Ruusu eli erysipelas

Ruusu on vakava ihoinfektio, joka aiheuttaa punoitusta, kuumotusta ja turvotusta useimmiten jalassa. Se vaatii aina pikaista lääkärinhoitoa, jotta vältytään vaarallisilta komplikaatioilta. Ruusun ehkäisyssä avainsanoja ovat ihon sekä perussairauksien hyvä hoito.

• Mikä on ruusu?
• Ruusun oireet
• Ruusu kasvoissa
• Riskitekijät ja ennaltaehkäisy
• Tarttuuko ruusu?
• Diagnoosi ja hoito
• Hoitamaton ruusu
• Ruusu vai vyöruusu?
• Ajanvaraus Aavaan

Mikä on ruusu?

Ruusu eli erysipelas on yleensä A-streptokokin aiheuttama infektio. Se saa usein alkunsa ihon rikkoumasta tai haavasta, jotka tarjoavat bakteereille portin tunkeutua ihoon. Ruusu-nimitys johtunee siitä, että infektioalueen voimakas punoitus ja turvotus muistuttavat hieman ruusun väriä ja muotoa.

Ruusua on yleisimmin jalassa, mutta joskus myös kasvoissa tai muualla kehossa. Infektio rajoittuu tavallisesti ihon pintakerrokseen, mutta voi myös edetä ihon syvempiin kerroksiin ja jopa lihaksiin saakka.

Ruusun oireet

Ruusun oireet kehittyvät tyypillisesti nopeasti. Tavallisimpia oireita ovat:

• Äkillinen korkea kuume: Usein potilas kärsii korkeasta kuumeesta, joka voi nousta äkillisesti.
• Punoitus ja turvotus: Tulehtunut iho muuttuu punaiseksi ja turpoaa. Punoitus on yleensä erittäin huomattavaa.
• Kipu: Tulehtunut alue on kivulias, erityisesti kun sitä kosketetaan tai painetaan.
• Kuumotus: Tulehtuneella iholla on usein tuntuvaa kuumotusta tai jopa polttelua.
• Yleisoireet: Vilunväristykset, päänsärky ja yleinen sairaudentunne ovat yleisiä.

Ihottuma ei ole ruusun oire, vaan viittaa johonkin toiseen ihosairauteen.

Ruusu kasvoissa

Kasvoissa ruusu alkaa tavallisesti korvalehdestä, josta se voi levitä muualle kasvoihin. Ruusun erottaa usein selvästi rajattu, punoittava ja turvonnut ihoalue, joka on kipeä ja kuumottava.

Toisin kuin ruusun yleisemmissä esiintymispaikoissa, kuten jaloissa, kasvojen alueen ruusu voi joskus olla kuumeeton. Myös yleisen sairaudentunteen merkit voivat puuttua tai olla vähäisempiä, mikä voi tehdä ruusun tunnistamisesta haastavampaa.​ Hoitoon hakeutuminen on kuitenkin tärkeää, koska ilman hoitoa ruusu voi edetä nopeasti vakavammaksi infektioksi, riippumatta siitä, onko sairastuneella kuumetta vai ei.

Riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Ruusun riskitekijöitä ovat muun muassa ihoon kohdistuvat vammat, kuten naarmut tai haavat, joiden kautta bakteerit pääsevät ihoon. Atooppisella iholla voi olla haavoja varsinkin korvan takana. Lisäksi huono verenkierto, ylipaino, diabetes ja aiemmin sairastettu ruusu voivat lisätä riskiä.

Ruusuinfektiota voidaan ehkäistä ihon säännöllisellä hoidolla, siihen kohdistuvien vammojen välttämisellä ja perussairauksien, kuten diabeteksen, asianmukaisella hoidolla. Myös hyvä käsihygienia sekä haavojen asianmukainen hoito ovat tehokkaita keinoja vähentää bakteeri-infektioiden vaaraa.

Tarttuuko ruusu?

Ruusu johtuu bakteeri-infektiosta, joka vaatii yleensä suoran pääsyn ihon läpi päästäkseen aiheuttamaan infektion. Tämä tarkoittaa, että ruusu itsessään ei tartu ihmisestä toiseen esimerkiksi kosketuksen kautta.

Ruusun aiheuttava bakteeri voi kuitenkin olla ihmisen iholla tai nielussa ilman, että se aiheuttaa oireita. Silloin henkilö voi olla bakteerin kantaja ja potentiaalisesti levittää bakteereita toisiin ihmisiin. Tämä on hyvin harvinaista.

Diagnoosi ja hoito

Ruusu ja sen oireet tunnistetaan yleensä hyvin terveydenhuollossa, koska kyseessä on suhteellisen yleinen sairaus. Diagnoosi perustuu lääkärin tekemään kliiniseen arviointiin, joka pohjautuu potilaan oireisiin ja ihomuutoksiin. Joskus voidaan tehdä verikokeita infektion laajuuden arvioimiseksi.

Ruusun hoidossa käytetään antibioottia, ensisijaisesti penisilliiniä. Hoito voidaan aloittaa suun kautta otettavina lääkkeinä tai vakavammissa tapauksissa suonensisäisesti. Antibioottikuurin kesto vaihtelee yleensä 7–14 päivän välillä riippuen infektion vakavuudesta.

Kipua ja epämukavuutta voidaan lievittää kipulääkkeillä, kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Jalan ruusussa lepo on tärkeä osa hoitoa. Ruusun aiheuttama turvotus, kipu ja punoitus voivat tehdä liikkumisesta paitsi kivuliasta, myös hidastaa paranemisprosessia. Nyrkkisääntö on, että jos liikkuminen aiheuttaa kipua tai pahentaa oireita, on suositeltavaa välttää sitä.

Lisäksi on suositeltavaa pitää infektoitunut alue mahdollisuuksien mukaan kohotettuna. Se voi auttaa vähentämään turvotusta ja kipua. Myös kompressiosukat tai -siteet voivat auttaa vähentämään jalan turvotusta. Mahdolliset ihovauriot tai haavat tulee pitää puhtaina ja suojattuina, jotta estetään lisäinfektiot.

Tehokas ja varhain aloitettu hoito on tärkeää, jotta voidaan välttää vakavampia komplikaatioita ja edistää nopeaa paranemista. Hoito-ohjeet ovat samat, oli ruusu jalassa tai muualla kehossa.

Hoitamaton ruusu

Hoitamaton ruusu voi johtaa useisiin vakaviin komplikaatioihin. Mahdollisia riskejä ja komplikaatioita ovat muun muassa:

• Lymfedeema: Toistuvat ruusuinfektiot voivat vahingoittaa imusuonia, mikä voi johtaa pysyvään turvotukseen ja lymfedeeman kehittymiseen.
• Verenmyrkytys (sepsis): Ruusuinfektio voi levitä verenkiertoon ja aiheuttaa sepsiksen, joka on vakava ja mahdollisesti hengenvaarallinen tila.
• Ihonalaisen kudoksen vaurioituminen: Pitkälle edennyt ruusu voi johtaa ihonalaisen kudoksen laajoihin vaurioihin.
• Nekroosi: Äärimmäisissä tapauksissa ruusuinfektio voi johtaa ihokudoksen kuolioon (nekroosi). Se voi vaatia kirurgista hoitoa.

Ruusu jalassa tai muualla kehossa voi siis olla hyvinkin vaarallinen. Siksi hoito tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On myös tärkeää noudattaa lääkärin antamia ohjeita ja syödä antibioottikuuri loppuun, vaikka oireet alkaisivat helpottaa ennen kuurin päättymistä.

Ruusu vai vyöruusu?

Puhekielessä ruusu usein sekoittuu vyöruusuun tai ruusufinniin. Ne ovat kuitenkin omia sairauksiaan, joihin on omat hoitonsa.

Vyöruusun aiheuttaja on varicella zoster -virus, joka on myös vesirokon aiheuttaja. Vyöruusu puhkeaa, kun virus aktivoituu uudelleen elimistössä vuosien tai vuosikymmenten jälkeen. Sairauteen liittyy voimakasta kipua ja ihottumaa, jota esiintyy yleensä vyömäisesti vartalon toisella puolella. Ihottuma muodostaa rakkuloita, jotka kuivuvat ja paranevat muutaman viikon kuluessa.

Ruusufinni eli rosacea puolestaan on krooninen ihosairaus, jonka oireita ovat kasvojen punoitus, näppylät, märkärakkulat ja laajentuneet hiusverisuonet. Ruusufinnin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta perinnöllisten tekijöiden, auringon ultraviolettisäteilyn, lämpötilan vaihteluiden, voimakkaiden mausteiden ja alkoholin on havaittu laukaisevan ja pahentavan oireita.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli epäilet ruusua, vaatii vaiva pikaista päivystyksellistä käyntiä lääkärissä. Aavassa voit varata ajan joko yleislääkärille, Aava Kampin päivystykseen tai ihotautilääkärille nettiajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan ihotautien vastuulääkäri, ihotautien erikoislääkäri Laura Bouchard. Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.