Eturauhasen liikakasvu voi aiheuttaa monenlaista virtsavaivaa ja harmia arkeen. Tyypillisesti virtsasuihku heikkenee, virtsarakko tyhjenee heikommin ja ilmaantuu äkillistä virtsaamistarvetta sekä yövirtsaamista. Oireet alkavat yleensä iän karttuessa.

Niin kävi myös Matille, 70, jonka oireet alkoivat muutama vuosi sitten yöllisillä vessareissuilla. Erityisesti pissahätä korostui silloin, kun hän oli viettänyt kosteaa iltaa ystäviensä kanssa.

– Oluenjuonti oli erityisen paha. Sitä juodessa tuli aina kiire vessaan, Matti sanoo.

Oireiden alettua Matti varasi ajan työterveyteen, jossa häneltä otettiin verikokeet ja PSA-arvo eli niin kutsuttu eturauhaskoe. Veriarvoissa kaikki kuitenkin näytti hyvältä, eikä mikään sen puolesta viitannut eturauhasen ongelmaan.

Urologin pakeille

Matin vaimo tunsi Aavan urologi Riitta Röngän, jolla on kymmenien vuosien kokemus virtsaamisvaivojen hoitamisesta. Matin virtsavaivojen jatkuessa vaimo suositteli varaamaan ajan Riitan vastaanotolle.

– Riitta teki tutkimuksen, jossa paljastui, että minulla on eturauhasen liikakasvua. Normaali eturauhanen on 20–25 grammaa ja Riitta näki ultraäänellä, että minulla se oli 70–80 grammaa – moninkertainen siis, Matti kertoo.

Riitta osasi pitkällä kokemuksellaan tyynnyttää Mattia, ettei mikään viitannut pahanlaatuiseen kasvaimeen. Matti sai mukaansa reseptin kahteen eri lääkkeeseen, joista yksi oli rentouttava ja toinen eturauhasta pienentävä lääke.

– Eturauhanen alkaa kasvaa osalla miehistä tuntemattomasta syystä. Lääkkeillä pystytään pienentämään eturauhasta jonkin verran ja alkuun lääkitys yleensä riittää vähentämään arkea häiritseviä oireita, Rönkä selittää.

Virtsaumpien kierre

Lääkitys auttoi oireisiin, mutta niillä oli myös varjopuolensa. Sivuvaikutuksena Matin tunnetilat heittelivät ja aina niin positiivisena tunnetun miehen mieli oli tavallista useammin matalana.

Matti ehti käyttää lääkitystä 3–4 vuoden ajan eläen samalla aktiivista elämää, johon kuului ulkomaan matkoja, laskettelureissuja ja golfkierroksia ystävien kanssa. Illanvietoissa kului myös alkoholia, mutta oluen Matti oli laittanut pannaan vessassa ravaamista helpottaakseen.

Juhlailtoina virtsavaivat yltyivät lääkityksestä ja oluen välttelystä huolimatta. Mattille tuli muutaman vuoden sisällä kolmesti virtsaumpi, joka toistui samalla kaavalla: hän heräsi illanvieton jälkeen kolmelta yöllä särkyyn ja huomasi, ettei virtsaa tule ollenkaan.

– Toisella kerralla olimme reissussa Nizzassa, jossa sairaalassa tehdyn kestokatetroinnin jälkeen minua opetettiin käyttämään kertakäyttökatetria. Se matka meni totaalisen pilalle, kun monet etukäteen varatut aktiviteetit jäivät väliin sairaalareissun takia, Matti muistelee.

Virtsaumpi on Riitta Röngän mukaan eturauhasen liikakasvun hälytysmerkki, eikä liikakasvu tyypillisesti oireile virtsaumpena.

– Joskus harvoin virtsaumpi saattaa olla ensimmäinen oire eturauhasen liikakasvusta, erityisesti jos potilas pikkuhiljaa totuttelee vaikeutuneeseen virtsaamiseen, Rönkä sanoo.

Matille viimeisin virtsaumpi iski viime kesänä golfkierroksen ja rapujuhlien jälkeisenä yönä. Hän nappasi tärisevin käsin mukaansa vessaan kertakäyttökatetriin, joita hän kantoi mukanaan laukussa. Jännityksestä huolimatta katetrointi onnistui ja Matti pääsi jatkamaan uniaan.

– Sen tapauksen jälkeen Riitta suositteli eturauhasen höyläysleikkausta. Minuahan ajatus toimenpiteestä pelotti aivan hirveästi. Olin lukenut juttuja, että sen jälkeen ei paikat toimi enää ollenkaan, Matti kertoo.

Huippuammattilaiset vastassa Aavan sairaalassa

Pelostaan huolimatta Matti päätti varata leikkausajan Aavan sairaalaan Helsingin Kamppiin. Vaikka toimenpide olisi voitu tehdä päiväkirurgiana, Matti päätti jäädä yön yli sairaalaan. Eturauhasen höyläys voidaan tehdä nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa, joista Matti valitsi nukutuksen.

– Sairaalan tiimi teki minuun suuren vaikutuksen. Hoitohenkilökunnasta jokainen leikkaukseen osallistunut tuli vuorollaan esittäytymään ja kertomaan omasta roolistaan toimenpiteessä. Se loi turvaa ja tuntui tärkeältä itselle potilaana. Päivä-, ilta- ja yöhoitajat, anestesialääkäri ja Riitta leikkaavana lääkärinä – kaikki aivan huippuammattilaisia, Matti sanoo.

Kirurgisista hoitomuodoista perinteisellä höyläyksellä on parhaimmat pitkäaikaistulokset eturauhasen liikakasvun hoidossa. Höyläyksessä eturauhaskudosta poistetaan lastuina, kun taas pienemmälle eturauhaselle riittää usein halkaisu.

– Höyläyksessä eturauhasesta poistettavat lastut lähetetään patologille mikroskooppitutkimukseen, jossa varmistetaan, ettei eturauhasessa ole syöpää, Riitta Rönkä sanoo.

Patologilta saatu lausunto oli myös Matille tärkeä ja loi mielenrauhaa, vaikka hän luottikin Riitan ammattitaitoon ja arvioon kudoksen hyvänlaatuisuudesta.

Lääkkeet pois ja pissa kulkee taas

Heti leikkauksen jälkeen heräämössä Matin olo oli hyvä, suorastaan euforinen, mikä johtui yhä vallalla olevasta kipulääkityksestä. Iltaa kohden kivut alkoivat voimistua ja Matti kiitti itseään, että päätti jäädä sairaalaan, josta lääkettä saatiin annosteltua nopeasti lisää.

Kotiin päästyään ensimmäinen viikko toimenpiteen jälkeen oli hankala ja tuskallinen, kun keho vielä paranteli itseään.

– Ensimmäiset vuorokaudet olivat haastavia, kun piti ravata vessassa vähintään tunnin välein. Kahteen viikkoon en saanut kantaa mitään ja kävin vain kevyillä kävelyillä. Olin myös pari kuukautta lääkärin ohjeen mukaan kuuliaisesti juomatta yhtään alkoholia, Matti sanoo.

Toisen toipumisviikon loppua kohden olo alkoi tasaantua ja elimistö toimia taas normaalisti.

Keväällä tehdystä leikkauksesta on nyt kulunut muutama kuukausi ja Matti on toipunut operaatiosta hyvin. Hän on tyytyväinen lopputulokseen ja mikä parasta, hän on voinut jättää eturauhaslääkityksen kokonaan pois toimenpiteen myötä.

– Tavallisina öinä herään 1–2 kertaa vessaan, mutta se ei onneksi häiritse unta. Myös seksi sujuu hyvin ja vaimo sanoi, että vanha Matti on tullut takaisin, kun lääkkeet eivät enää vaikuta mielialaan, hän iloitsee.

– Haluaisin rohkaista samoista oireista kärsiviä menemään ajoissa lääkäriin. Hoitoon menemistä ei kannata pitkittää, Matti jatkaa.

Kärsitkö vitsaamisvaivoista tai harkitsetko leikkausta? Tutustu Aavan palveluihin ja ammattilaisiin tai varaa aika suoraan urologille nettiajanvarauksestamme.

Asiantuntijana artikkelissa urologian erikoislääkäri Riitta Rönkä.

Liikkumattomuus on noussut yhdeksi suurimmista työikäisten terveysongelmista, jolla on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilön hyvinvointiin että yritysten tuottavuuteen. Asia tiedostetaan hyvin, ja työntekijöiden liikkumista on pyritty lisäämään esimerkiksi liikuntasetelien avulla.

– Liikuntasetelit ovat hieno juttu, mutta niitä käyttävät lähinnä ne, jotka liikkuisivat muutenkin. Muilla setelit jäävät usein käyttämättä. Heidän kohdallaan olennaisinta olisi saada heidät motivoitumaan liikunnasta, työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos sanoo.

THL:n vuonna 2023 julkaiseman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä 46 ja naisista 38 prosenttia liikkuu terveyssuositusten mukaisesti. Se tarkoittaa, että yli puolet suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toisaalta kolme neljännestä liikkuu vapaa-ajallaan jonkin verran. Yksi neljännes ei liiku juuri lainkaan.

– Työpaikoilla huomio tulisi kohdistaa heihin. Liikkumattomuus sinällään näyttää nostavan sairauspoissaolojen riskiä noin 30 prosenttia verrattuna liikkuviin. Käytännössä se voi tarkoittaa jopa 3-6 ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa per työntekijä.

Vähemmän kustannuksia

Aavan työterveydessä käytössä oleva työntekijöiden elintapoja kartoittava Aisti Health -analyysi kertoo samaa. Firmassa kuin firmassa noin neljäsosa työntekijöistä saa ensisijaisena suosituksena parantaa terveyttään liikunnan lisäämisellä tai ruokavaliomuutoksilla. Sadan hengen yrityksessä 25 ihmistä kuuluu tähän ryhmään.

– Aika usein työpäivän hintana käytetään 370 euroa. Silloin 3-6 työpäivän ylimääräinen hukka tarkoittaa vuodessa noin 1 100-2 200 euroa per työntekijä. Kun se kerrotaan sadan hengen yrityksessä 25:llä, liikkumattomuudesta johtuvien ylimääräisten poissaolojen hinnaksi saadaan 27 000 – 55 000 euroa vuodessa, Eira Roos selittää.

Hän muistuttaa, että liikkumattomat käyttävät myös enemmän työterveyshuollon palveluja. Lisäksi he jäävät muita useammin pitkille sairauslomille. Seurauksena kokonaiskustannukset saattavat kivuta hyvin korkeiksi.

– Innostaminen liikunnan pariin maksaisi huomattavasti vähemmän. Pienikin määrä olisi terveydelle ja työkyvylle edullista.

Haittojen ehkäisy keskiöön

Eniten sairauslomille jäädään tuki- ja liikuntaelin- sekä hengitystiesairauksien ja mielenterveysongelmien vuoksi. Liikkumaton elämäntapa lisää näiden kaikkien riskiä.

– Flunssat iskevät liikkumattomaan herkemmin, ja liikkumattoman astma on hankalammin hoidettavissa kuin liikkuvan. Sairauslomaan johtavan masennuksen riski tulevina vuosina on yli 60 prosenttia suurempi, Eira Roos kertoo.

Liikkumattomuus vaikuttaa myös yleiseen toimintakykyyn ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä ruuansulatuskanavan sairauksien vaaraa. Eira Roos nostaa esimerkiksi paksusuolen syövän, jonka esiintyvyys on kasvanut valtavasti. Sen ehkäisyssä liikunnalla on merkitystä. 

– Liikkumattomuuden haittojen ehkäisyn tulisi olla pääosassa, kun yrityksissä pohditaan, mitä ongelmalle voisi tehdä. Sairauksien ehkäisy on aina edullisempaa kuin jo todettujen sairauksien hoitaminen.

Miten työntekijöiden liikkumista voitaisiin sitten lisätä? Ja miten myös liikkumattomat saataisiin liikkeelle?

– Ensimmäinen asia on tiedostaa, että yrityksessä on liikkumattomia ihmisiä. Usein huomioidaan vain ne, jotka liikkuvat jo valmiiksi ja tarjotaan heille vielä enemmän mahdollisuuksia siihen.

Liikkumattomien omahoitopolku

Eira Roos korostaa, että liikkumattomat eivät motivoidu muiden huippusuorituksista, kuten siitä, että johtajat juoksevat maratoneja. Sen sijaan he voisivat hyötyä lempeästä ohjauksesta, joka antaisi heille positiivisia kokemuksia jonkinlaisesta liikunnallisesta aktiivisuudesta. Ilo ja mielihyvän tunne luovat edellytykset innostumiselle.

Aavassa tällainen ohjaus kantaa nimeä liikkumattomien omahoitopolku. Työnantaja voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden osallistua siihen. 

– Matkalla kohti uusia liikkumistottumuksia työntekijä kohtaa työfysioterapeutin sekä työterveyspsykologin säännöllisesti seitsemän kuukauden ajan.

Toinen näkökulma on työelämän liikunnallistaminen. Eira Roos kehottaa miettimään, mitä se tarkoittaa työpöydän ääressä tapahtuvassa työssä. 

– Yhdessä yrityksessä oli päädytty merkitsemään palavereihin kävelytunnus, mikäli kyseessä oli sellainen palaveri, jossa ei tarvitse itse esittää mitään näytöltä. Keskustelukin sujuu kävellen, usein paremminkin, koska ajatukset juoksevat liikkuessa kirkkaammin.

Liikunta kuuluu kaikille

Yritykset voivat tukea myös liikunnan harrastamista. UKK-instituutin selvityksen mukaan yleisin este liikkumiselle on ajanpuute.

– Monissa yrityksissä on otettu käyttöön tunti liikuntaa viikossa työajalla -malli. Joissakin on kokeiltu jopa kahta tuntia, jos liikkuu työkaverin kanssa. Silloin liikuntaan yhdistyy yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus, joiden tiedetään olevan myös hyväksi terveydelle.

Työpaikkojen omat kuntosalit lisäävät mahdollisuuksia liikkua työajan puitteissa tai heti työpäivän jälkeen, mutta liikkumattomille salin kynnys on usein varsin korkea. Eira Roosin mukaan kynnystä on mahdollista madaltaa viestinnän avulla. Esimerkiksi intramateriaalit voisi kuvittaa siten, että siellä nähdään kaiken kokoisia, ikäisiä ja kuntoisia ihmisiä liikkumassa. 

– Se kertoo, että liikunta kuuluu kaikille. Saleilla voitaisiin järjestää myös liikkumattomille suunnattuja työfysioterapeutin vetämiä ryhmiä.

Yhteistyötä työterveyden kanssa

Työterveyshuollon roolia liikkumattomuuden haittojen ehkäisyssä sekä liikkumiseen innostamisessa Eira Roos pitää merkittävänä. Edellytys sille on, että yritykset haluavat tehdä yhteistyötä työterveyden kanssa.

– Työterveyshuolto tuntee työntekijät sekä yrityksessä tehtävän työn olosuhteet ja on siksi hyvä kumppani miettimään, mikä toimisi juuri meidän yrityksessä. Työterveyden työkaluilla pystytään tunnistamaan myös, mikä on hyväksi kellekin missä vaiheessa. Liikunnan lisääminen ei ole aina ykkösasia, vaan ensin on hoidettava esimerkiksi masennus. Työterveys ei kuitenkaan voi tehdä asioille mitään, ellei se saa siihen varoja.

Keskusteluissa yrityspäättäjien ja työterveyshuollon kesken nousee usein esiin, missä on ihmisen oma vastuu. Pitääkö yrityksen vastata kaikesta? 

– Tähän sanon aina, että kyllä kannattaa. Työnantaja ei voi vaikuttaa siihen, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan, mutta hän voi vaikuttaa muihin elementteihin. Jos hän ei vaikuta, se maksaa yritykselle enemmän. Mikäli tähän ei havahduta, mikään ei muutu, Eira Roos toteaa.

Yhdessä toisia tsempaten

Toki työntekijän itsensäkin olisi hyvä havahtua pohtimaan, mitä voisi tehdä hyvinvointinsa eteen. Olisiko esimerkiksi mahdollista taittaa työmatka tai osa siitä kävellen ja käyttää portaita hissin sijaan? Etätöitä tekevän tulisi olla erityisen valppaana, ettei hän istu kotona koneen ääressä koko päivää.

– Siirtymiseen kotoa töihin liittyy usein ainakin vähäistä kävelyä, sillä vaikka matkan taittaisi autolla tai julkisilla, parkkipaikalta ja bussipysäkiltä kävellään työpaikalle. Myös lounasruokalaan mennään kävellen. Etätyössä tämä jää puuttumaan, ellei ole itse aktiivinen, Eira Roos sanoo.

Yksi hyvä vaihtoehto on lähteä liikkeelle työkaverin kanssa. 

– Yhdessä yrityksessä syntyi työkaverien porukka, jossa käydään testailemassa eri lajeja ja tsempataan samalla toisia. Kukaan ei ollut aiemmin innostunut liikunnasta, mutta yhdessä he saivat toisensa liikkumaan.

Yli kolmen miljardin kustannukset

Liikkumisen suosituksia vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Liikkumattomilla sairauspoissaolon riski on

• tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla noin 25 %
• masennuksen kohdalla noin 65 %
• hengitystiesairauksien kohdalla noin 35 %
• ruuansulatuskanavan oireiden kohdalla noin 25 %

suurempi kuin liikkuvilla.

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Vähäinen liikunta on yksi diabeteksen riskitekijöistä.

Tuntuuko, että kaikki konstit pudottaa painoa on kokeiltu, ja hyvistä yrityksistä huolimatta kilot ovat aina tulleet takaisin? Mitä jos hakisit apua lääkäristä – saattaisit hyötyä lihavuuden lääkehoidosta. Sitä suositellaan, kun lihavuudesta on fyysistä tai henkistä haittaa. Virallinen painoindeksiraja on 30 tai 27, jos sairastat jotain lihavuudesta pahenevaa sairautta, kuten tyypin 2 diabetesta, verenpainetautia tai uniapneaa. 

– Painoindeksi ei kuitenkaan ole paras mittari, minkä vuoksi lääkityksen aloittamista harkitaan aina yksilöllisesti, kun elintapamuutokset eivät riitä. Kaikki painoindeksirajan ylittävät eivät myöskään lääkkeitä tarvitse. Lihas painaa enemmän kuin rasva ja isokokoinenkin voi olla terve, lihavuustutkija ja naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen sanoo.

Puhekielessä sekä usein myös mediassa näistä lääkkeistä käytetään termiä laihdutuslääke. Se saattaa antaa virheellisen kuvan siitä, että lääkkeitä voisi käyttää kuka hyvänsä, joka haluaa pudottaa painoaan esimerkiksi mahtuakseen häämekkoon.

– Parempi termi onkin lihavuuslääke, sillä se kertoo, että lääkitys on tarkoitettu lihavuus-nimisen sairauden hoitoon – aivan samalla tapaa kuin esimerkiksi verenpainelääkkeet verenpainetaudin hoitoon.

Useita vaihtoehtoja

Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on viisi modernia lihavuuden hoidossa käytettävää lääkettä. Kaksi näistä lääkkeistä matkii GLP1-suolistohormonia ja uusin lisäksi GIP-suolistohormonia. 

Suolistohormonit kertovat aivoille, kun olemme kylläisiä, mutta lihavuutta sairastavalla niitä ei joko erity tarpeeksi tai niiden vaikutus on lyhytaikainen. Seurauksena henkilö ei tunne itseään kylläiseksi tai on kohta uudelleen nälkäinen.

– Suolistohormoneja matkivat lääkkeet vaikuttavat aivojen kylläisyyskeskukseen lisäämällä kylläisyyden tunnetta. Ne myös hidastavat mahalaukun tyhjenemistä sekä vähentävät ruokahalua. Lisäksi ne parantavat kehon insuliiniherkkyyttä.

Kaksi muuta lääkettä vaikuttavat nälkä- ja kylläisyystasapainoon, mielitekoihin sekä jossain määrin energiankulutukseenkin. Nämä lääkkeet ovat tablettimuotoisia, ja niiden vaikuttavat aineet ovat fentermiinin ja topiramaatin sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmä. 

Suolistohormoneja matkivat lääkkeet ovat pistettäviä, ja niiden vaikuttavia aineita ovat semaglutidi, liraglutidi ja tirtsepatidi.

– Jokaiselle potilaalle pitää löytää juuri hänelle sopiva lääke, joka korjaa niitä biologisia taustatekijöitä, jotka ovat hänen kohdallaan johtaneet ylipainon kertymiseen. Lihavuuden taustalla on hyvin paljon erilaisia mekanismeja, minkä vuoksi yksi lääke on tehokas yhdellä ja toinen toisella.

Erinomainen kävelykeppi

Emilia Huvinen vertaa laihdutuslääkkeitä kävelykeppiin. Kun biologiset taustatekijät korjaantuvat, lihavuutta sairastavalla on paremmat mahdollisuudet tehdä terveyttä ja painonhallintaa edistäviä elintapamuutoksia, jotka kestävät loppuelämän. 

– Lääkkeet eivät ole helppo ratkaisu tai oikotie onneen, vaan ihmisen täytyy yhä tehdä itse valintansa ja laittaa ruoka omaan suuhunsa. Lääkkeet eivät liioin ole lihavuuden hoidossa ensimmäinen vaihtoehto, vaan lähes jokaisella niitä harkitsevalla on takanaan vuosien mittainen laihdutushistoria.

Lääkkeiden käyttö saattaa jopa aiheuttaa käyttäjässä syyllisyyttä ja häpeää. Se liittyy lihavuuden sisäiseen stigmaan: olen surkea, kun en onnistunut pääsemään kiloistani eroon, vaan minun oli pakko ottaa lääkkeet avuksi. Ympäristön kritiikki lisää stigmaa. 

– Näin ei saisi olla, vaan lihavuuden hoidossa käytettäviin lääkkeisiin tulisi suhtautua kuin muidenkin sairauksien hoitoon määrättyihin lääkkeisiin.

Keskimäärin paino laskee lääkkeillä 8-23 prosenttia alkuperäisestä. Maksimaalinen painonpudotus saavutetaan yleensä 1-2 vuodessa.

– Se, miten monta kiloa tippuu, ei ole pääasia, vaan elämänlaadun ja terveyden paraneminen. Monet kokevat jo varhain saavansa lisää energiaa, kun ei tarvitse koko ajan miettiä ruokaa ja syömistä. Etenkin makeanhimo vähenee nopeasti.

Naiset käyttävät enemmän

Kelan raportin mukaan vuonna 2023 laihdutuslääkkeitä käytti 63 500 suomalaista. Vuonna 2019 käyttäjiä oli vain 4 500.

– Määrä on noussut jatkuvasti ja noussee jatkossakin merkittävästi, kun lääkkeitä tulee lisää markkinoille. En näe tässä mitään pahaa, koska lihavuuden hoito lääkkeillä ehkäisee tulevaisuuden diabeteksia ja sydänsairauksia. Lisäksi esimerkiksi nivelten kuormitus vähenee, kun paino putoaa, Emilia Huvinen sanoo.

Valtaosa käyttäjistä on naisia ja suurin ikäryhmä on 55-65-vuotiaat. Se selittynee osin vaihdevuosiin liittyvällä painonnousulla ja siinä vaiheessa kasvavalla riskillä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Monelle sairausriskin vähentäminen on tärkeä syy aloittaa lihavuuden lääkehoito.

– Tutkimusten mukaan naisille tarjotaan lääkkeitä useammin ja he myös tarttuvat tarjoukseen useammin kuin miehet. Miehet kuitenkin hyötyisivät lääkkeistä yhtä lailla. Siksi kehotan heitä ottamaan lääkkeet rohkeasti puheeksi lääkärin kanssa.

Haitat menevät yleensä ohi

Laihdutuslääkkeiden haitat ovat harvoin vakavia. Sen sijaan lieviä haittoja esiintyy usein etenkin käytön alkaessa. Suolistohormonit aiheuttavat suolistohaittoja, kuten ummetusta, pahoinvointia ja ripulia. Tabletit puolestaan voivat aiheuttaa toisille esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta.

– Haitat menevät yleensä käytön jatkuessa ohi. Tarvittaessa lääke voidaan myös vaihtaa toiseen.

Ihan kaikille laihdutuslääkkeet eivät sovi. Esimerkiksi jokin toinen lääkitys voi estää käytön. Lääkkeiden turvallisuudesta myöskään raskauden tai imetyksen aikana ei ole tutkimustietoa, joten naisten tulee lääkehoidon aikana käyttää luotettavaa ehkäisyä.

Suurin este lääkkeiden käytölle on niiden hinta, joka vaihtelee sadasta eurosta lähes kolmeen sataan euroon kuussa. Vain harvoin laihdutuslääkkeet ovat Kela-korvattavia.

– Kallis hinta asettaa lihavuutta sairastavat epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Lihavuus kasaantuu alhaisempiin sosiaaliluokkiin, joilla ei ole varaa ostaa lääkkeitä.

Työnantajat voisivat tukea työntekijöitään maksamalla lääkkeistä jonkin tietyn prosentin. Joissakin yrityksissä näin on jo tehty. 

– Lääkehoidon on havaittu vaikuttavan positiivisesti työkykyyn. Samalla on ehkäisty käyntejä työterveydessä, koska sairastavuus on vähentynyt. Työterveys voisi tarjota myös lääkehoidon tueksi elintapahoitoa, joka on lihavuuden hoidon peruskivi, eli käyntejä ravitsemusterapeutilla, painonhallintahoitajalla tai psykologilla.

Krooninen sairaus

Laihdutuslääkkeitä käytetään, kunnes potilaan tavoitteet on saavutettu. Sen jälkeen katsotaan, mikä tilanne on – voisiko hän pärjätä ilman.

– Valtaosalla lääkitys on pysyvä, sillä lihavuus on krooninen sairaus. Biologinen haaste sen taustalla ei katoa, ja siksi paino lähtee useimmilla nousuun, jos lääkitys lopetetaan.

Tulevaisuudessa markkinoille saadaan entistä tehokkaampia lääkkeitä. Jo ensi tai seuraava vuosi saattaa tuoda apteekkeihin toisen lääkkeen, jossa on kahta suolistohormonia, ja myöhemmin myös ensimmäisen lääkkeen, jossa on kolmea suolistohormonia. Laihdutuslääkkeitä varten tarvitaan jatkossakin lääkärin resepti, mutta valikoiman kasvaessa hinnat tulevat laskemaan.

– Lääkkeillä ei kuitenkaan ehkäistä lihavuusepidemiaa, vaan niillä hoidetaan lihavuutta. Ehkäisyssä avainsanoja ovat hyvät elintavat ja hyvällä pohjalla oleva pitkäkestoinen painonhallinta. Työkaluja voivat olla muun muassa verotukselliset keinot ja terveyttä edistävien elintapojen tukeminen esimerkiksi liikuntamahdollisuuksiin vaikuttamalla.

Epidemian hillitsemisessä on tärkeää myös tunnistaa lihomiselle herkät ihmisryhmät sekä elämäntilanteet, joissa paino tuppaa nousemaan. 

– Tukemalla ihmisiä haastavissa elämänvaiheissa ja luomalla ympäristö sellaiseksi, että hyviä elintapoja on helpompi ylläpitää, lihavuuden kehittymistä voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä.

Teksti: Maarit Vuoristo

Paula Kilpinen: Mitä on inhimillinen strategia? 

Ensimmäisenä tapahtumassa kuultiin tulevaisuuden johtamisen asiantuntija Paula Kilpistä, joka vie työllään yhteiskuntaamme kohti inhimillisempää työelämää. 

Paulan puheenvuoro herätteli kuulijoita miettimään, miksi nopeasti muuttuvassa, epävarmuutta ja kompleksisuutta täynnä olevassa maailmassa tarvitaan inhimillisempää työelämää. 

– Inhimillisyys ja talouskasvu nähdään ääripäinä. Yrityksissä ei aina ymmärretä sitä, että jos toimitaan inhimillisesti, saadaan myös parempia tuloksia aikaan, Kilpinen sanoi. 

Kilpinen nosti esiin, että työhön sitoutuminen on pohjalukemissaan – tutkimusten mukaan työikäisistä suomalaisista vain 14 % on aktiivisesti työhönsä sitoutuneita ja työstään innostuvia. 

Työhön sitoutumiseen auttaa yrityksen strategian ymmärtäminen. 

– Suomalaisen tutkimuksen mukaan vain 2 % kaikista työntekijöistä ymmärtää yrityksen strategian, Kilpinen paljasti. 

Strategiaa työstetään usein kuukausia, johto käyttää siihen aikaa ja vaivaa yrittäen lopuksi kaikin tavoin jalkauttaa sitä työntekijöihin. Kompastuskivenä on kuitenkin usein se, että asiat esitetään liian ylätasoisena ja siksi ihmiset eivät ymmärrä, mikä heidän oma roolinsa strategiassa on ja mitä heiltä odotetaan. 

– Kyseessä ei pitäisi olla strategian jalkauttaminen, vaan inhimillistäminen, henkilökohtaistaminen ja sydämellistäminen, Paula Kilpinen kiteytti.

Eira Roos: Rakenteita parantamalla korjaat myös yksilöitä 

Aavan työterveyslääkäri Eira Roos nosti esiin, että Paula Kilpisen puheenvuorossa esiin tuoduilla asioilla on selkeä yhteys siihen, kokeeko työntekijä onnistuvansa työssään. 

Työpaikkaselvitysten mukaan eniten työhyvinvointia tuova asia on työssä onnistumisen tunne, mikä taas on suoraan yhteydessä tuottavuuteen, terveydentilaan ja jopa kuolleisuuteen – ja siten myös yritysten maksamiin työterveyshuollon kuluihin. 

– Jos ympäristö tuottaa ihmiselle uhkaa, huolta, pelkoa ja epäonnistumista, sympaattinen hermostomme aktivoituu ja tulee fyysisiä oireita, kuten päänsärkyä, mahakipua ja jatkuvaa flunssaa. Ne ovat ihan oikeita oireita, joita ei kuitenkaan osata yhdistää huonoihin prosesseihin ja työn hallinnan ongelmiin, Eira Roos totesi. 

– Ymmärtämättömyys yrityksen strategiasta ja oman roolin suhteesta siihen johtaa lääkärin vastaanotolle. Parannamme paremmin yksilöä, kun parannamme yritysten rakenteita, hän jatkoi. 

Jari Saario: Yhteisön tuella ongelmien yli 

Strategiakeskusteluun sukeltamisen jälkeen oli aika kääntää kokka kohti Atlanttia. Lavalle astui valtamerisoutaja Jari Saario, joka kertoi uskomattoman tarinansa siitä, kuinka hän souti 11 800 kilometriä Atlantin toiselle puolelle ja takaisin. 

Tarina on niin monivaiheinen ja täynnä erilaisia takapakkeja, että sitä on vaikea tiivistää. 

Vene oli muun muassa kadoksissa Kanariansaarilla ennen kuin Saario pääsi edes aloittamaan soutu-urakkaansa. 

– Kun vihdoin pääsin matkaan, se oli niin jännittävä hetki, että tuli oksennus. Siinä oli ollut hirveät paineet, että pääsin sinne asti ja stressi purkautui, Saario kuvasi. 

Tuhansien kilometrien päässä mantereesta yksin veneessä istuessa alkaa kyseenalaistaa koko projektin. Isoimpana eteenpäin työntävänä voimana Saario näkee kannustuksen ja yhteisöllisyyden voiman, joka hänen ympärilleen kasaantui. Osa seuraajista esimerkiksi kertoi motivoituneensa Jarin ansiosta tupakan polton lopettamiseen tai perustamaan yrityksen. 

– Paluumatkalla Kanadan ilmavoimien lentäjät löysivät minut mereltä ja ottivat yhteyden. Tavasin heille mun Instagram-tilin ja he innostuivat touhustani niin, että tekivät kunniakseni ylilennon. Se oli hieno juttu. 

Tuntemattomien kannustuksen lisäksi perheen tuki ja yhteydenpito vaimon ja tyttärien kanssa olivat korvaamaton voimavara Saarion matkalla. Heidän avullaan ratkaistiin myös monta vastoinkäymistä ja sekaannusta, jotta matka pääsi etenemään turvallisesti. Takapakit ja laitteiden rikkoutumiset kasvattivat Saarion stressinsietokykyä ja mielenlujuutta. 

– Ajattelin aina, että huomenna tulee varmaan vielä isompi ongelma ja menen siitäkin yli. Tärkeintä koko reissulla on, että mieli pysyy hyvänä. Fyysisesti tuo ei ole niin iso ponnistus, vaan koko juttu on 80 % päästä kiinni, Saario sanoi. 

Saarion tarina kytkeytyy myös työelämän haasteisiin. Monilla työpaikoilla tunnistetaan, että ongelmatilanteissa yhteisön tuki auttaa eteenpäin ja esimerkin voima saa tekemään ihmeitä. 

– Kyky sopeutua on työelämässäkin tärkeä taito, joka linkittyy myös terveyteen ja antaa asioille mittakaavaa, Eira Roos pohti.

Meille Aavassa on tärkeää kohdata ihmisiä ja mennä heidän luokseen – onhan arvoissamme halu ymmärtää ihmistä. 

– Teemme tätä kiertuetta siksi, että haluamme tarjota ihmisille hetken rauhan ajatella hektisen arjen keskellä. Pysähtymisen jälkeen voi nähdä, pitäisikö asioita muuttaa, ja tähän muutokseen tapahtumamme antavat hyviä eväitä, sanoo kiertuetta järjestävä Aavan viestintäpäällikkö Hanni Marin. 

Resurssi vai ihminen -aamupalatapahtuma pidetään 18.12. Hämeenlinnassa ja alkuvuodesta 2025 Kuopiossa.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Aava Sairaala lanseerasi Skuuttiklinikan ehkäisemään sähköskuuttitapaturmia

Skuutit ja sähköpotkulaudat ovat varma kesän merkki, mutta niillä ajelu osaa olla tapaturmaherkkää puuhaa. Miten vauhdin hurmassa vältetään päivystysreissu? Aava valjasti kaksi Suomen tunnetuinta skuuttaajaa opastamaan, kuinka sähköskuuteilla ajetaan turvallisesti.

Lue lisää

Matti sai luopua lääkityksestään eturauhasen höyläysleikkauksen ansiosta

Kun lääkitys ei enää pidä eturauhasen oireilua kurissa, hoitomuotona voidaan käyttää eturauhasen höyläystä tai halkaisua. Matti kävi Aava Sairaalassa leikkauksessa ja sai sen myötä paitsi helpotuksen vaivoihinsa myös positiivisen elämänasenteensa takaisin.

Lue lisää

Myyttejä naisten ylipainosta ja ratkaisun etsimistä nuorten uupumiseen – Aava on mukana SuomiAreenassa

Lääkärikeskus Aava on mukana tämän kesän SuomiAreenassa. Asiantuntijoitamme nähdään lavalla kahdessa eri paneelissa, jotka ovat osa Ahjo Communicationsin tuottamaa Terve!Areenaa.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Hyvinvoiva johtaja luo onnellisia työntekijöitä. Kun työntekijät halutaan pitää motivoituneina, inspiroituneina ja elämäänsä tyytyväisinä, on johtajan tärkeää kiinnittää huomiota omaan toimintaansa.

Aava Virran liiketoimintajohtaja ja päävalmentaja Petteri Kilpinen paljastaa prinsiipit, joiden avulla johtaja voi lisätä hyvinvointia koko yrityksen tasolla.

1. Johda esimerkillä

Hyvinvointi on tekoja eikä teoriaa. Jos johtaja ei elä itse niin kuin opettaa, se ei ole uskottavaa. Johtajan ja esihenkilön omat valinnat viestivät henkilöstölle, että arjen pienillä valinnoilla on merkitystä.

– Se voi olla vaikkapa säännöllisesti palaverin 10 minuuttia etukäteen lopettamista, kunnollisen lounastauon pitämistä tai portaiden kävelyä hissin sijaan. Todella pieniä tekoja, Petteri Kilpinen sanoo.

2. Viesti hyvinvointiteoistasi

Johtajan hyvinvointiteot tulee paitsi tehdä, myös viestiä ulospäin ja vieläpä jatkuvasti.

– Usein arjen valinnoista ei kommunikoida, koska ajatellaan niiden olevan yksityisasia. Toinen ääripää on retostelu, joka ei sekään johda mihinkään, koska aika harva samaistuu väsymättömiin treenaajiin tai ihmemies Alexander Stubbin kaltaisiin supersuorittajiin, Kilpinen toteaa.

Pitää ymmärtää ja puhua vastaanottajajoukon tasoisesti. Johtaja pystyy omalla kommunikoinnillaan luomaan tiimeille ja työntekijöille viestin, että tauottaminen on sallittua.

3. Luo kulttuuria puhumalla hyvinvoinnista

Omista teoistasi viestimisen lisäksi johtajan on syytä muistaa kysyä hyvinvoinnista ja sen edistämisestä myös muilta.

– Jos tiedät, että joku työyhteisössäsi on tehnyt elämäntapamuutoksen, kysy häneltä siitä. Kannusta eteenpäin ja jaa omia kokemuksiasi. Tällöin työyhteisöön muodostuu kulttuuri, jossa voidaan puhua positiivisesti asioista, joihin ihminen voi itse vaikuttaa.

Samaa pätee myös toiseen suuntaan. Valitettavan usein esihenkilö kuulee työntekijän jaksamisongelmista siinä vaiheessa, kun tämä on saanut kolme viikkoa sairauslomaa.

– Voisiko työpaikoille luoda ilmapiirin, jossa hyvinvointi on keskustelunaihe siinä missä muutkin? Jaksamisesta pitäisi puhua jo ennen kuin haasteita ilmenee, Kilpinen painottaa.

On tärkeää pitää yhteinen pelikirja avoimena ja kertoa, mikä on sallittua ja mikä on työyhteisössänne hyvinvoinnin kulttuuria.

4. Palkitse hyvinvointiteoista

Voisiko elämäntapamuutoksesta palkita sellaisella palkinnolla, joka kannustaa jatkamaan hyvällä tiellä?

Usein organisaatioissa annetaan liikuntaseteleitä, joita lopulta käyttävät vain jo valmiiksi motivoituneet työntekijät. Tällöin jo itsestään huolehtiva saa hyvinvointia halvemmalla, mikä on toki sekin arvokasta. Mutta entä he, jotka eivät jaksa huolehtia hyvinvoinnistaan tai pitävät sitä yhdentekevänä?

– Se ei ole kestävä ratkaisu, että jo valmiiksi motivoituneet palkitaan. Jokaisen tulisi löytää omia riittävän pieniä askeleita, joiden noudattamisesta pitäisi palkita, Kilpinen sanoo.

Ympäristön tuen merkitys on valtava

Tärkeä osa hyvinvointiteoissa pysymisessä on ympäristö, jossa muutos tehdään. Jos koti- ja työympäristöt eivät tue muutosta, jää se helposti lyhyeksi.

– Jos kotona kukaan muu ei suostu syömään kasviksia, on niiden lisääminen ruokavalioon vaikeampaa. Ja jos töissä tauon pitämistä ei pidetä tärkeänä, jää tauko varmasti pitämättä.

Kuka sitten kehtaa taukohuoneessa puhua omista liikuntayrityksistään, kun painoa on kertynyt eikä jaksa edes juosta? Petteri Kilpinen on vahvasti sitä mieltä, että kuntoiluun ja hyvinvointiin liittyvästä häpeästä pitäisi päästä eroon. Jokainen asettaa omat tavoitteensa juuri siihen, mihin on itse tyytyväinen – ei suhteessa muihin.

– Kaikkien ei tarvitse tavoitella maratonia. Jos sinulla on koira, niin tuplaa vaikka sen kanssa käveltyjen lenkkien pituus, niin pääset jo pitkälle, hän vinkkaa.

Työkaluja johtoryhmille ja esihenkilöille

Aava Virran johtoryhmä- ja esihenkilövalmennukset iskevät hyvinvoinnin ytimeen.

Valmennuksemme syventyvät hyvinvoinnin periaatteisiin perusteellisesti ja auttavat tiimien vetovastuussa olevia saamaan konkreettisia hyvinvoinnin työkaluja paitsi itselleen myös vietäväksi työpaikalle.

Valmennusten teemoina voivat olla esimerkiksi palautuminen, ravinto, motivaatio, tunteiden hallinta, uni, liikunta ja energian lisääminen.

– Sisällöt räätälöidään jokaiselle ryhmälle erikseen organisaation taustatiedot ja tarpeet huomioiden, Kilpinen sanoo.

Virta Open tuo uutta virtaa yksilöille

Aava Virran palveluihin kuuluu myös tiimien ja yksilöiden valmennus. Suitsuttavaa palautetta osallistujiltaan keräävä Virta Open -valmennus soveltuu jokaiselle, joka haaveilee hyvinvoinnin sisimpään pääsemisestä.

– Aika harvassa paikassa ihminen saa kuulla niin kovia ammattilaisia. On johtava unilääkäri ja ravitsemusasiantuntija, huippujohtajien valmentaja ja Suomen paras liikkuvuuskaveri sekä johdonvalmentaja. Kyseessä on tosi kova kattaus vain kahdessa päivässä, Kilpinen kertoo.

Virta Openissa ei vain puhuta teoriaa, vaan rakennetaan ohjatusti itselle henkilökohtainen hyvinvointistrategia. Kaksipäiväisestä valmennuksesta saa myös konkreettisia asioita, jotka viedä mukanaan omalle työpaikalle.

– Tärkeä osa Virta Openia on myös verkostoituminen muiden eri yritysten ammattilaisten kanssa. Hyvinvointi on myös oppimista yleisöstä, Petteri Kilpinen sanoo.

Kiinnostuitko? Lue lisää valmennuksistamme ja kysy tarjous.

Lue myös ”On tyhmää olla kiireinen ja ylikuormittunut johtaja”

Jokainen johtaja on ollut miettimässä yrityksen strategiaa, asettanut tavoitteita ja mittareita, tehnyt valintoja. Mutta kuinka moni on tehnyt strategian omalle hyvinvoinnilleen?

– Ei kukaan. Kannattaisikohan sitä miettiä? Entä jos hyvinvointi olisikin elämässä strateginen valinta, eikä sattumanvaraista onnellisuudentavoittelua? kysyy Aava Virran liiketoimintajohtaja ja päävalmentaja Petteri Kilpinen.

Jotta työntekijä voisi hyvin, täytyy johdon voida hyvin. Petteri Kilpinen tietää sen varsin hyvin, sillä hänellä on takanaan parinkymmenen vuoden ura hyvinvoinnin parissa.

Satojen tuntien ja tuhansien koulutettavien kokemuksella Petteri osaa lausua unissaankin ne yleisimmät karikot, joihin moni johtaja törmää parempaa jaksamista tavoitellessaan.

Karikko nro 1: Mistä energiaa, jotta saisi energiaa?

Petteri Kilpinen on huomannut työssään, kuinka paradoksaalista on, että jos ihminen haluaa elämäänsä energiaa, pitäisi asian työstämiseen ensin hankkia energiaa.

Uutta rutiinia opetellessa väsähtäneiden aivojen itsesuojelu hankaa vastaan. Mitä väsyneempi on, sitä helpompi on toteuttaa vanhoja tuttuja ja yleensä myös haitallisia rutiineja, koska ne eivät kuluta energiaa.

– Silloin pitää lähteä liikkeelle siitä, mistä energiaa kaikista helpoimmalla saa. Oli se sitten mukavat hetket perheen kanssa tai joka päivä kolme 10 minuutin taukoa töissä, Kilpinen sanoo.

Tärkeintä on, ettei jää vanhojen rutiinien vangiksi.

Karikko nro 2: Kovemmin, isommin ja massiivisemmin

Yleinen perisynti elämäntapamuutoksissa on se, että johtajalle ei riitä pienet muutokset.

– Aina pitää tehdä kovemmin, isommin ja massiivisemmin. Kuvitellaan, että lopputulos olisi sitä parempi, mitä kovemmin uurastaa.

Petterin metafora tätä nurinkurisuutta kuvastamaan löytyy korkeushypystä.

– Jos haluaisin hypätä oman pituuteni verran korkeutta, niin laittaisinko heti ensimmäisellä treenikerralla riman 185 senttiin ja alkaisin vain puskea?

– Vai laittaisinko ensin 85 senttiin ja sitten kun sen ylitys sujuu, ehkä 90 senttiin ja ensi viikolla metriin?

Karikko nro 3: Kalenteri täynnä myös vapaa-ajalla

Johtaja on aina hyvin kiireinen ja kalenteri on liitoksiaan myöten täynnä. Sen seurauksena olkapäällä istuva piru kuiskii korvaan solvauksia jatkuvasta riittämättömyydestä.

Arjen sirkuksen keskellä johtaja ei ole innovatiivinen, vaan ratkaisukyky ja luovuus hiipuvat näkymättömiin. Silti johtajan tärkein tehtävä olisi tehdä oikeita päätöksiä.

– On tosi tyhmää olla kiireinen ja ylikuormittunut johtaja. Siinä on häviäjänä sekä yksilö että organisaatio, Petteri Kilpinen lataa.

Johtajille tyypillisten superkuormittavien elämäntapojen osaksi kuuluu se, että korkean sykkeen meno jatkuu myös vapaa-ajalla. Kunnianhimoisen uraohjuksen harrastukset ovat korkealle tähtääviä ja kilpailuhenkisiä – kukapa nyt ei yhtä maratonia pystyisi juoksemaan?

– Ennen johtajia riivasivat kosteat illat ja niiden seurauksena tuhoutuneet yöunet. Nykyään kompastuskivenä on se, että kierroksia ylläpidetään liikaa myös vapaa-ajalla, eikä palautumiselle jää yhtään kaistaa. Rankan työpäivän jälkeen pitäisi lähteä palauttavalle kävelylle, eikä treenaamaan triathlonia varten.

Karikko nro 4: Luulet voivasi valita mittauspisteesi

Ei tietenkään ole väärin olla kunnianhimoinen ja tavoitella omia unelmiaan. Mutta oletko koskaan pysähtynyt miettimään, minkä hinnan siitä maksat? Mitä perhe, puoliso ja ystävät sinusta sanoisivat?

– Yhtäkkiä sinusta onkin muuttunut täysi asshole sillä välin, kun olet painanut laput silmillä. Et voi koskaan itse valita, mikä mittauspisteesi on. Että mä olen sitten tosi kiva iskä, kun päästään lomareissulle. Ei se mene niin. Perhe mittaa joka päivä arjessa, miten toimit ja olet niiden elämässä.

Karikko nro 5: Et huolehti aivoistasi

Aivojen suorituskyky romahtaa tutkitusti viimeistään 90 minuutin kuormituksen jälkeen. Tämän tosiasian edessä parhaiten menestyvät he, jotka ymmärtävät huolehtia aivoistaan.

– Paras tapa on luoda päivään varianssilla huokoisuutta ja hetkiä, jolloin ei suorita yhtään. Ja oivaltaa, ettei työ olekaan se maailman tärkein asia.

Karikoista ratkaisuihin

Mistä sitten löytää apua, kun vene on jo kolahtanut kivikkoon?

Aava Virran valmennukset vievät konkreettisin opein kohti parempaa arkea.

Järjestämme säännöllisesti Virta Open -valmennuksia, joista yksilöt voivat löytää avaimia henkilökohtaisen hyvinvointinsa kehittämiseen ja oman hyvinvointistrategian rakentamiseen. Osallistujat pääsevät määrittelemään huippuvalmentajien avustuksella motiivit, tavoitteet ja tavat, joilla oma hyvinvointi syntyy.

Organisaatioille tarjoamme johtoryhmä- ja esihenkilövalmennuksia, joissa oivallutamme johtajat luomaan hyvinvointia tiimeihinsä.

Tarjoamme johtajille keinoja loistaa arjessa sekä jaksaa paremmin töissä ja kotona. Hyvä olo valuu johtoportaasta alaspäin tiimeihin ja työntekijöihin, jotka ovat yrityksen tärkein voimavara.

– Esimerkillä johtaminen on etenkin hyvinvointiteoissa kaiken avain. Siksi johdon valmentaminen hyödyttää koko organisaatiota ja on satsaus yrityksen menestykseen, Petteri Kilpinen sanoo.

Kiinnostuitko? Lue lisää valmennuksistamme ja kysy tarjous.

Lue myös ”Prinsiipit organisaation hyvinvointiin”

– Halusimme viedä hackathoniin haasteen, joka ei ainoastaan kosketa yksilöitä, vaan myös organisaatioita. Tavoitteemme oli löytää ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voisivat tunnistaa itselleen sopivan työpaikan – sellaisen, joka vastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan. Samalla halusimme tuoda esiin, kuinka yritykset voivat paremmin huomioida työntekijöidensä mielen hyvinvoinnin, kertoo Hanni Marin Aavan PMO Lead.  

Aavan haaste pohjautui kahteen ideaan, jotka syntyivät Aavan aiemmin tänä vuonna järjestämässä Mielen päälle -thinkathonissa. Haaste herätti suurta kiinnostusta Junctionissa, ja peräti 50 tiimiä tarttui siihen.  

Hackathonissa merkityksellisyys korostui  

– Meidät yllätti positiivisesti, miten moni osallistuja kertoi valinneensa haasteemme sen merkityksellisyyden vuoksi. Monet nuoret kokivat, että aihe oli heille itselleen tärkeä ja ajankohtainen. Oli upeaa nähdä, kuinka ideamme heräsivät eloon osallistujien käsissä, Aavan digitaalisten palveluiden ylilääkäri Wille Komulainen kuvailee. 

Junctionin luonteeseen kuuluu tiivis aikataulu: tiimeillä oli vain 48 tuntia aikaa kehittää ratkaisunsa.
– Näimme valtavan määrän luovuutta ja out of the box -ideoita. Esimerkiksi yksi tiimi kehitti pelin, jossa työelämän kuormittavat elementit konkretisoituvat pelaajalle hauskalla mutta ajatuksia herättävällä tavalla. Toinen tiimi pohti, kuinka keskusteluja ja palavereita voitaisiin ohjata mielekkääseen suuntaan parantamalla ja varmistamalla, että kuuntelemme toinen toisiamme, Komulainen kertoo. 

Voittajaratkaisut syntyivät yhteistyöllä  

Kilpailun tiukasta tasosta huolimatta Aavan tiimi onnistui valitsemaan kolme voittajajoukkuetta: MatterYouMust, AavaMatch ja BalancedHub.  

 – Voittajatiimit onnistuivat yhdistämään luovuuden ja konkreettiset mielen hyvinvointia tukevat ratkaisut. Jokainen tiimi toi oman uniikin näkökulmansa haasteeseen ja kehitti ratkaisuja, joilla on potentiaalia muuttaa työelämää paremmaksi, Marin kehuu.  

Miksi Aava oli mukana Junctionissa?  

Moni osallistuja kysyi, miksi Aava oli mukana tapahtumassa, vaikka haaste ei liittynyt suoraan kaupalliseen tuotteeseen tai palveluun.  

– Meille tämä ei ollut vain ideointia, vaan aito mahdollisuus oppia ja ymmärtää paremmin ihmisiä ja heidän tarpeitaan työelämässä. Olemme sitoutuneet rakentamaan parempaa työelämää kaikille – ja se onnistuu vain kuuntelemalla, katsomalla ja kokeilemalla erilaisia lähestymistapoja, Marin kiteyttää.  

Aava haluaa kiittää kaikkia osallistuneita tiimejä. 
 – Kiitämme kaikkia heittäytymisestä haasteen äärelle. Toivomme, että jatkatte ideointia ja kehittelyä eteenpäin, kuka tietää, mitä voikaan syntyä, kun rohkeasti yrittää.