Miksi työhyvinvointistrategia on paras sijoituksesi tänä vuonna?

Työkykyyn sijoittaminen on kovaa bisnestä. Tiesitkö, että jokainen hyvinvointiin sijoitettu euro voi tuottaa jopa 3–6 euroa takaisin? Työkyky ei ole ongelma, joka pitää ratkaista, vaan koko organisaation suuri mahdollisuus muuttuvassa maailmassa.

Työntekijöiden liikuntaedut ja virkistyspäivät ovat mukavia etuja yksilöille, mutta kun työhyvinvointia johdetaan strategisesti on tuloksena kestävää kulttuuria. Kollektiivinen työkyky syntyy työn sujuvuudesta ja hyvinvoivan työyhteisön tuki kantaa varsinkin silloin, kun arki on haastavaa. Inhimillinen ja ihmisvastuullinen yrityskulttuuri ei jätä ketään yksin. 

Strateginen työ hyvinvoinnin edistämiseksi nykytilasta tuloksiin

Työhyvinvointistrategia räätälöidään teille sopivaksi, ja se kattaa koko organisaation. Näin teemme sen: 

Tilannekuva nykyhetkestä. Ennen kuin ryntäämme tarjoamaan ratkaisuja, kartoitamme nykytilan: missä tuottavuusvaje piilee, entä mitkä lopulta ovat ne juurisyyt, jotka kaipaavat huomiota? 

Tiekartta, joka vie perille. Laadimme kanssanne strategian, jonka avulla yksilön hyvinvointitaidot, johtaminen ja yrityksen rakenteet nostetaan hyvinvointia edistäviksi.

Tuloksia, joita mitata: Seuraamme matkaa vaikuttavuusmittareilla, jotta näet mustaa valkoisella: sairauspoissaolot vähenevät, työn imu kasvaa ja työhyvinvointiin investoitu raha palaa moninkertaisena takaisin yritykselle.

Meillä jokainen euro on investointi kestävään työhön. Työkykyä ennakoivasti rakentava strategia luo kollektiivista työkykyä. Rakennamme sellaista työelämää, jossa jokainen, ei vain muutama yksilö, voi kukoistaa. 
– Petteri Kilpinen, johdon valmentaja.

Miten siirtyä reaktiivisesta sairaanhoidosta ennaltaehkäisevään työkykyjohtamiseen?

Vahvistamme henkilöstön omia hyvinvointitaitoja, valmennamme esihenkilöt loistamaan johtamisessa ja rakennamme arjen työtä sujuvoittavat rakenteet.

Strategia muuttuu arjen teoiksi kolmella tasolla:

• Yksilön hyvinvointitaidot paranevat: jokainen työntekijä kykenee huolehtimaan omasta jaksamisesta. 
• Hyvinvoinnin johtamisen perusteet ovat hallussa: valmennamme johtoryhmän ja esihenkilöt työskentelemään työhyvinvointistrategian mukaisesti. 
• Hyvinvointia tukevien rakenteiden ehkäisevät uupumusta: sujuvan työn ansiosta jokainen voi keskittyä olennaiseen ilman jatkuvaa ylikuormitusta.

Me Aavalla autamme sinua työhyvinvoinnin nostamisessa strategiaan, joka näkyy tuottavampana työnä ja vähentyneinä sairauspoissaoloina. 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin kasvatetaan teidän tuottavuutta hyvinvointiin ja ihmisiin keskittymällä!

Lue lisää kiinnostavia artikkeleitamme:

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään

Aavan uusi työterveyden raportointi tekee näkyväksi tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Lue lisää

Prinsiipit organisaation hyvinvointiin

Usein esihenkilö kuulee työntekijän jaksamisen ongelmista siinä vaiheessa, kun tämä on saanut kolme viikkoa sairauslomaa. Mitä johtaja voi tehdä saadakseen työntekijät, tiimit ja koko organisaation voimaan aidosti hyvin?

Lue lisää

Uudet työterveyspalvelumme: Organisaatiopsykologista täsmätukea joustavasti ja nopeasti + 4 tilannetta, joissa esihenkilöt voivat hyötyä siitä

Aavan uudessa palvelukokonaisuudessa organisaatio voi käyttää 10 tuntia organisaatiopsykologista tukea joustavasti haluamallaan tavalla. Kun palvelu on lisätty työterveyssopimukseenne, sen voi aktivoida nopeasti ja helposti ilman erillisiä tarjouspyyntöjä juuri silloin, kun te tarvitsette. Mikä parasta, maksatte palvelusta vain toteutuneen käytön mukaan. Lue lisää palvelusta ja sen hyödyistä erityisesti esihenkilöille.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Käytössämme on nyt Power bi -pohjainen työkalu, joka tarjoaa organisaatioille reaaliaikaista tietoa työkykyjohtamisen tueksi. Visuaalinen esitystapa kertoo selkeästi trendeistä. Analytiikka kannustaa panostamaan kollektiiviseen työkykyyn, ja auttaa asiakkaitamme onnistumaan kestävämmän työkykyjohtamisen saavuttamisessa.

Asiakkaamme pääsevät raportteihin AavaHR:n kautta, ja pystyvät itse tarkastelemaan dataa sieltä, jonka lisäksi ammattilaisemme pystyvät porautumaan tietoon entistä syvemmälle ja auttamaan asiakastamme johtamaan tiedolla kohti kestävää työkykyä. 

Miten asiakkaamme hyötyvät raportointimallista?

• Ennakoimalla tilanne haltuun: Seuraamme pitkän aikavälin trendejä. Voimme tarttua työkykyriskeihin yhdessä asiakkaan kanssa ennaltaehkäisevästi. 
  
• Investoinnit läpinäkyväksi: Pystymme yhdessä seuraamaan investointien trendejä ja työterveystiiminne voivat porautua siihen miten, panostukset jakautuvat ennakoivan ja reagoivan työterveyshuollon välillä. Työkykyä edistävien investointien hyöty on helposti perusteltavissa datan avulla. Tiedolla johtaminen edistää organisaatioiden kollektiivista työkykyä.
  
• Kaikki samalla sivulla: Aava jakaa asiakkaidensa kanssa, reaaliaikaisen näkymän, jota voi hyödyntää jatkuvasti ja yhdessä syventäen. Tämä helpottaa yhteistä keskustelua ja päätöksentekoa.

Datalla johtaminen ja tiimityö tukee asiakkaidemme onnistumista

Uuden analytiikan ansiosta yhteistyömme asiakkaiden kanssa on entistäkin avoimempaa ja vaikuttavampaa. Raportit ovat asiakastapaamisten luonnollinen osa edistämässä välittämisen kulttuuria. 

Alle 100 hengen organisaatioille on tarjolla tiiviit raportit ja yli 100 hengen organisaatiot saavat laajan näkymän työkykyyn ja pääsevät myös porautumaan yksityiskohtaisemmin raportteihin. 

Yli 100 hengen organisaatioille on tarjolla laaja näkymä työkyvyn kokonaiskuvaan ja trendeihin, alle 100 hengen organisaatioilla on huomioitu tarkasti tietosuoja-asiat, jolloin näkymät ovat suppeammat. 

Jo lähitulevaisuudessa on tulossa uusia näkymiä ja raportteja sekä kieliversiot kaikille ja kehitämme mallia jatkuvasti asiakkaiden kanssa, jotta ne hyödyttävät organisaatioita. Asiakkaanamme pääset itse tutustumaan raportteihin AavaHR:n kautta. Yhteyshenkilösi Aavassa kertoo sinulle mielellään lisää raportoinnista. 

Alla olevassa kuvassa pieni pilkahdus uusista raporttinäkymistä:

Lyhytterapia on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa keskusteluapua ajankohtaiseen ja rajattuun mielenterveyden ongelmaan. Kyse voi olla esimerkiksi masennusoireista tai ahdistuneisuushäiriöstä, kuten paniikkihäiriöstä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Nämä ongelmat ovat varsin yleisiä. Hoitoa vaativaa ahdistuneisuutta on jopa 10 prosentilla ihmisistä, ja joka viidennen mieliala laskee hoitoa vaativan, diagnosoitavan masennuksen tasolle hänen elinaikanaan.

– Asiantuntijatyössä mielenterveyden poissaolot ovat johtava poissaolojen syy. Lyhytterapialla poissaoloja voidaan tutkitusti vähentää, Aavan johtava työterveyspsykologi Heikki Särkelä kertoo.

Lyhytterapia voi olla perusteltua myös yksityiselämän muutostilanteissa. Esimerkiksi avioero tai läheisen kuolema saattavat aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja haittaa.

– Silloin ihminen voi hyötyä, kun hän saa apua vaikeaan hetkeen. Se voi ehkäistä sairastumiselta masennukseen.

Ei hallitsemattomia kuluja

Lyhytterapian tavoitteena on paitsi sairauslomien vähentäminen, myös yksilön työ- ja toimintakyvyn tukeminen, eläkeriskin minimoiminen sekä yksilön hyvinvoinnin edistäminen.

– Pelkästään työn ja työolosuhteiden muokkaamisella lääkärin toteama masennus tai ahdistuneisuushäiriö ei muuksi muutu, vaan rinnalle tarvitaan asianmukaista hoitoa, Särkelä painottaa.

Julkisella puolella mielen ongelmiin erikoistuneen hoidon saatavuus on pitkien jonojen vuoksi heikkoa. Hoito saattaa jäädä jopa toteutumatta. Aavassa lyhytterapiaan pääsee nopeasti, myös työterveyden kautta.

– Tarjoamme yrityksille työterveyden lisäpalveluna viiden, kymmenen tai viidentoista kerran lyhytterapiakokonaisuuksia. Paras teho on pidemmissä hoidoissa. Tutkimukset osoittavat, että selvät hyödyt saadaan kahdeksan käynnin jälkeen. Siksi suosittelemme kymmentä tai viittätoista kertaa, mutta joissakin tilanteissa viisikin voi riittää.

Kokonaisuus määrittää käyntien enimmäismäärän. Mikäli henkilö käyttää kokonaisuudesta vain esimerkiksi seitsemän kertaa, laskutus tapahtuu sen mukaan.

– Lisäpalvelun voi myös panna vähäksi aikaa paussille, jos kesken vuotta huomataan, että palvelua on käytetty jo sen verran kuin vuoden alussa ennakoitiin. Tällöin ei synny hallitsemattomia kuluja.

Pitkäaikainen sijoitus

Oikea-aikaisesti saadun lyhytterapian hyöty näkyy myös siinä, että sillä voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntyä. Oikea-aikaisuus tarkoittaa, että henkilö on hoidon alkaessa yhä riittävän toimintakykyinen ja motivoitunut työskentelyyn.

– Lyhytterapia on rajattua ja tavoitteellista työskentelyä, joka vaatii psyykkisiä voimavaroja. Voinnin ja ongelman helpottuminen tapahtuu uusien oivallusten ja lisääntyneen itseymmärryksen myötä. Arkeen syntyy uusia ajattelun työkaluja, jotka säilyvät mielessä pitkään ja ovat käytettävissä myös myöhemmin työelämän haastavissa kohdissa. Työnantajan kannalta kyse on siis pitkäaikaisesta sijoituksesta, Aavan henkilöasiakasliiketoiminnan vastuupsykologi Satu Pulkkinen sanoo.

Lyhytterapialla voidaan hoitaa työuupumusoireitakin. Sen avulla voi oppia tunnistamaan keinoja, joilla selviää kuormituksen kanssa ja jotka tukevat palautumista.

– Lyhytterapia yksin ei kuitenkaan riitä työuupumuksen selättämiseen. Myös uupumuksen juurisyyhyn tulee puuttua. Jos työolosuhteet eivät muutu, tilanne palautuu ennalleen. Pahimmillaan tämä voisi johtaa siihen, että terapiasta selviytymiskeinoja saanut työntekijä voimaantuu ja irtisanoutuu ja hakee uuden työpaikan, Heikki Särkelä sanoo.

Lisäksi tuki voi joskus olla tarpeen perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa. Nuorempia työntekijöitä kuormittavat muun muassa ruuhkavuodet. Varttuneemmat työntekijät taas voivat kipuilla esimerkiksi ikääntymisensä ja muuttuneen elämäntilanteensa kanssa, tai huolet omista iäkkäistä vanhemmista saattavat kasvaa liian suureksi. Myös oman paikkansa löytäminen työelämässä voi aiheuttaa etenkin nuorille aikuisille ahdistusta.

– Lyhytterapiasta on eniten hyötyä silloin, kun pulma, johon toivotaan tukea, on helposti jäsennettävissä. Lyhytterapiassa keskitytään enemmän ratkaisun muodostamiseen kuin syvällisesti ongelman alkuperäisen syyn työstämiseen. Fokus on tässä hetkessä sekä tulevassa, Satu Pulkkinen sanoo.

Nopeasti hoitoon ja takaisin töihin

Lyhytterapiapalvelun lisäämisestä työterveyssopimukseen on hyötyä etenkin asiantuntijatyössä, koska se kuormittaa psyykkisesti. Siksi mielenterveysongelmia esiintyy enemmän kuin muissa töissä.

– Aavassa lyhytterapia on aina koulutetun ammattilaisen tuottama palvelu. Asiakas voi olla varma, että häntä hoitavalla ammattilaisella on osaamista ja keinoja vastata mielen ongelmiin. Ensisijaisesti kyseessä on psykologi tai psykoterapeutti tai joku muu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on tiukkojen laatukriteeriemme määrittämä lyhytterapiakoulutus, Heikki Särkelä kertoo.

Hoitoon pääsee lääkärin lähetteellä, ja se saadaan käynnistymään viikon kahden sisällä. Asiakas voi itse valita omaan tilanteeseensa ja tarpeisiinsa sopivan terapeutin sekä paikan, jossa haluaa asioida. Laajan tutkimusnäytön mukaan tämä vaikuttaa suotuisasti terapian tulokseen.

– Ajoissa aloitettu hoito parantaa työkykyä ja hyvinvointia sekä vähentää sairauspoissaoloja jopa puolella. Ideaalitilanteessa työkyvyttömyyttä ei edes synny, ja niissäkin tilanteissa, joissa ihminen päätyy sairauslomalle, töihin palaaminen nopeutuu huomattavasti.

Laajennus työterveyssopimukseen

• Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat jyrkässä kasvussa. Yli 60 prosenttia työterveyshuollon mielenterveysdiagnooseista liittyy työperäiseen kuormitukseen. Lyhytterapia on selkeä lisätyökalu, kun normaalit työkyvyn tukitoimet eivät riitä.
• Aava tarjoaa lyhytterapian lisäpalvelua 5, 10 tai 15 kerran tavoitteellisina hoitojaksoina. Työskentely sovitetaan asiakkaan tilanteeseen ja se voi sisältää myös työntekijän ja esihenkilön yhteistapaamisia yhdessä koulutetun terapeutin kanssa. Hoidon tavoitteet määritellään yksilöllisesti sen kestosta riippuen.
• Lyhytterapiakokonaisuus maksaa 750–2250 €. Arvonlisäveroa hintaan ei lisätä, koska kyse on terveydenhoidosta. Laskutus tapahtuu käytettyjen käyntimäärien mukaan.
• Lisäpalvelua varten tarvitaan laajennus työterveyspalvelusopimukseen. Tyypillisesti asiasta sovitaan työterveyden vuosipalaverissa, kun halutaan vähentää mielenterveyden poissaoloja. Esimerkiksi työterveyshoitaja tai asiakkuuspäällikkö tai -johtaja voi aktivoida palvelun käyttöön.
• Mikäli Aava itse ei pysty tuottamaan palvelua jollain paikkakunnalla tai sillä nopeudella kuin tilanne vaatii, käytettävissä on myös Aavan laaja kumppaniverkosto (Terapiatalo Nosteen 43 toimipistettä ympäri Suomen). Näin palvelu voidaan tuottaa syrjäseuduillekin.
• Lisätietoa palvelusta saa omalta tiimiltä, asiakkuuspäälliköltä tai -johtajalta sekä Aavan työterveyden johtavalta psykologilta Heikki Särkelältä ja henkilöasiakasliiketoiminnan vastuupsykologilta Satu Pulkkiselta.

Huom! Lyhytterapia ei sovi vakavien ja pitkäkestoisten mielenterveyshäiriöiden hoidoksi.

Organisaatiopsykologinen tuki tarkoittaa ulkoistettua konsulttiapua tiettyihin henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Käytettävissä on koko Aavan työterveyden asiantuntijakunta. Organisaatiopsykologian osaajista voi valita juuri oman yrityksen tarpeisiin oikean kumppanin.

– Joissakin tilanteissa voi olla hyvin tärkeää, että osaaja tietää, minkälaiset työolosuhteet yrityksessä ovat ja millaisia haasteita siellä ilmenee. Tällöin asiantuntijana toimii tyypillisesti työterveyspsykologi. Sen sijaan esimerkiksi muutosjohtamiseen liittyvät kysymykset vaativat spesifiä osaamista, jolloin asiantuntijan pitää olla perehtynyt tiettyyn aihealueeseen, Aavan johtava työterveyspsykologi Heikki Särkelä sanoo.

Aava tarjoaa organisaatiopsykologista tukea 10 tunnin pakettina. Kokonaisuus maksaa 3 500 euroa + ALV. Tunteja voi käyttää kohdennetusti, silloin, kun niitä tarvitaan.

– Jos yritys tarvitsee esimerkiksi kolmen tunnin mittaista opastusta siihen, miten ihmisiä johdetaan, lasku tulee vain kolmen tunnin osalta. Pottiin jää yhä seitsemän tuntia. Vuoden lopussa käyttämättömiä tunteja ei laskuteta.

Eniten uudesta palvelusta hyötyvät pienemmät yritykset, joilla ei ole henkilöstöjohtamiseen erikoistunutta henkilöstöhallintoa. Haastavissa tilanteissa ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa tarkastelemaan ongelmia oikeilla kysymyksillä ja oikealla jäsentelyllä. Tämä yleensä helpottaa ratkaisun löytämisessä.

– Kynnystä tuen hakemiseen madaltaa se, että palvelu on heti käytettävissä, koska se on budjettineuvotteluissa jo kertaalleen hyväksytty. Jos neuvotteluun ja sopimiseen menee paljon aikaa, nopea apu saattaa jäädä toteutumatta.

Ensimmäistä kertaa esihenkilönä

Palvelusta on hyötyä esimerkiksi silloin, kun henkilö nousee ensimmäistä kertaa esihenkilöksi, eikä mahdollisuutta laajempaan johtamiskoulutukseen ole. Usein ajatellaan, että koska hän omaa syvällistä, alakohtaista asiantuntemusta ja ammattiosaamista tietyllä erikoisalalla tai työtehtävässä, hän toimii hyvin esihenkilönäkin.

– On kuitenkin ihan eri asia johtaa ihmisiä kuin selvittää esimerkiksi työn laadullisiin ongelmiin liittyviä pulmia. Uusi esihenkilö jää usein yksin näissä tilanteissa. Hän ei liioin vielä tiedä, mitkä asiat kuuluvat hänen uuteen rooliinsa ja mitkä eivät. Tähän liittyy ylipalvelun vaara. Esihenkilö voi kuormittaa itseään liikaa ratkomalla asioita, jotka eivät kuuluisi hänen vastuulleen.

Toinen hyvin tyypillinen ongelma on, että kokenut asiantuntija nousee esihenkilön asemaan, muttei pääse irti asiantuntijavastuistaan. Kuvitellaan, että hän johtaa henkilöstöä siinä sivussa.

– Organisaatioissa ei aina ymmärretä, kuinka aikaa vievää ihmisten johtaminen on. Sitä ei voi tehdä vasemmalla kädellä tai sivutyönä, Särkelä muistuttaa.

Tästä syystä esihenkilöllä ei voi enää olla esimerkiksi samoja laskutustavoitteita kuin hänen toimiessaan asiantuntijana. Kolmas-neljäsosa ajasta täytyy käyttää muiden tukemiseen, jolloin ei voi tehdä laskutustyötä entiseen tapaan.

– Uusi palvelu tarjoaa tukea työtehtävien priorisointiin. Muuten saattaa käydä niin, että uusi esihenkilö tekee omien tehtäviensä lisäksi sitä, mitä muut eivät ennätä. Rajatun ajan hän jaksaa venyä ja ponnistella, mutta lopulta hän itse kuormittuu. Tämä voi johtaa uupumiseen.

Organisaatiopsykologisella tuella tällaiset tilanteet voidaan estää. Organisaatiopsykologi auttaa esihenkilöä jäsentämään, mistä työn vaativuus rakentuu ja mistä hallinnan tunteen katoaminen johtuu.

– Esihenkilö oppii, millaisilla elementeillä työn sujuvuutta voidaan ennakoida ja parantaa. Tuki auttaa myös väistämään ajautumista tilanteisiin, joissa kuormitus on liiallista.

Yllättävien muutoksien edessä

Uusi ja kokematon esihenkilö voi tarvita apua niin ikään ristiriitatilanteissa. Hän ei ole niiden ulkopuolella, vaan hänelläkin on henkilösuhteita tiimiläisiin ja muihin työntekijöihin. Hänen roolinsa on kuitenkin muuttunut: edellisellä viikolla hän oli muille työkaveri, joka istui heidän kanssaan kahvihuoneessa puimassa työpaikan ongelmia, mutta nyt hän on heidän esihenkilönsä.

– Ulkopuolisen puolueettoman näkökulman tuominen voi olla arvokasta niin uudelle esihenkilölle kuin koko tiimille. Sen avulla päästään jäsentämään, mistä ongelmat rakentuvat ja mitä eri näkökulmia tilanteissa nähdään.

Myös yllättävät muutokset tiimissä voivat asettaa esihenkilön selkä seinää vasten. Kyse voi olla esimerkiksi jonkun sairastumisesta, jäämisestä perhevapaalle tai irtisanoutumisesta.

– Esihenkilön kontolle jää ratkoa, mitä tehdään, kun yksi ihminen on poissa eikä hänelle ole paikkaajaa. Uutta ihmistä ei saada heti rekrytoitua ja vaikka saataisiin, ottaa aikansa, että hän oppii ymmärtämään, mistä työssä on kyse. Sillä, että koetetaan nyt vain jaksaa, ei pitkälle pötkitä.

Organisaatiopsykologisen tuen avulla päästään käsiksi siihen, millainen ilmiö muutoksen taustalla on.

– Organisaatiopsykologi voi auttaa hahmottamaan, millaiset rakenteelliset tekijät on syytä huomioida muutoksessa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tarkastellaan tapaa, jolla palavereita pidetään tai miten ja milloin tehdään suunnittelua. Voi olla tarpeen myös arvioida, millä keinoin kerätään oppeja ja viedään opittu muuttuneeseen toimintaan.

Kriisi- ja kiusaamistilanteita selvittämässä

Esihenkilö saattaa myös joutua ratkomaan kriisitilanteita. Usein ne ovat kyteneet pitkään taustalla, mutta ne konfliktoituvat yllättäen. Kyseessä voi olla esimerkiksi uusi projekti, jossa tietyt työt siirtyvät tietylle henkilölle. Se voi saada jonkun kokemaan, miksi toinen sai kiinnostavat tehtävät ja hän itse tylsät.

– Ulkopuolista henkilöä voidaan tarvita sanoittamaan ja jäsentämään, mitä tapahtui. On tärkeää, että kriisiytynyt tilanne ratkaistaan syyttämättä toisia.

Kiusaamistilanteet tai edes epäily siitä, että jotakuta on kiusattu, ovat aina vaikeita organisaatiolle. Usein hedelmällisintä on, että työterveys auttaa organisaatiota itseään selvittämään asian. Toisin sanoen ongelmaa ei ulkoisteta, vaan autetaan esihenkilöä ratkomaan asia.

– Tämä voi olla haastavaa, jos ei ole koskaan ratkonut riitatilannetta työpaikalla. Esihenkilö ei välttämättä tiedä, mitä pitäisi selvitellä, mitä kysyä ja mitä dokumentoida. Kun joku neuvoo tässä, hän osaa tarttua asiaan ohjeiden pohjalta.

Ei ole liioin helppoa ottaa puheeksi tiimiläisten henkilökohtaisia vaikeita asioita, kuten päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia. Ne pitäisi kuitenkin nostaa pöydälle mahdollisimman varhain asiallisesti ja kunnioittavasti.

– Mikäli vaikeisiin asioihin ei puututa matalalla kynnyksellä ja oikeaotteisesti, ongelmat voivat pitkittyä ja kärjistyä. Tämä lisää riskiä työkyvyn heikkenemiselle ja poissaoloille sekä heikentää luottamusta ja psykologista turvallisuutta tiimissä.

Myöhäinen puuttuminen vaikeuttaa myös avun tarjoamista ja voi johtaa tilanteisiin, joissa sekä yksilön että organisaation näkökulmasta kevyemmät keinot eivät enää riitä. 

– Ongelmana usein on, että tässä vitkutellaan. Tietoa ja todistusaineistoa kerätään hamaan tappiin asti ennen kuin asiasta uskalletaan puhua. Esihenkilön ja työntekijän iso ikäero voi vaikuttaa puhumisen vaikeuteen entisestään.

Ennen vaikeaa keskustelua

Vaikeaa keskustelua voi ja kannattaa etukäteen harjoitella organisaatiopsykologin kanssa. On ihan eri tilanne lähteä siihen sen jälkeen, kun on hänen kanssaan pohtinut, miten ja millä sanoituksella asia otetaan puheeksi ja mitä keskustelussa pitää huomioida.

– Uusi palvelukokonaisuus mahdollistaa sen, ettei esihenkilön tarvitse odottaa organisaation päihdeasiain koulutusta, joka on aikataulutettu esimerkiksi parin kuukauden päähän, vaan hän voi saada avun seuraavalla viikolla. Näin tilanne ei pääse kärjistymään.

Kun sama tilanne tulee myöhemmin vastaan, esihenkilö osaa toimia tapaamisten ja saamiensa neuvojen pohjalta. Sama koskee muitakin hankalia tilanteita.

– Jos ulkopuolinen selvittää ne, ollaan lähtöruudussa, kun hän lähtee pois. Työterveyspsykologikaan ei voi auttaa koko yhteisöä, vaan vain yksilöitä kerrallaan.

Uutta palvelua varten tarvitaan laajennus työterveyspalvelusopimukseen. Asian voi ottaa puheeksi asiakkuuspäällikön tai omaa tiimiä hoitavan lääkärin kanssa tai olla yhteydessä Aavan sopimuspuoleen. Kaikilta näiltä tahoilta sekä Heikki Särkelältä itseltään saa myös lisätietoa palvelusta.

– Kun organisaatiopsykologisen tuen palvelu on lisätty työterveyssopimukseen, sen voi nopeasti ja helposti aktivoida aina tarpeen tullen. Palvelu voidaan myös poistaa käytöstä, mikäli sille ei enää ole tarvetta tai se ei myöhemmin mahdu budjettiin.

Lue lisää palvelusta täältä: Organisaatiopsykologinen tuki

Virtsatieinfektio on ikävä riesa. Mutta entistä ikävämmän siitä tekevät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, joita voi olla vaikea nitistää.

Antibioottiresistenssi ei ole uusi ilmiö, mutta se on lisääntynyt 2000-luvun aikana kiihtyvää tahtia ja on terveysuhka jo ympäri maailman. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit vaikeuttavat infektioiden hoitoa, pidentävät sairaalajaksoja, lisäävät terveydenhuollon kustannuksia ja kuolleisuutta.

Anu Patjas tutki väitöskirjassaan matkailijoiden virtsatieinfektioita ja resistenttien bakteerien aiheuttaman virtsatieinfektion riskitekijöitä. Tutkimuksessa löytyi kolme virtsatieinfektiolle ja sen resistenteille aiheuttajille altistavaa tekijää.

1. Matkailu subtrooppisissa tai trooppisissa kohteissa

Patjaksen mukaan yleisesti antibioottiresistenssiä esiintyy enemmän alueilla, joissa käytetään runsaasti antibiootteja. Monissa maissa antibiootteja saa apteekista ilman reseptiä tai lääkärin ohjeistusta. Osittain tästä syystä ilmiö korostuu juuri Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

– Se näkyy ihan Euroopankin sisällä, että niissä maissa, missä antibioottien käyttöä säännöstellään tarkemmin, myös antibioottiresistenssiä ilmenee vähemmän, Patjas kertoo.

Antibioottien holtiton käyttö etenkin heikomman hygieniatason maissa luo otolliset olosuhteet sille, että resistentit bakteerit pääsevät leviämään.

Matkailun kannalta Patjaksen tutkimuksen oleellinen tulos oli, että matkailu itsessään altistaa virtsatieinfektiolle. Todennäköisiä syitä on kaksi: matkalla sairastutaan ripuliin ja toisaalta elimistöön saadaan vieraita bakteereja, joista osa voi olla virtsatieinfektion aiheuttajia.

Lisäksi matkailu altistaa sille, että virtsatieinfektion aiheuttaja on resistentti yhdelle tai useammalle tavalliselle antibiootille.

– Matkailijoilla on kohonnut riski saada suolistoonsa resistenttejä bakteereita, joista osa voi aiheuttaa virtsatieinfektion herkkien bakteerien sijaan, Patjas sanoo.

2. Matkaripuli

Tutkimuksessa kävi ilmi, että matkaripuli altistaa virtsatieinfektiolle ja sen resistenteille aiheuttajille. Yhteys on looginen, sillä virtsatieinfektion aiheuttajat asuvat suolistossa. Matkalla sairastutaan herkemmin ripuliin kuin kotioloissa, minkä vuoksi altistus infektiolle syntyy helpommin reissussa.

Etenkin naisilla matkaripulin ja virtsatieinfektion yhteys on selkeä anatomisista syistä: peräaukko ja virtsaputki sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan ja siten matkaripulin iskiessä bakteerit pääsevät helposti myös virtsaputkeen.

3. Aiemmat antibioottikuurit

Useissa aiemmissakin tutkimuksissa on jo osoitettu, että äskettäin käytetty antibioottikuuri lisää riskiä sille, että infektion aiheuttajabakteeri on resistentti yhdelle tai useammalle tavanomaiselle antibiootille. Tämän lisäksi Patjaksen tutkimuksen tärkeä löydös oli se, että antibiootit altistavat myös virtsatieinfektioille.

– Antibiootit muokkaavat aina suoliston flooraa, joten voi olla, että antibioottikuurin jälkeen elimistössä esiintyykin enemmän virtsatieinfektiota aiheuttavia bakteereja, jotka sitten pääsevät lisääntymään, Patjas sanoo.

Miten suojautua matkalla virtsatieinfektiolta?

Patjaksen mukaan matkailijan virtsatieinfektion ennaltaehkäisyssä olisi tärkeää panostaa matkaripulin ehkäisyyn. Se on tärkeää eritoten heille, joilla on taipumus toistuviin virtsatieinfektioihin tai riski tavanomaista vakavampaan infektioon.

– Otetaan ne perinteiset keinot käyttöön eli katsoo reissussa mitä syö, juo vain pullovettä ja pitää huolta käsihygieniasta. Ja muistaa, että antibioottikuuria ei tule koskaan syödä vain varmuuden vuoksi.

Patjas toivoo, että terveydenhuollon ammattilaisten hoitosuosituksiin tehtäisiin muutoksia.

–Virtsatieinfektiopotilaan hoidossa tulisi tarkistaa, onko potilas matkaillut hiljattain riskialueilla. Virtsatieinfektion hoito ei useinkaan vaadi näytteenottoa, vaan diagnoosi tehdään oireiden perusteella. Riskialueilla matkustaneilta näyte sen sijaan tulisi ottaa ennen antibioottihoidon aloitusta, sillä riski tavanomaista resistentimmille aiheuttajille on suuri, Patjas painottaa.

Hänen mukaansa myöskään trimetopriimiä ei tulisi käyttää matkalta palaavan virtsatieinfektiopotilaan ensilinjan hoitoon, koska iso osa matkalta hankituista virtsatieinfektion aiheuttajista on sille vastustuskykyisiä.

Virtsatieinfektiolle altis matkailija voi käyttää ennaltaehkäisynä esimerkiksi runsasta nesteytystä, karpalovalmisteita ja reseptilääke metamiinihippuraattia, joka ei ole antibiootti. Vaihdevuosi-ikäisille ja sitä vanhemmille suositellaan paikallisestrogeeniä, joka vahvistaa limakalvoja ja siten myös ehkäisee virtsatieinfektioita.

Väitöskirja tehtiin Suomen Akatemian rahoittamassa Helsingin yliopiston Monitieteisessä antibioottiresistenssin huippututkimusyksikössä (FIMAR – Finnish Multidisciplinary Center of Excellence in Antimicrobial Resistence Research) yhteistyönä Helsingin yliopistollisen sairaalan Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin ja Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikan kanssa.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Aava tarjoaa työhyvinvointistrategian, joka näkyy viivan alla – investoi kestävään työkykyyn!

Yrityksesi suurin kasvupotentiaali ei ehkä piilekään teknologissa tai prosesseissa, vaan ihmisissä. Työhyvinvointistrategia, joka tukee suoraan yrityksen liiketoimintatavoitteita, rakentuu silloin, kun työhyvinvointi ja työkyky nähdään strategisena investointina. Oireiden hoitaminen on tärkeää, mutta reagoivaa ja virkistyspäivät ova hieno lisä, muttei ratkaisu.

Lue lisää

Raskaudenaikaisia rauta-arvoja selvittävä FINFER-tutkimus alkoi Aavassa: Tutkimukseen otetaan mukaan 500 raskaana olevaa naista

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää naisten rautavarastojen (ferritiini) tasoja raskauden eri vaiheissa sekä näiden yhteyttä erilaisiin raskaudenaikaisiin oireisiin. Voit osallistua tutkimukseen, mikäli olet raskaana, ja täytät tutkimukseen osallistumisen ehdot.

Lue lisää

Avaimia kollektiivisen työkyvyn saavuttamiseen: Aavan uusi työterveyden raportointimalli tuo työkykyjohtamisen tähän päivään

Aavan uusi työterveyden raportointi tekee näkyväksi tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa toiveita ja tarpeita kuunnellen.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

1. Huolehdi hyvästä käsihygieniasta 

Hengitystieinfektioiden tärkein ennaltaehkäisevä tekijä on hyvä käsihygienia. Käsien peseminen vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan ennaltaehkäisee hyvin flunssaa. Etenkin yskimisen, aivastelun, ruokailun ja niistämisen jälkeen kädet on hyvä pestä. Käsidesi on hyvä lisä, mutta se ei korvaa käsienpesua. Flunssassa on hyvä yskiä oikeaoppisesti nenäliinaan tai hihaan.

2. Huolehdi unesta, levosta ja riittävästä palautumisesta

Uni on erittäin tärkeää vastustuskyvylle, sillä unen aikana elimistö palautuu sekä fyysisesti että henkisesti päivän rasituksista.

Opi siis tunnistamaan oma unentarpeesi ja huolehdi säännöllisestä unirytmistä. Etenkin kaamoksen aikana unihäiriöt voivat lisääntyä näkyen väsyneisyytenä, unettomuutena tai muina unihäiriöinä. Huolehdi hyvästä unihygieniasta. Mene nukkumaan ja herää aina samaan aikaan, jotta elimistö ei rasitu uni-valverytmin vaihteluista. Melatoniini voi auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa, kun se otetaan 2h ennen nukkumaanmenoaikaa.

Lääkkeettömät unen tukikeinot

• Liikunta kuten reipas kävelylenkki saattaa auttaa nukahtamaan, mutta liian raskas liikunta ennen nukahtamista ylläpitää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja hankaloittaa nukahtamista.
• Omaa kehon melatoniinin tuotantoa voi lisätä himmentämällä valoja ja varaamalla rauhallista aikaa illasta ennen nukkumaan menoa.
• Hiilihydraatit unettavat. Syö hyvä monipuolinen iltapala.
• Vältä kofeiinituotteita iltaisin
• Näyttöpäätteiden sininen valo aktivoi keskushermostoa, joten laita puhelin, padi ja tietokone ajoissa sivuun.

3. Säännöllinen liikunta parantaa palautumista sekä tukee immuunipuolustusta

Hyvä fyysinen kunto tukee immuunipuolustusta. Päivittäinen hyötyliikunta ja sykettä kohottava urheilu muutaman kerran viikossa ylläpitävät kuntoa ja auttavat palautumaan. Metsässä tai ulkona liikkuminen on erityisen hyödyllistä, koska luonnossa oleminen auttaa rentoutumaan ja palautumaan stressistä. Pitkittynyt stressi heikentää immuunipuolustusta. Arjen hetket, jotka tuottavat iloa, naurua ja rentoutusta, tukevat myös immuunipuolustusta.

Fyysisesti raskasta työtä tekeville vapaa-ajan liikunta tukee työssä jaksamista sekä C-vitamiini voi olla hyvä tuki, sillä se auttaa pitämään immuunijärjestelmän vahvana fyysisen rasituksen aikana. Toimistotyössä taas kannattaa muistaa säännöllinen liikkuminen ja stressin hallinta, koska stressi heikentää vastustuskykyä ja altistaa sairauksille.

4. Syö monipuolisesti ja tarkista C- ja D-vitamiinin, kuidun sekä sinkin saanti ruokavaliossa

Voit tukea elimistön omaa vastustuskykyä tarkastamalla, että ruokavalio on monipuolinen sekä siihen sisältyy D-vitamiinia, C-vitamiinia ja sinkkiä, mitkä tukevat immuunijärjestelmää.

D-vitamiini on immuunijärjestelmälle tärkeä. D-vitamiinin puutos voi johtaa heikentyneeseen vastustuskykyyn, infektioriskin kasvuun ja luuston haurastumiseen. D-vitamiinilisä etenkin talven pimeinä aikoina on lokakuulta maaliskuulle tärkeä. Kesäisin D-vitamiinia saa auringosta.

D-vitamiinin lähteet ruokavaliossa:

• D-vitamiinipitoiset maitotuotteet ja kasvipohjaiset valmisteet
• kananmunan keltuainen
• margariinit
• maksa
• kantarelli ja suppilovahvero
• muikku, lohi ja siika, mäti
• Vegaanista ruokavaliota noudattavilla D-vitamiinin saanti ruuasta voi olla vähäistä, sillä luontaisissa kasvikunnan tuotteista D-vitamiinia on vain tietyissä sienissä. 

C-vitamiini toimii antioksidanttina, joka suojaa kehon puolustussoluja vaurioilta. Se parantaa valkosolujen toimintaa, jotka taistelevat infektioita vastaan. Lisäksi se edistää ihon ja limakalvojen terveyttä, jotka ovat kehon ensimmäinen suoja taudinaiheuttajia vastaan. Se myös auttaa muun muassa rautaa imeytymään. C-vitamiinin saannin jäädessä liian matalaksi, voi siitä seurata osittainen C-vitamiinin puutos. Se voi oireilla väsymyksenä, ärtyneisyytenä ja vastustuskyvyn heikkenemisenä. Ihmisen elimistö ei kuitenkaan pysty varastoimaan C-vitamiinia, joten on tärkeää syödä joka päivä, mieluiten vaikka joka aterialla, jotain C-vitamiinipitoista, kuten kasviksia ja hedelmiä 500-800g vuorokaudessa.

Runsaasti C-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita:

• peruna, lanttu ja nauris
• ruusunmarja, tyrni, mustaherukka, pihlajanmarja, mansikka, marja-aronia
• sitruuna, appelsiini, kiivi, persikka, mango ja tuore ananas
• paprika, pinaatti, tuoreet herneet, lehtikaali, parsakaali, ruusukaali, punakaali

Suoliston hyvinvointi ja kuidun saanti:

• Huolehdi riittävästä kuidun saannista.
• Syö päivittäin täysjyvätuotteita, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä.
• Jos ruokavaliossasi ei jostain muusta syystä ole riittävästi kuituja, voit käyttää kuitulisävalmistetta.
• Terveydenhuollon ammattilainen auttaa tarvittaessa sinua arvioimaan kuitulisänja vitamiinilisien tarpeen.

Sinkki tukee immuunipuolustusta

Sinkki tukee immuunijärjestelmän soluja ja tarjoaa antioksidanttisuojaa: Se auttaa suojaamaan immuunisoluja ja on välttämätön useiden entsyymien toiminnalle, jotka ovat kriittisiä terveelle kasvulle ja kudosten paranemiselle. Se on tärkeää solun jakautumiselle ja kasvulle. Sinkkiä saa monipuolisesti ruokavaliosta, ja hyviä lähteitä ovat äyriäiset, liha, kala, täysjyväviljat, maitotuotteet, kananmunat, siemenet ja pähkinät.

5. Huolehdi asianmukaisista rokotteista kuten influenssa, korona ja joissain tapauksissa pneumokokki tai RS-virus rokotteista 

Rokotteet ovat myös tärkeä osa immuunipuolustusta. Huolehdi, että sinulla on ajan tasalla influenssa- ja koronarokotteet. Paras teho niistä on, kun ne ottaa ajoissa influenssakauden alussa. Tehon alkamiseen menee 2 viikkoa.  Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä.

Mitä hyötyä influenssarokotteesta on?

Influenssarokote on paras suoja kausi-influenssaa vastaan. Se ei suojaa flunssalta eli nuhakuumeelta. 

Influenssarokote vähentää

• influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja
• vakavan influenssan ilmaantuvuutta
• jälkitauteja, kuten korvatulehduksia, keuhkoputkentulehduksia, keuhkokuumeita sekä sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä
• influenssatartuntoja: kun henkilö ei sairastu, hän ei tartuta muita.

Joissain tapauksissa, esimerkiksi riskiryhmissä tai tiettyjen työtehtävien vuoksi, voi olla tarpeen ottaa myös pneumokokki– tai RS-virusrokote. Näistä ja muista rokotuksista kannattaa keskustella oman työterveyshoitajan kanssa, joka osaa neuvoa juuri sinun tilanteeseesi sopivat rokotukset. Näin voit parhaiten suojata itseäsi sekä kollegoita ja läheisiäsi ja ylläpitää hyvinvointiasi työssä ja vapaa-ajalla.

Asiantuntijana työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri Jenni Hekkanen.

Eturauhasen liikakasvu voi aiheuttaa monenlaista virtsavaivaa ja harmia arkeen. Tyypillisesti virtsasuihku heikkenee, virtsarakko tyhjenee heikommin ja ilmaantuu äkillistä virtsaamistarvetta sekä yövirtsaamista. Oireet alkavat yleensä iän karttuessa.

Niin kävi myös Matille, 70, jonka oireet alkoivat muutama vuosi sitten yöllisillä vessareissuilla. Erityisesti pissahätä korostui silloin, kun hän oli viettänyt kosteaa iltaa ystäviensä kanssa.

– Oluenjuonti oli erityisen paha. Sitä juodessa tuli aina kiire vessaan, Matti sanoo.

Oireiden alettua Matti varasi ajan työterveyteen, jossa häneltä otettiin verikokeet ja PSA-arvo eli niin kutsuttu eturauhaskoe. Veriarvoissa kaikki kuitenkin näytti hyvältä, eikä mikään sen puolesta viitannut eturauhasen ongelmaan.

Urologin pakeille

Matin vaimo tunsi Aavan urologi Riitta Röngän, jolla on kymmenien vuosien kokemus virtsaamisvaivojen hoitamisesta. Matin virtsavaivojen jatkuessa vaimo suositteli varaamaan ajan Riitan vastaanotolle.

– Riitta teki tutkimuksen, jossa paljastui, että minulla on eturauhasen liikakasvua. Normaali eturauhanen on 20–25 grammaa ja Riitta näki ultraäänellä, että minulla se oli 70–80 grammaa – moninkertainen siis, Matti kertoo.

Riitta osasi pitkällä kokemuksellaan tyynnyttää Mattia, ettei mikään viitannut pahanlaatuiseen kasvaimeen. Matti sai mukaansa reseptin kahteen eri lääkkeeseen, joista yksi oli rentouttava ja toinen eturauhasta pienentävä lääke.

– Eturauhanen alkaa kasvaa osalla miehistä tuntemattomasta syystä. Lääkkeillä pystytään pienentämään eturauhasta jonkin verran ja alkuun lääkitys yleensä riittää vähentämään arkea häiritseviä oireita, Rönkä selittää.

Virtsaumpien kierre

Lääkitys auttoi oireisiin, mutta niillä oli myös varjopuolensa. Sivuvaikutuksena Matin tunnetilat heittelivät ja aina niin positiivisena tunnetun miehen mieli oli tavallista useammin matalana.

Matti ehti käyttää lääkitystä 3–4 vuoden ajan eläen samalla aktiivista elämää, johon kuului ulkomaan matkoja, laskettelureissuja ja golfkierroksia ystävien kanssa. Illanvietoissa kului myös alkoholia, mutta oluen Matti oli laittanut pannaan vessassa ravaamista helpottaakseen.

Juhlailtoina virtsavaivat yltyivät lääkityksestä ja oluen välttelystä huolimatta. Mattille tuli muutaman vuoden sisällä kolmesti virtsaumpi, joka toistui samalla kaavalla: hän heräsi illanvieton jälkeen kolmelta yöllä särkyyn ja huomasi, ettei virtsaa tule ollenkaan.

– Toisella kerralla olimme reissussa Nizzassa, jossa sairaalassa tehdyn kestokatetroinnin jälkeen minua opetettiin käyttämään kertakäyttökatetria. Se matka meni totaalisen pilalle, kun monet etukäteen varatut aktiviteetit jäivät väliin sairaalareissun takia, Matti muistelee.

Virtsaumpi on Riitta Röngän mukaan eturauhasen liikakasvun hälytysmerkki, eikä liikakasvu tyypillisesti oireile virtsaumpena.

– Joskus harvoin virtsaumpi saattaa olla ensimmäinen oire eturauhasen liikakasvusta, erityisesti jos potilas pikkuhiljaa totuttelee vaikeutuneeseen virtsaamiseen, Rönkä sanoo.

Matille viimeisin virtsaumpi iski viime kesänä golfkierroksen ja rapujuhlien jälkeisenä yönä. Hän nappasi tärisevin käsin mukaansa vessaan kertakäyttökatetriin, joita hän kantoi mukanaan laukussa. Jännityksestä huolimatta katetrointi onnistui ja Matti pääsi jatkamaan uniaan.

– Sen tapauksen jälkeen Riitta suositteli eturauhasen höyläysleikkausta. Minuahan ajatus toimenpiteestä pelotti aivan hirveästi. Olin lukenut juttuja, että sen jälkeen ei paikat toimi enää ollenkaan, Matti kertoo.

Huippuammattilaiset vastassa Aavan sairaalassa

Pelostaan huolimatta Matti päätti varata leikkausajan Aavan sairaalaan Helsingin Kamppiin. Vaikka toimenpide olisi voitu tehdä päiväkirurgiana, Matti päätti jäädä yön yli sairaalaan. Eturauhasen höyläys voidaan tehdä nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa, joista Matti valitsi nukutuksen.

– Sairaalan tiimi teki minuun suuren vaikutuksen. Hoitohenkilökunnasta jokainen leikkaukseen osallistunut tuli vuorollaan esittäytymään ja kertomaan omasta roolistaan toimenpiteessä. Se loi turvaa ja tuntui tärkeältä itselle potilaana. Päivä-, ilta- ja yöhoitajat, anestesialääkäri ja Riitta leikkaavana lääkärinä – kaikki aivan huippuammattilaisia, Matti sanoo.

Kirurgisista hoitomuodoista perinteisellä höyläyksellä on parhaimmat pitkäaikaistulokset eturauhasen liikakasvun hoidossa. Höyläyksessä eturauhaskudosta poistetaan lastuina, kun taas pienemmälle eturauhaselle riittää usein halkaisu.

– Höyläyksessä eturauhasesta poistettavat lastut lähetetään patologille mikroskooppitutkimukseen, jossa varmistetaan, ettei eturauhasessa ole syöpää, Riitta Rönkä sanoo.

Patologilta saatu lausunto oli myös Matille tärkeä ja loi mielenrauhaa, vaikka hän luottikin Riitan ammattitaitoon ja arvioon kudoksen hyvänlaatuisuudesta.

Lääkkeet pois ja pissa kulkee taas

Heti leikkauksen jälkeen heräämössä Matin olo oli hyvä, suorastaan euforinen, mikä johtui yhä vallalla olevasta kipulääkityksestä. Iltaa kohden kivut alkoivat voimistua ja Matti kiitti itseään, että päätti jäädä sairaalaan, josta lääkettä saatiin annosteltua nopeasti lisää.

Kotiin päästyään ensimmäinen viikko toimenpiteen jälkeen oli hankala ja tuskallinen, kun keho vielä paranteli itseään.

– Ensimmäiset vuorokaudet olivat haastavia, kun piti ravata vessassa vähintään tunnin välein. Kahteen viikkoon en saanut kantaa mitään ja kävin vain kevyillä kävelyillä. Olin myös pari kuukautta lääkärin ohjeen mukaan kuuliaisesti juomatta yhtään alkoholia, Matti sanoo.

Toisen toipumisviikon loppua kohden olo alkoi tasaantua ja elimistö toimia taas normaalisti.

Keväällä tehdystä leikkauksesta on nyt kulunut muutama kuukausi ja Matti on toipunut operaatiosta hyvin. Hän on tyytyväinen lopputulokseen ja mikä parasta, hän on voinut jättää eturauhaslääkityksen kokonaan pois toimenpiteen myötä.

– Tavallisina öinä herään 1–2 kertaa vessaan, mutta se ei onneksi häiritse unta. Myös seksi sujuu hyvin ja vaimo sanoi, että vanha Matti on tullut takaisin, kun lääkkeet eivät enää vaikuta mielialaan, hän iloitsee.

– Haluaisin rohkaista samoista oireista kärsiviä menemään ajoissa lääkäriin. Hoitoon menemistä ei kannata pitkittää, Matti jatkaa.

Kärsitkö vitsaamisvaivoista tai harkitsetko leikkausta? Tutustu Aavan palveluihin ja ammattilaisiin tai varaa aika suoraan urologille nettiajanvarauksestamme.

Asiantuntijana artikkelissa urologian erikoislääkäri Riitta Rönkä.

Liikkumattomuus on noussut yhdeksi suurimmista työikäisten terveysongelmista, jolla on merkittäviä vaikutuksia sekä yksilön hyvinvointiin että yritysten tuottavuuteen. Asia tiedostetaan hyvin, ja työntekijöiden liikkumista on pyritty lisäämään esimerkiksi liikuntasetelien avulla.

– Liikuntasetelit ovat hieno juttu, mutta niitä käyttävät lähinnä ne, jotka liikkuisivat muutenkin. Muilla setelit jäävät usein käyttämättä. Heidän kohdallaan olennaisinta olisi saada heidät motivoitumaan liikunnasta, työterveyshuollon erikoislääkäri Eira Roos sanoo.

THL:n vuonna 2023 julkaiseman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan miehistä 46 ja naisista 38 prosenttia liikkuu terveyssuositusten mukaisesti. Se tarkoittaa, että yli puolet suomalaisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Toisaalta kolme neljännestä liikkuu vapaa-ajallaan jonkin verran. Yksi neljännes ei liiku juuri lainkaan.

– Työpaikoilla huomio tulisi kohdistaa heihin. Liikkumattomuus sinällään näyttää nostavan sairauspoissaolojen riskiä noin 30 prosenttia verrattuna liikkuviin. Käytännössä se voi tarkoittaa jopa 3-6 ylimääräistä poissaolopäivää vuodessa per työntekijä.

Vähemmän kustannuksia

Aavan työterveydessä käytössä oleva työntekijöiden elintapoja kartoittava Aisti Health -analyysi kertoo samaa. Firmassa kuin firmassa noin neljäsosa työntekijöistä saa ensisijaisena suosituksena parantaa terveyttään liikunnan lisäämisellä tai ruokavaliomuutoksilla. Sadan hengen yrityksessä 25 ihmistä kuuluu tähän ryhmään.

– Aika usein työpäivän hintana käytetään 370 euroa. Silloin 3-6 työpäivän ylimääräinen hukka tarkoittaa vuodessa noin 1 100-2 200 euroa per työntekijä. Kun se kerrotaan sadan hengen yrityksessä 25:llä, liikkumattomuudesta johtuvien ylimääräisten poissaolojen hinnaksi saadaan 27 000 – 55 000 euroa vuodessa, Eira Roos selittää.

Hän muistuttaa, että liikkumattomat käyttävät myös enemmän työterveyshuollon palveluja. Lisäksi he jäävät muita useammin pitkille sairauslomille. Seurauksena kokonaiskustannukset saattavat kivuta hyvin korkeiksi.

– Innostaminen liikunnan pariin maksaisi huomattavasti vähemmän. Pienikin määrä olisi terveydelle ja työkyvylle edullista.

Haittojen ehkäisy keskiöön

Eniten sairauslomille jäädään tuki- ja liikuntaelin- sekä hengitystiesairauksien ja mielenterveysongelmien vuoksi. Liikkumaton elämäntapa lisää näiden kaikkien riskiä.

– Flunssat iskevät liikkumattomaan herkemmin, ja liikkumattoman astma on hankalammin hoidettavissa kuin liikkuvan. Sairauslomaan johtavan masennuksen riski tulevina vuosina on yli 60 prosenttia suurempi, Eira Roos kertoo.

Liikkumattomuus vaikuttaa myös yleiseen toimintakykyyn ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä ruuansulatuskanavan sairauksien vaaraa. Eira Roos nostaa esimerkiksi paksusuolen syövän, jonka esiintyvyys on kasvanut valtavasti. Sen ehkäisyssä liikunnalla on merkitystä. 

– Liikkumattomuuden haittojen ehkäisyn tulisi olla pääosassa, kun yrityksissä pohditaan, mitä ongelmalle voisi tehdä. Sairauksien ehkäisy on aina edullisempaa kuin jo todettujen sairauksien hoitaminen.

Miten työntekijöiden liikkumista voitaisiin sitten lisätä? Ja miten myös liikkumattomat saataisiin liikkeelle?

– Ensimmäinen asia on tiedostaa, että yrityksessä on liikkumattomia ihmisiä. Usein huomioidaan vain ne, jotka liikkuvat jo valmiiksi ja tarjotaan heille vielä enemmän mahdollisuuksia siihen.

Liikkumattomien omahoitopolku

Eira Roos korostaa, että liikkumattomat eivät motivoidu muiden huippusuorituksista, kuten siitä, että johtajat juoksevat maratoneja. Sen sijaan he voisivat hyötyä lempeästä ohjauksesta, joka antaisi heille positiivisia kokemuksia jonkinlaisesta liikunnallisesta aktiivisuudesta. Ilo ja mielihyvän tunne luovat edellytykset innostumiselle.

Aavassa tällainen ohjaus kantaa nimeä liikkumattomien omahoitopolku. Työnantaja voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden osallistua siihen. 

– Matkalla kohti uusia liikkumistottumuksia työntekijä kohtaa työfysioterapeutin sekä työterveyspsykologin säännöllisesti seitsemän kuukauden ajan.

Toinen näkökulma on työelämän liikunnallistaminen. Eira Roos kehottaa miettimään, mitä se tarkoittaa työpöydän ääressä tapahtuvassa työssä. 

– Yhdessä yrityksessä oli päädytty merkitsemään palavereihin kävelytunnus, mikäli kyseessä oli sellainen palaveri, jossa ei tarvitse itse esittää mitään näytöltä. Keskustelukin sujuu kävellen, usein paremminkin, koska ajatukset juoksevat liikkuessa kirkkaammin.

Liikunta kuuluu kaikille

Yritykset voivat tukea myös liikunnan harrastamista. UKK-instituutin selvityksen mukaan yleisin este liikkumiselle on ajanpuute.

– Monissa yrityksissä on otettu käyttöön tunti liikuntaa viikossa työajalla -malli. Joissakin on kokeiltu jopa kahta tuntia, jos liikkuu työkaverin kanssa. Silloin liikuntaan yhdistyy yhteisöllisyys ja sosiaalinen vuorovaikutus, joiden tiedetään olevan myös hyväksi terveydelle.

Työpaikkojen omat kuntosalit lisäävät mahdollisuuksia liikkua työajan puitteissa tai heti työpäivän jälkeen, mutta liikkumattomille salin kynnys on usein varsin korkea. Eira Roosin mukaan kynnystä on mahdollista madaltaa viestinnän avulla. Esimerkiksi intramateriaalit voisi kuvittaa siten, että siellä nähdään kaiken kokoisia, ikäisiä ja kuntoisia ihmisiä liikkumassa. 

– Se kertoo, että liikunta kuuluu kaikille. Saleilla voitaisiin järjestää myös liikkumattomille suunnattuja työfysioterapeutin vetämiä ryhmiä.

Yhteistyötä työterveyden kanssa

Työterveyshuollon roolia liikkumattomuuden haittojen ehkäisyssä sekä liikkumiseen innostamisessa Eira Roos pitää merkittävänä. Edellytys sille on, että yritykset haluavat tehdä yhteistyötä työterveyden kanssa.

– Työterveyshuolto tuntee työntekijät sekä yrityksessä tehtävän työn olosuhteet ja on siksi hyvä kumppani miettimään, mikä toimisi juuri meidän yrityksessä. Työterveyden työkaluilla pystytään tunnistamaan myös, mikä on hyväksi kellekin missä vaiheessa. Liikunnan lisääminen ei ole aina ykkösasia, vaan ensin on hoidettava esimerkiksi masennus. Työterveys ei kuitenkaan voi tehdä asioille mitään, ellei se saa siihen varoja.

Keskusteluissa yrityspäättäjien ja työterveyshuollon kesken nousee usein esiin, missä on ihmisen oma vastuu. Pitääkö yrityksen vastata kaikesta? 

– Tähän sanon aina, että kyllä kannattaa. Työnantaja ei voi vaikuttaa siihen, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan, mutta hän voi vaikuttaa muihin elementteihin. Jos hän ei vaikuta, se maksaa yritykselle enemmän. Mikäli tähän ei havahduta, mikään ei muutu, Eira Roos toteaa.

Yhdessä toisia tsempaten

Toki työntekijän itsensäkin olisi hyvä havahtua pohtimaan, mitä voisi tehdä hyvinvointinsa eteen. Olisiko esimerkiksi mahdollista taittaa työmatka tai osa siitä kävellen ja käyttää portaita hissin sijaan? Etätöitä tekevän tulisi olla erityisen valppaana, ettei hän istu kotona koneen ääressä koko päivää.

– Siirtymiseen kotoa töihin liittyy usein ainakin vähäistä kävelyä, sillä vaikka matkan taittaisi autolla tai julkisilla, parkkipaikalta ja bussipysäkiltä kävellään työpaikalle. Myös lounasruokalaan mennään kävellen. Etätyössä tämä jää puuttumaan, ellei ole itse aktiivinen, Eira Roos sanoo.

Yksi hyvä vaihtoehto on lähteä liikkeelle työkaverin kanssa. 

– Yhdessä yrityksessä syntyi työkaverien porukka, jossa käydään testailemassa eri lajeja ja tsempataan samalla toisia. Kukaan ei ollut aiemmin innostunut liikunnasta, mutta yhdessä he saivat toisensa liikkumaan.

Yli kolmen miljardin kustannukset

Liikkumisen suosituksia vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Liikkumattomilla sairauspoissaolon riski on

• tuki- ja liikuntaelinsairauksien kohdalla noin 25 %
• masennuksen kohdalla noin 65 %
• hengitystiesairauksien kohdalla noin 35 %
• ruuansulatuskanavan oireiden kohdalla noin 25 %

suurempi kuin liikkuvilla.

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Vähäinen liikunta on yksi diabeteksen riskitekijöistä.

Tuntuuko, että kaikki konstit pudottaa painoa on kokeiltu, ja hyvistä yrityksistä huolimatta kilot ovat aina tulleet takaisin? Mitä jos hakisit apua lääkäristä – saattaisit hyötyä lihavuuden lääkehoidosta. Sitä suositellaan, kun lihavuudesta on fyysistä tai henkistä haittaa. Virallinen painoindeksiraja on 30 tai 27, jos sairastat jotain lihavuudesta pahenevaa sairautta, kuten tyypin 2 diabetesta, verenpainetautia tai uniapneaa. 

– Painoindeksi ei kuitenkaan ole paras mittari, minkä vuoksi lääkityksen aloittamista harkitaan aina yksilöllisesti, kun elintapamuutokset eivät riitä. Kaikki painoindeksirajan ylittävät eivät myöskään lääkkeitä tarvitse. Lihas painaa enemmän kuin rasva ja isokokoinenkin voi olla terve, lihavuustutkija ja naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen sanoo.

Puhekielessä sekä usein myös mediassa näistä lääkkeistä käytetään termiä laihdutuslääke. Se saattaa antaa virheellisen kuvan siitä, että lääkkeitä voisi käyttää kuka hyvänsä, joka haluaa pudottaa painoaan esimerkiksi mahtuakseen häämekkoon.

– Parempi termi onkin lihavuuslääke, sillä se kertoo, että lääkitys on tarkoitettu lihavuus-nimisen sairauden hoitoon – aivan samalla tapaa kuin esimerkiksi verenpainelääkkeet verenpainetaudin hoitoon.

Useita vaihtoehtoja

Tällä hetkellä Suomen markkinoilla on viisi modernia lihavuuden hoidossa käytettävää lääkettä. Kaksi näistä lääkkeistä matkii GLP1-suolistohormonia ja uusin lisäksi GIP-suolistohormonia. 

Suolistohormonit kertovat aivoille, kun olemme kylläisiä, mutta lihavuutta sairastavalla niitä ei joko erity tarpeeksi tai niiden vaikutus on lyhytaikainen. Seurauksena henkilö ei tunne itseään kylläiseksi tai on kohta uudelleen nälkäinen.

– Suolistohormoneja matkivat lääkkeet vaikuttavat aivojen kylläisyyskeskukseen lisäämällä kylläisyyden tunnetta. Ne myös hidastavat mahalaukun tyhjenemistä sekä vähentävät ruokahalua. Lisäksi ne parantavat kehon insuliiniherkkyyttä.

Kaksi muuta lääkettä vaikuttavat nälkä- ja kylläisyystasapainoon, mielitekoihin sekä jossain määrin energiankulutukseenkin. Nämä lääkkeet ovat tablettimuotoisia, ja niiden vaikuttavat aineet ovat fentermiinin ja topiramaatin sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmä. 

Suolistohormoneja matkivat lääkkeet ovat pistettäviä, ja niiden vaikuttavia aineita ovat semaglutidi, liraglutidi ja tirtsepatidi.

– Jokaiselle potilaalle pitää löytää juuri hänelle sopiva lääke, joka korjaa niitä biologisia taustatekijöitä, jotka ovat hänen kohdallaan johtaneet ylipainon kertymiseen. Lihavuuden taustalla on hyvin paljon erilaisia mekanismeja, minkä vuoksi yksi lääke on tehokas yhdellä ja toinen toisella.

Erinomainen kävelykeppi

Emilia Huvinen vertaa laihdutuslääkkeitä kävelykeppiin. Kun biologiset taustatekijät korjaantuvat, lihavuutta sairastavalla on paremmat mahdollisuudet tehdä terveyttä ja painonhallintaa edistäviä elintapamuutoksia, jotka kestävät loppuelämän. 

– Lääkkeet eivät ole helppo ratkaisu tai oikotie onneen, vaan ihmisen täytyy yhä tehdä itse valintansa ja laittaa ruoka omaan suuhunsa. Lääkkeet eivät liioin ole lihavuuden hoidossa ensimmäinen vaihtoehto, vaan lähes jokaisella niitä harkitsevalla on takanaan vuosien mittainen laihdutushistoria.

Lääkkeiden käyttö saattaa jopa aiheuttaa käyttäjässä syyllisyyttä ja häpeää. Se liittyy lihavuuden sisäiseen stigmaan: olen surkea, kun en onnistunut pääsemään kiloistani eroon, vaan minun oli pakko ottaa lääkkeet avuksi. Ympäristön kritiikki lisää stigmaa. 

– Näin ei saisi olla, vaan lihavuuden hoidossa käytettäviin lääkkeisiin tulisi suhtautua kuin muidenkin sairauksien hoitoon määrättyihin lääkkeisiin.

Keskimäärin paino laskee lääkkeillä 8-23 prosenttia alkuperäisestä. Maksimaalinen painonpudotus saavutetaan yleensä 1-2 vuodessa.

– Se, miten monta kiloa tippuu, ei ole pääasia, vaan elämänlaadun ja terveyden paraneminen. Monet kokevat jo varhain saavansa lisää energiaa, kun ei tarvitse koko ajan miettiä ruokaa ja syömistä. Etenkin makeanhimo vähenee nopeasti.

Naiset käyttävät enemmän

Kelan raportin mukaan vuonna 2023 laihdutuslääkkeitä käytti 63 500 suomalaista. Vuonna 2019 käyttäjiä oli vain 4 500.

– Määrä on noussut jatkuvasti ja noussee jatkossakin merkittävästi, kun lääkkeitä tulee lisää markkinoille. En näe tässä mitään pahaa, koska lihavuuden hoito lääkkeillä ehkäisee tulevaisuuden diabeteksia ja sydänsairauksia. Lisäksi esimerkiksi nivelten kuormitus vähenee, kun paino putoaa, Emilia Huvinen sanoo.

Valtaosa käyttäjistä on naisia ja suurin ikäryhmä on 55-65-vuotiaat. Se selittynee osin vaihdevuosiin liittyvällä painonnousulla ja siinä vaiheessa kasvavalla riskillä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Monelle sairausriskin vähentäminen on tärkeä syy aloittaa lihavuuden lääkehoito.

– Tutkimusten mukaan naisille tarjotaan lääkkeitä useammin ja he myös tarttuvat tarjoukseen useammin kuin miehet. Miehet kuitenkin hyötyisivät lääkkeistä yhtä lailla. Siksi kehotan heitä ottamaan lääkkeet rohkeasti puheeksi lääkärin kanssa.

Haitat menevät yleensä ohi

Laihdutuslääkkeiden haitat ovat harvoin vakavia. Sen sijaan lieviä haittoja esiintyy usein etenkin käytön alkaessa. Suolistohormonit aiheuttavat suolistohaittoja, kuten ummetusta, pahoinvointia ja ripulia. Tabletit puolestaan voivat aiheuttaa toisille esimerkiksi päänsärkyä ja huimausta.

– Haitat menevät yleensä käytön jatkuessa ohi. Tarvittaessa lääke voidaan myös vaihtaa toiseen.

Ihan kaikille laihdutuslääkkeet eivät sovi. Esimerkiksi jokin toinen lääkitys voi estää käytön. Lääkkeiden turvallisuudesta myöskään raskauden tai imetyksen aikana ei ole tutkimustietoa, joten naisten tulee lääkehoidon aikana käyttää luotettavaa ehkäisyä.

Suurin este lääkkeiden käytölle on niiden hinta, joka vaihtelee sadasta eurosta lähes kolmeen sataan euroon kuussa. Vain harvoin laihdutuslääkkeet ovat Kela-korvattavia.

– Kallis hinta asettaa lihavuutta sairastavat epätasa-arvoiseen tilanteeseen. Lihavuus kasaantuu alhaisempiin sosiaaliluokkiin, joilla ei ole varaa ostaa lääkkeitä.

Työnantajat voisivat tukea työntekijöitään maksamalla lääkkeistä jonkin tietyn prosentin. Joissakin yrityksissä näin on jo tehty. 

– Lääkehoidon on havaittu vaikuttavan positiivisesti työkykyyn. Samalla on ehkäisty käyntejä työterveydessä, koska sairastavuus on vähentynyt. Työterveys voisi tarjota myös lääkehoidon tueksi elintapahoitoa, joka on lihavuuden hoidon peruskivi, eli käyntejä ravitsemusterapeutilla, painonhallintahoitajalla tai psykologilla.

Krooninen sairaus

Laihdutuslääkkeitä käytetään, kunnes potilaan tavoitteet on saavutettu. Sen jälkeen katsotaan, mikä tilanne on – voisiko hän pärjätä ilman.

– Valtaosalla lääkitys on pysyvä, sillä lihavuus on krooninen sairaus. Biologinen haaste sen taustalla ei katoa, ja siksi paino lähtee useimmilla nousuun, jos lääkitys lopetetaan.

Tulevaisuudessa markkinoille saadaan entistä tehokkaampia lääkkeitä. Jo ensi tai seuraava vuosi saattaa tuoda apteekkeihin toisen lääkkeen, jossa on kahta suolistohormonia, ja myöhemmin myös ensimmäisen lääkkeen, jossa on kolmea suolistohormonia. Laihdutuslääkkeitä varten tarvitaan jatkossakin lääkärin resepti, mutta valikoiman kasvaessa hinnat tulevat laskemaan.

– Lääkkeillä ei kuitenkaan ehkäistä lihavuusepidemiaa, vaan niillä hoidetaan lihavuutta. Ehkäisyssä avainsanoja ovat hyvät elintavat ja hyvällä pohjalla oleva pitkäkestoinen painonhallinta. Työkaluja voivat olla muun muassa verotukselliset keinot ja terveyttä edistävien elintapojen tukeminen esimerkiksi liikuntamahdollisuuksiin vaikuttamalla.

Epidemian hillitsemisessä on tärkeää myös tunnistaa lihomiselle herkät ihmisryhmät sekä elämäntilanteet, joissa paino tuppaa nousemaan. 

– Tukemalla ihmisiä haastavissa elämänvaiheissa ja luomalla ympäristö sellaiseksi, että hyviä elintapoja on helpompi ylläpitää, lihavuuden kehittymistä voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä.

Teksti: Maarit Vuoristo