Lihavuus – Syyt, oireet ja hoito
Lihavuus on krooninen sairaus, jossa kehoon kertyy liikaa rasvakudosta. Lääketieteellisesti ja kansainvälisten standardien mukaan lihavuus määritellään, kun painoindeksi on 30 tai enemmän. Jos painoindeksi on 25 tai enemmän, puhutaan ylipainosta. Niin ylipaino kuin lihavuuskin kuormittavat elimistöä laaja-alaisesti ja kasvattavat riskiä useisiin sairauksiin.
- Mitä on lihavuus?
- Lihavuuden luokittelu
- Lihavuuden yleisyys Suomessa
- Lihavuuden diagnoosi
- Lihavuuden syyt
- Lihavuuden oireet ja terveysvaikutukset
- Milloin hakeutua hoitoon lihavuuden takia
- Lihavuuden hoitovaihtoehdot
- Usein kysytyt kysymykset UKK
- Aloita lihavuuden hoito Aavassa
- Aiheeseen liittyvät palvelut
Suomessa lihavuus on yleistä kaikissa ikäryhmissä. Arvioiden mukaan noin kolmasosa aikuisista on lihavia. Ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet useissa ikäryhmissä viime vuosikymmenten aikana.
Lihavuutta voidaan hoitaa, ja sen hoito kuuluu kaikille. Aavassa lihavuuden hoito perustuu elämäntapamuutoksiin, joita voidaan tukea tarvittaessa myös lääkehoidolla tai leikkauksella. Aavassa hoito toteutetaan moniammatillisesti lääkärin, sairaanhoitajan, ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin yhteistyönä.
Mitä on lihavuus?
Lihavuus tarkoittaa, että kehossa on normaalia suurempi määrä rasvakudosta. Lääketieteellisesti lihavuus on krooninen ja usein uusiutuva sairaus, jossa energia-aineenvaihdunnan säätely on muuttunut siten, että painon nousu ja painon takaisin kertyminen ovat tavallisia. Lihavuus vaikuttaa aineenvaihduntaan, hormonitoimintaan ja useiden elinten kuormitukseen sekä lisää riskiä muun muassa tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin, uniapneaan ja tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin.
Lihavuuden luokittelu
Lihavuuden luokittelussa käytetään painoindeksiä (BMI). BMI lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä.
Painoindeksi BMI ja luokittelu:
| BMI-arvo | Luokitus |
| Alle 18,5 | Alipaino |
| 18,5–24,9 | Normaali paino |
| 25–29,9 | Ylipaino |
| 30–34,9 | Lihavuus |
| 35–39,9 | Vaikea lihavuus |
| 40 tai enemmän | Sairaalloinen lihavuus |
BMI kertoo painon ja pituuden välisestä suhteesta. Se ei kuitenkaan mittaa rasvakudoksen määrää tai sijaintia. Esimerkiksi runsas lihasmassa voi nostaa BMI-arvoa.
Vyötärölihavuus kuvaa keskivartalolle kertyvää rasvaa. Vyötärölihavuudesta puhutaan, kun vyötärönympärys on miehillä 100 cm tai enemmän ja naisilla 90 cm tai enemmän.
Lihavuuden yleisyys Suomessa
Lihavuus on Suomessa yleinen sairaus, ja se on yleistynyt useissa ikäryhmissä viime vuosikymmenten aikana. Erityisesti työikäisillä ja iäkkäämmillä aikuisilla esiintyvyys on korkea. THL:n mukaan yli 20-vuotiaista naisista 30 prosenttia ja miehistä 27 prosenttia on lihavia. Lähes joka toisella naisella ja miehellä on vyötärölihavuus. Varhainen tunnistaminen ja riittävän ajoissa aloitettu tuki ovat tärkeitä lapsuudesta aikuisuuteen.
Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen haaste. Hoitoon hakeutuminen ajoissa on hyvä ja vastuullinen tapa huolehtia omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Lihavuuden diagnoosi
Lihavuus todetaan vastaanotolla mittaamalla paino ja pituus sekä laskemalla painoindeksi. Arviointiin kuuluu myös vyötärönympäryksen mittaus ja terveydentilan kokonaisarvio. Lihavuuden diagnoosi ei ole tuomio, vaan sen avulla tunnistetaan mahdolliset terveysriskit ja voidaan suunnitella sopiva hoitosuunnitelma.
Lääkärin vastaanotolla selvitetään painohistoria, mahdolliset liitännäissairaudet, käytössä olevat lääkitykset ja elämäntilanne. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä myös laboratoriotutkimuksia aineenvaihdunnan tai muiden riskitekijöiden arvioimiseksi.
Lihavuuden syyt
Lihavuuden taustalla on monia tekijöitä, joihin yksittäinen ihminen ei voi kokonaan vaikuttaa.
Perimä vaikuttaa siihen, miten elimistö säätelee ruokahalua, kylläisyyttä ja energiankulutusta sekä siihen, mihin rasvakudos kertyy. Tutkimusten mukaan 40–70 prosenttia lihavuuden taustalla olevista eroista selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Osalla ihmisistä geneettinen alttius altistaa painonnousulle jo tavanomaisessa elinympäristössä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat myös siihen, miten keho reagoi painonpudotukseen ja kuinka herkästi paino nousee uudelleen painonpudotuksen jälkeen.
Biologiset mekanismit liittyvät kylläisyyshormonien ja suolistohormonien toimintaan sekä aivojen palkitsemisjärjestelmään, joka vaikuttaa mielihyvän kokemukseen ja syömiskäyttäytymiseen. Hormonaaliset tekijät, kuten vaihdevuodet, kilpirauhasen vajaatoiminta ja PCOS voivat vaikuttaa painon kehitykseen.
Modernit elintavat altistavat painonnousulle. Pitkäaikainen istuminen ja vähäinen arkiliikunta pienentävät energiankulutusta ja toisaalta runsasenerginen, pitkälle prosessoitu ruoka lisää energiansaantia usein huomaamatta. Krooninen stressi ja unen puute vaikuttavat ruokahalua sääteleviin hormoneihin ja voivat lisätä mielitekoja ja syömistä.
Myös osa lääkkeistä voi edistää painon kertymistä. Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt masennuslääkkeet, kortisonivalmisteet sekä diabeteksen hoitoon käytettävät lääkkeet.
Lihavuus ei ole potilaan syytä, vaan monitekijäinen sairaus, joka vaatii lääketieteellistä arviointia ja tukea.
Lihavuuden oireet ja terveysvaikutukset
Lihavuus voi ilmetä painonnousuna, hengästymisenä rasituksessa, nivelkuormituksen lisääntymisenä ja toimintakyvyn heikkenemisenä.
Lihavuus lisää riskiä sairastua muun muassa seuraaviin sairauksiin:
- tyypin 2 diabetes
- verenpainetauti
- rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
- sepelvaltimotauti
- uniapnea
- rasvamaksa
Lisäksi lihavuuteen liittyy myös suurentunut riski metaboliseen oireyhtymään, kihtiin, useisiin syöpiin sekä lisääntynyt alttius hengitystieinfektioille.
Lihavuus voi vaikuttaa hedelmällisyyteen ja kuukautiskiertoon muun muassa hormonaalisten muutosten ja insuliiniresistenssin kautta. Se voi heikentää ovulaatiota sekä lisätä raskauskomplikaatioiden riskiä.
Lihavuus on yhteydessä myös mielialaoireisiin ja masennukseen. Taustalla vaikuttavat biologiset tekijät, kuten matala-asteinen tulehdus ja hormonaaliset muutokset, sekä painoon liittyvä stigma, syrjintä ja pitkäaikainen psyykkinen kuormitus, jotka heikentävät elämänlaatua ja toimintakykyä.
Milloin hakeutua hoitoon lihavuuden takia
Voit hakeutua hoitoon matalalla kynnyksellä, jos koet kaipaavasi apua painonhallintaan tai lihavuus haittaa tavallista elämää.
Hoitoon voi hakeutua esimerkiksi, jos:
- BMI on 30 tai enemmän
- BMI on 27–29 ja taustalla on liitännäissairaus
- vyötärönympärys ylittää suositusarvot (M ≥100 cm, N ≥90 cm)
- painonnousu jatkuu
- terveysarvot heikkenevät
- aikaisemmat laihdutusyritykset ovat epäonnistuneet
- lihavuus haittaa arkea.
Lihavuuden hoitovaihtoehdot
Elämäntapahoito
Elämäntapahoito on keskeistä pysyvässä painonhallinnassa. Siihen kuuluu Aavan asiantuntijoiden tuki ruokailutottumuksiin, liikkumisen lisäämiseen ja unen ja jaksamisen vahvistaminen. Kaikkia muutoksia ei tarvitse tehdä kerralla, ja hoito etenee omaan tilanteeseen sopivassa tahdissa.
Lue lisää: Elämäntapahoito
Lääkehoito
Lihavuuden lääkehoito voi tulla kyseeseen, kun BMI on 30 tai enemmän tai 27 ja taustalla on liitännäissairaus. Lääkehoidon soveltuvuus arvioidaan aina lääkärin kanssa. Hoito edellyttää säännöllistä seurantaa.
Lue lisää: Lihavuuden lääkehoito
Lihavuusleikkaus
Vaikeassa lihavuudessa voidaan harkita leikkaushoitoa, kun muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet riittävää tulosta ja lihavuuteen liittyy merkittäviä terveysriskejä. Aavan lääkärit arvioivat leikkaushoidon tarpeen, soveltuvuuden sekä ohjaavat tarvittaessa eteenpäin.
Usein kysytyt kysymykset UKK
Mikä on lihavuus?
Lihavuus on krooninen sairaus, jossa kehoon kertyy liikaa rasvakudosta ja joka lisää riskiä useille sairauksille.
Mitä eroa on ylipainolla ja lihavuudella?
Ylipaino tarkoittaa, että painoindeksi on 25–29,9. Lihavuus taas määritellään lääketieteellisesti painoindeksillä 30 tai enemmän. Ylipaino lisää riskiä verenpaineen nousuun, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja muihin terveyshaittoihin. Lihavuuteen liittyy selvästi suurempi riski muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, uniapneaan, rasvamaksaan sekä useisiin muihin pitkäaikaissairauksiin. Hoitoon hakeutuminen on perusteltua jo ylipainon vaiheessa. Varhainen tuki voi ehkäistä sairauksien kehittymistä ja helpottaa painonhallintaa.
Miten lihavuus todetaan?
Lihavuus todetaan lääkärin vastaanotolla mittaamalla paino ja pituus, laskemalla BMI, mittaamalla vyötärönympärys sekä arvioimalla terveydentila. Diagnoosi auttaa hoidon suunnittelussa.
Mitkä ovat lihavuuden syyt?
Lihavuus johtuu perimän, biologisten mekanismien, ympäristötekijöiden ja elämäntapojen yhteisvaikutuksesta.
Onko lihavuus perinnöllistä?
Perinnölliset tekijät vaikuttavat merkittävästi alttiuteen sairastua lihavuuteen. Geneettinen alttius ei yksin aiheuta lihavuutta, mutta se voi lisätä riskiä painonnousulle tavanomaisessa elinympäristössä ja vaikeuttaa painon pysyvää hallintaa.
Mitä terveysriskejä lihavuuteen liittyy?
Lihavuus lisää riskiä muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin, nivelvaivoihin ja uniapneaan. Lisäksi lihavuuteen liittyy suurentunut riski mielialaoireisiin ja masennukseen.
Miten lihavuutta hoidetaan?
Aavassa lihavuuden hoito suunnitellaan yksilöllisesti. Hoitoon voivat hakeutua kaikki, jotka kokevat tarvitsevansa tukea painonhallintaan. Hoito voi sisältää elämäntapamuutosten ohjausta, tarvittaessa lääkehoitoa sekä vaikeissa tilanteissa leikkaushoidon arviointia ja jatkohoitoon ohjausta.
Tarvitseeko lihavuuden hoitoon lähetteen Aavassa?
Lihavuuden hoitoon et tarvitse lähetettä. Hoidon voi aloittaa hakeutumalla matalalla kynnyksellä joko painonhallinnan lääkärin vastaanotolle tai painonhallinnan sairaanhoitajan vastaanotolle.
Aloita lihavuuden hoito Aavassa
Aloita painonhallinnan matka varaamalla aika verkosta tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838. Voit varata ajan ensikäynnille painonhallinnan sairaanhoitajallemme tai halutessasi painonhallinnan lääkärille.