi ajan tasalla?
Aavan työterveyshoitaja Milena Milinkovic kertaa, mitkä säännölliset ja muut tärkeät rokotteet kannattaa ottaa. Selvitä työnantajaltasi, mitkä rokotteet voit saada työterveyshuollon kautta ja mitä rokotuksia kannattaa harkita omakustanteisesti.
Lue lisää