Ylävatsakipu

Ylävatsakipu on tavallinen vaiva, jonka taustalla voi olla sekä hyvänlaatuisia että pikaistakin hoitoa vaativia syitä. Jos kipu on voimakasta, toistuvaa tai siihen liittyy huolestuttavia oireita, varaa aika lääkärille. Lievissä oireissa itsehoito ja elämäntapamuutokset voivat riittää.

• Mistä ylävatsakipu johtuu?
• Dyspepsia
• Närästys
• Vatsahaava
• Sappikivet
• Haimatulehdus
• Ylävatsakipu ja syöpä
• Ylävatsakipu ja stressi
• Ylävatsakipu liikkuessa tai urheilun jälkeen
• Milloin lääkäriin ylävatsakivun vuoksi?
• Ylävatsakivun hoito
• Miten voi itse helpottaa ylävatsakipua?
• Ajanvaraus Aavaan

Mistä ylävatsakipu johtuu?

Ylävatsakipua voivat aiheuttaa:

• toiminnalliset vaivat, kuten dyspepsia ja ärtyvä suoli
• refluksitauti
• maha- tai pohjukaissuolihaava
• mahakatarri eli gastriitti
• sappikivet tai muut sappitiesairaudet
• haimasairaudet (haimasyöpä, haimatulehdus)
• sydäninfarkti
• keuhkokuume
• divertikkelitulehdus
• haima-, ruokatorvi-, sappitie- tai mahalaukkusyöpä

Joskus myös ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS, joka on sekin toiminnallinen vatsavaiva, saattaa joskus aiheuttaa ylävatsakipua. Tyypillisesti siinä kipu esiintyy kuitenkin alavatsalla.

Dyspepsia

Yksi yleisimmistä ylävatsakivun aiheuttajista ovat dyspepsia eli ruoansulatusvaivat. Dyspepsia ei ole sairaus itsessään, vaan joukko oireita.  Niitä ovat

• lievä, jatkuva tai ajoittainen kipu ylävatsassa
• ”ähky” olo heti ruokailun jälkeen
• röyhtäily
• vatsan turvotus
• ilmavaivat. Kaasu voi venyttää suolistoa aiheuttaen äkillistä pistävää ylävatsakipua.

Närästys

Myös närästys eli refluksi voi tuntua ylävatsakipuna. Närästys syntyy, kun mahahappoa pääsee ruokatorveen. Tämä aiheuttaa polttavaa tunnetta rintalastan takana ja joskus kipua ylävatsassa. Ylävatsakipu ilmaantuu usein ruokailun jälkeen, mutta se voi herättää yölläkin. Syynä on se, että närästys tyypillisesti pahenee makuulla ollessa.

Närästyksen yhteydessä voi esiintyä myös

• hapon nousua suuhun
• röyhtäilyä
• kurkkukipua tai käheyttä aamuisin

Mikäli vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa, tai jos lievempiä oireita on vähintään kaksi kertaa viikossa, puhutaan refluksitaudista. Sitä sairastaa noin joka viides suomalainen.

Vatsahaava

Vatsahaava on limakalvovaurio mahassa tai pohjukaissuolessa. Se on usein seurausta helikobakteeri-infektiosta tai pitkäaikaisesta tulehduskipulääkkeiden käytöstä. Oireita voivat olla

• polttava kipu ylävatsassa erityisesti, kun vatsa on tyhjä
• huono olo, pahoinvointi
• vähentynyt ruokahalu
• joskus oksentelu tai veri ulosteessa

Sappikivet

Sappikivet ovat kovettumia sappirakossa. Ne voivat tukkia sappitiet ja aiheuttaa äkillisen kipukohtauksen, niin sanotun sappikohtauksen. Oireet ovat

• äkillinen, kova kipu oikealla ylävatsassa tai keskellä ylävatsaa. Kipu on usein aaltomaista, ja se voi säteillä oikeaan hartiaan tai selkään.
• pahoinvointi tai oksentelu

Kohtaukset kestävät tyypillisesti minuuteista tunteihin. Jos sappikivi aiheuttaa tulehduksen, tarvitaan hoitoa sairaalassa ja usein sappirakon poistoleikkausta.

Haimatulehdus

Haimatulehdus (akuutti tai krooninen) on vakava sairaus, joka aiheuttaa tyypillisesti äkillistä ja voimakasta, usein vannemaista ylävatsakipua. Kipu voi säteillä selkään ja pahentua ruokailun jälkeen.

Muita oireita ovat:

• oksentelu
• kuume
• vatsan turvotus
• yleinen huonovointisuus

Haimatulehdus vaatii kiireellistä hoitoa sairaalassa. Sen yleisimmät syyt ovat runsas alkoholin käyttö ja sappikivet.

Ylävatsakipu ja syöpä

Harvinaisissa tapauksissa ylävatsakipu voi liittyä

• maha- tai ruokatorven syöpään.
• haimasyöpään (säteilee selkään, liittyy laihtumiseen ja keltaisuuteen).
• maksan syöpään tai etäpesäkkeisiin.

Oireita voivat olla pitkäaikainen kipu, laihtuminen, ruokahaluttomuus, veri oksennuksessa tai ulosteessa. Syöpää epäiltäessä tarvitaan laajoja tutkimuksia.

Ylävatsakipu ja stressi

Stressi voi vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmään ja aiheuttaa tai pahentaa ylävatsakipua. Tätä ilmiötä kutsutaan usein stressivatsaksi. Siinä psyykkinen jännitys heijastuu vatsan toimintaan ja aiheuttaa

• turvotusta
• närästystä
• kipua tai epämukavuutta ylävatsalla

Ylävatsakipu liikkuessa tai urheilun jälkeen

Ylävatsakipu, joka ilmaantuu liikunnan aikana tai sen jälkeen, on yleensä vaaraton mutta epämiellyttävä oire.

• Pistokset: johtuvat usein nopeasta liikkeestä ja hengityksen rytmistä. Usein kipu tuntuu oikealla tai keskellä ylävatsaa, pistävänä tai kouristavana.
• Ateriointi juuri ennen liikuntaa: voi aiheuttaa kipua ja painetta ylävatsaan.
• Lihaskipu: vatsalihakset voivat kipeytyä treenistä.
• Refluksi: liikunta voi pahentaa närästystä.

Milloin lääkäriin ylävatsakivun vuoksi?

Hakeudu lääkäriin, jos

• ylävatsakipu on voimakasta ja pitkittynyttä
• kipu pahenee nopeasti
• sinulla on kuumetta tai oksentelet
• ulosteessa on verta tai se on mustaa
• ylävatsakipu säteilee selkään tai hartioihin
• sinulla on ollut vatsavaivoja aiemmin ja ne pahenevat

Ylävatsakivun selvittely lääkärissä on vaiheittainen prosessi, joka perustuu oireiden huolelliseen kartoitukseen, vatsan tunnusteluun sekä tarvittaessa erilaisiin tutkimuksiin. Ensisijaisia ovat kuvantamistutkimukset (ultraäänitutkimus, tietokonekuvaus tai magneettikuvaus) sekä tähystystutkimukset (gastroskopia tai kolonoskopia). Tutkimuksia täydennetään usein verikokeilla (maksa- ja haimakokeet sekä verenkuva ja tulehdusarvot).

Ylävatsakivun hoito

Ylävatsakivun hoito riippuu aina vaivan syystä ja siksi tärkeintä on saada luotettava diagnoosi. Esimerkiksi närästystä hoidetaan ensisijaisesti ruokavalion muutoksilla ja välttämällä suuria annoksia tai rasvaisia ruokia. Lievitystä saa myös happosalpaajista tai antasideista, joita saa apteekista ilman reseptiä. Tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptin vahvemmille refluksilääkkeille.

Mikäli kivun syy on helikobakteeri, se häädetään antibiooteilla. Vatsahaavan hoito koostuu usein antibiooteista ja mahahappoa vähentävistä lääkkeistä. Sappikivitautia puolestaan hoidetaan kipulääkkeillä tai tarvittaessa sappirakon poistolla.

Miten voi itse helpottaa ylävatsakipua?

Mikäli oireet ovat lieviä, voit kokeilla seuraavia itsehoitokeinoja:

• Syö pieniä aterioita säännöllisesti. Älä hotki, vaan aterioi rauhassa.
• Lisää lautaselle kuitua, kuten täysjyväviljaa, vihanneksia ja marjoja.
• Juo riittävästi vettä.
• Vältä rasvaisia ja mausteisia ruokia sekä alkoholia ja tupakointia.
• Nosta sängynpäätyä refluksin ehkäisemiseksi.
• Käytä tarvittaessa apteekista saatavia närästyslääkkeitä.

Ajanvaraus Aavaan

Mikäli itsehoidosta ei ole apua tai ylävatsakipu on alun perin voimakasta ja/tai siihen liittyy muita oireita, varaa aika gastroenterologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838. Samasta numerosta voit varata ajan myös ravitsemusterapeutille närästyksen ruokavaliohoitoon.