Alzheimerin tautia on pitkään hoidettu ensisijaisesti oireita lievittämällä. Nyt tilanne on muuttumassa. Uusi lääke, lekanemabi (Lequembi), kohdistuu aivoihin kertyviin amyloidiplakkeihin, jotka liittyvät sairauden etenemiseen.

– Kyseessä on ensimmäinen hoito, jolla pyritään vaikuttamaan itse sairauden kulkuun, ei pelkästään oireisiin, kertoo neurologi Markus Wikstén.

Samalla muutos tarkoittaa myös sitä, että oireenmukaisen hoidon ja kuntouksen lisäksi, pystytään nyt vaikuttamaan itse taudin patologiseen mekanismiin. Hoitoa ei toki nytkään pidä toteuttaa irrallisena toimenpiteenä, vaan osana laajempaa kokonaisuutta.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti – kaikille ei sama ratkaisu

Uusi hoito on tarkoitettu varhaisvaiheen Alzheimerin tautiin. Tämä tekee ajoituksesta keskeisen tekijän.

– Hoidon vaikuttavuus on sidoksissa siihen, että se aloitetaan riittävän varhain. Samalla on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa jokin muu hoitopolku on potilaalle parempi.

Ensimmäinen askel ei ole hoidon aloittaminen, vaan huolellinen tilannearvio yhdessä asiantuntijan kanssa.

Diagnoosi varmistetaan mahdollisimman tarkasti

Aavassa hoito perustuu laajaan diagnostiseen kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät kliininen arvio sisältäen neuropsykologin tekemän muistitutkimuksen, kuvantamisen ja biomarkkeritutkimukset sekä verikokeet mukaan lukien ApoE4-genotyypin testaus.

Keskeinen osa diagnostiikkaa on selkäydinnäyte, josta analysoidaan Alzheimerin tautiin liittyviä merkkiaineita, kuten amyloidi- ja tau-proteiineja.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että diagnoosia ei tehdä pelkästään oireiden perusteella, vaan sitä voidaan tukea biologisella näytöllä. Näin varmistutaan, että muistioireen takana on juuri Alzheimerin tauti ja patologia eikä kyseessä ole muu sairaustila, joka aiheuttaa muistioireilua. 

Hoitopolku on rakennettu niin, että potilas ei jää yksin

Aavassa hoito ei perustu yksittäiseen toimenpiteeseen, vaan kokonaisuuteen, jossa potilasta tuetaan koko hoidon ajan. Hoidon aloituksesta päättää moniammatillinen asiantuntijaryhmä, ja tämän jälkeen potilas etenee hoitopolulla vaiheittain. Hoitoon kuuluu säännöllisten infuusiohoitojen lisäksi sekä kuvantamis- ja muistikontrolleja, joilla varmistetaan hoidon turvallisuus ja seurataan taudin etenemistä

– Tämä ei ole hoito, jossa potilas jätetään yksin lääkityksen kanssa. Jokainen vaihe suunnitellaan ja seurataan tarkasti, kertoo Wiksten.

Hoidon aikana potilaalla on myös nimetty yhteyshenkilö, Aavan muistihoitaja, johon voi olla yhteydessä, jos voinnissa tapahtuu muutoksia. Muistihoitaja osallistuu tiiviisti potilaan hoitoon ja on näin potilaalle tuttu henkilö, jonka puoleen kääntyä, jos tarvetta tai kysymyksiä tulee.

Tiivis seuranta tuo turvaa – muutoksiin reagoidaan nopeasti

Hoito voi aiheuttaa haittavaikutuksia, kuten aivoturvotusta ja -verenvuotoa, minkä vuoksi potilaita seurataan säännöllisesti protokollan mukaisin aivokuvantamis- ja muisti- sekä toimintakykykontrollein. Onneksi tuoreet kokemukset maailmalta ovat osoittaneet, että suurin osa haitoista ovat lieviä tai oireettomia ja hoitoa päästään jatkamaan suunnitelman mukaisesti.

– Seurannan tarkoitus on varmistaa, että hoito etenee turvallisesti. Jos muutoksia ilmenee, niihin voidaan reagoida nopeasti, kertoo Wiksten.     

Hoitomalli on rakennettu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa

Aavassa käyttöön otettu hoitomalli on rakennettu yhteistyössä muistiasiantuntijoiden kanssa, ja sen toteutuksessa on huomioitu sekä kansalliset että kansainväliset asiantuntijasuositukset. Aavassa hoitojen aloitukselle on asetettu tavanomaista tiukemmat kriteerit, jotta varmistetaan, että hoitoon valikoituvat vain varhaisvaiheessa olevat ja lieväoireiset Alzheimer-potilaat. Jokaiselle, jolle uutta hoitoa harkitaan, tehdään sekä verestä että selkäydinnesteestä biomarkkeritutkimukset diagnoosin varmistamiseksi.

Milloin tutkimuksiin kannattaa hakeutua?

Koska hoito tehoaa vain varhaisessa vaiheessa, oikea-aikainen tutkimuksiin hakeutuminen on keskeistä.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua erityisesti silloin, jos arjessa alkaa ilmetä muistivaikeuksia tai läheiset huomaavat muutoksia. 

– Usein ensimmäiset muutokset ovat hyvin tavanomaisia, kuten saman asian kertominen tai käytyjen keskustelujen unohduksia, mutta myös rutiinitehtävien virheet, kuten laskujen maksamisen unohdukset tai vaikeudet. Alkuun näitä esiintyy satunnaisesti, mutta jos ja kun ne alkavat toistumaan, niihin kannattaa reagoida mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Merkittävä askel, mutta ei vielä ratkaisu kaikille

Uusi hoito ei sovellu kaikille eikä ole vielä laajasti saatavilla. Silti se merkitsee selkeää askelta eteenpäin Alzheimerin hoidossa.

– Tämä on alku. Tulevaisuudessa vastaavia hoitoja tulee lisää, ja biomarkkerien rooli hoitopäätöksissä sekä kulloisenkin hoidon valinnassa kasvaa, ehkä tulevaisuuden hoidot tulevat muistuttamaan nykyisiä syöpähoitoja, jossa hoito on yhdistelmä ja jaksotettu taudin patologisen profiilin mukaan yksilöllisesti katsoo Wiksten tulevaisuutta.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Lupaava lääke keliakiaan kehitteillä – osallistu keliakiatutkimukseen maksutta

Kärsitkö keliakian aiheuttamista vatsavaivoista, vaikka noudatat gluteenitonta ruokavaliota? Saatat olla etsimämme henkilö maksuttomaan tutkimukseen, jonka avulla kehitetään lääkettä keliakiaan.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Kaikki päänsäryt eivät ole samanlaisia. Päänsärky on oire, kun taas migreeni on neurologinen sairaus.

Ero ei ole pelkkä lääketieteellinen yksityiskohta, vaan se vaikuttaa siihen, millaista hoitoa ihminen saa ja saako hän sitä lainkaan. Migreenin oireet ovat moninaiset, yleisesti tunnetuin lienee voimakas päänsärky, sen lisäksi tyypillisiä voi olla näköoireet, jotka vaikeuttavat esimerkiksi lukemista, vaikutuksia voi olla myös uneen, keskittymiseen sekä jaksamiseen. Oireiden moninainen kirjo vaikuttaa siihen, että moni tunnistaa migreenin oireet vasta jälkikäteen.

Hoito jää usein kesken

Päänsäryn ja migreenin hoito etenee monella katkonaisesti, koska oireet vaihtelevat, lääkityksiä kokeillaan ja arki jatkuu niiden ehdoilla.

Usein hoito rakentuu yksittäisistä vastaanottokäynneistä. Jokaisella käynnillä tilanne arvioidaan uudelleen, mutta kokonaiskuva jää helposti hajanaiseksi. Tämä näkyy erityisesti silloin, kun oireet pitkittyvät tai muuttuvat.

Aavassa päänsäryn hoitoa on lähdetty rakentamaan toisin, sillä hoito nähdään prosessina eikä yksittäisenä käyntinä.

Keskeisessä roolissa on päänsärkyyn perehtynyt hoitaja, joka kartoittaa tilanteen, seuraa hoidon etenemistä ja pitää kokonaisuuden kasassa, konsultointi neurologin kanssa on olennaista, mutta usein hyödynnetään myös moniammatillisesti eri asiantuntijoita kuten fysioterapeutteja, gynekologeja jne.

Tällainen tapa muuttaa hoidon luonnetta, koska se ei ala eikä lopu vastaanottohuoneessa. 

Lue lisää migreenin ja päänsäryn hoidosta Aavalla

Päänsärky näkyy arjessa ennen kuin se näkyy poissaoloissa

Migreeniä pidetään usein työkykyongelmana vasta silloin, kun se näkyy sairauspoissaoloina.

Todellisuudessa vaikutus alkaa aiemmin, sillä keskittyminen heikkenee, palautuminen hidastuu ja työpäivä kuormittaa enemmän kuin ennen.

Kaikki tämä jää helposti huomaamatta, myös ihmiseltä itseltään. Työssä ollaan läsnä, mutta tuottavuus tekemisessä laskee, tämähän on ihan normaalia. Kierre on voinut olla pitkään käynnissä ja vasta hoitoon päästyä huomataan, miten iso merkitys sillä on jaksamiseen ja kykyyn tehdä työtä. 

Päänsäryn hoito alkaa tunnistamisesta

Päänsärkyyn tottuu helposti, ja juuri siksi se jää usein tunnistamatta.

Hoidon kannalta keskeistä on pysähtyä arvioimaan, mistä on kyse: onko kyse yksittäisestä oireesta vai sairaudesta, joka vaatii toisenlaista lähestymistä. Kun tilanne hahmottuu, myös hoito muuttuu.

Potilaan ei tarvitse jäädä yksin 

Päänsärkyä ja migreeniä hoidetaan edelleen usein yksin, jolloin lääkitys otetaan, arki jatkuu ja toivotaan, että tilanne helpottaa.

Usein helpottaa, mutta ei aina.

Kun hoito on suunnitelmallista ja sitä seurataan, tilanne muuttuu. Oireet eivät välttämättä katoa kokonaan, mutta ne eivät myöskään määritä arkea samalla tavalla. Juuri siinä kohtaa hoidon jatkuvuus tuo helpotusta oloon ja oireisiin paremmin kuin ennen.

Asiantuntijoina artikkelissa päänsärkyhoitaja Marja Hassinen ja neurologian erikoislääkäri Markus Wiksten.

Siina Saksi aloitti Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtajana 7.4.2026. Hänellä on laaja kokemus terveydenhuollon liiketoiminnasta, strategisesta johtamisesta ja palvelujen kehittämisestä.

Saksi tuntee myös Aavan ja Pikkujätin toimintaa jo entuudestaan hallitustyöskentelyn kautta. Hänen mukaansa organisaation vahvuus rakentuu ennen kaikkea ihmisistä, osaamisesta ja tavasta kohdata asiakas.

– Terveydenhuollossa kaiken lähtökohta on laatu ja ihmisten kohtaaminen. Kun nämä toteutuvat, syntyy myös kestävä pohja liiketoiminnalle, Saksi sanoo.

Johtaminen rakentuu arjessa

Saksin johtamisajattelussa korostuu arjen merkitys. Hänen mukaansa organisaation suunta ei toteudu strategioissa yksin, vaan siinä, miten työtä tehdään päivittäin.

– Muutos ei ole yksittäinen hanke, vaan se syntyy arjen teoissa. Onnistuminen rakentuu yhteistyöstä, sujuvista toimintatavoista ja siitä, että jokainen voi onnistua omassa työssään.

Hän kuvaa toimitusjohtajan roolia ennen kaikkea mahdollistajana. 

– Johtamisen tehtävä on luoda edellytykset onnistumiselle sekä varmistaa, että ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin, avaa Saksi.

Selkeä suunta muuttuvassa markkinassa

Terveydenhuollon toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut nopeasti. Saksin mukaan menestyminen edellyttää kykyä tehdä valintoja ja uudistua.

– Kaikkea ei voi tehdä. Siksi on tärkeää tunnistaa, mihin keskitymme ja mistä luovumme, jotta voimme rakentaa tulevaisuutta kestävästi.

Hän korostaa, että Aavan ja Pikkujätin vahvuudet ovat henkilökohtaisuus, yksilöllisyys ja vahva arvopohja, kaikki tekijöitä, joista pidetään kiinni tarkasti myös jatkossa.

Inhimillisyys ja kannattavuus kulkevat yhdessä

Saksin mukaan laadukas hoito, henkilöstön hyvinvointi ja taloudellinen kestävyys eivät ole ristiriidassa keskenään. 

– Kannattavuus ja inhimillisyys eivät ole toisiaan pois sulkevia – ne tekevät toisensa todeksi.

Tavoitteena on rakentaa organisaatio, joka on sekä hyvä paikka ammattilaisille että luotettava valinta asiakkaille.

Kotimainen toimija – pitkäjänteinen suunta

Aava ja Pikkujätti toimivat suomalaisessa, perheomisteisessa omistusrakenteessa. Saksin mukaan tämä mahdollistaa pitkäjänteisen kehittämisen ja vastuulliset valinnat.

– Meillä on vahva perusta rakentaa sellaista terveydenhuoltoa, joka palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa, tiivistää Saksi.

Toimitusjohtajan vaihdos

Aava ja Pikkujätti Oy:n hallitus ja toimitusjohtaja Ove Uljas ovat sopineet, että Ove Uljas jättää toimitusjohtajan tehtävänsä 6.3.2026.

Ove Uljas on ollut keskeisessä roolissa yhtiön kehittämisessä, ja Aava ja Pikkujätti Oy haluaa kiittää häntä hänen työstään, sitoutumisestaan ja panoksestaan yhtiön hyväksi. Hänen toimikautensa aikana on tehty merkittäviä kehitysaskelia, jotka luovat pohjaa yhtiön tulevalle kasvulle ja kilpailukyvylle.

Yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Siina Saksi, ja Saksi aloittaa tehtävässään huhtikuun alkupuolella. Siirtymävaiheessa väliaikaisena toimitusjohtajana toimii henkilöstöjohtaja Outi Taivainen. Johtoryhmä ja hallitus varmistavat yhdessä, että yhtiön toiminta jatkuu vakaasti ja suunnitelmallisesti.

Aava ja Pikkujätti jatkaa strategiansa toteuttamista ja keskittyy asiakkaidensa palvelemiseen, henkilöstön hyvinvointiin sekä pitkäjänteiseen liiketoiminnan kehittämiseen. Päivittäinen toiminta, asiakaspalvelu ja yhteistyö kumppaneiden kanssa jatkuvat normaalisti.

Lisätiedot:

Aava ja Pikkujätti Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Laura Ämmälä
[email protected]
+358 40 522 6845

Uutista muokattu 14.4. lisäten uutiseen Siina Saksin haastattelu.

Miksi työhyvinvointistrategia on paras sijoituksesi tänä vuonna?

Työkykyyn sijoittaminen on kovaa bisnestä. Tiesitkö, että jokainen hyvinvointiin sijoitettu euro voi tuottaa jopa 3–6 euroa takaisin? Työkyky ei ole ongelma, joka pitää ratkaista, vaan koko organisaation suuri mahdollisuus muuttuvassa maailmassa.

Työntekijöiden liikuntaedut ja virkistyspäivät ovat mukavia etuja yksilöille, mutta kun työhyvinvointia johdetaan strategisesti on tuloksena kestävää kulttuuria. Kollektiivinen työkyky syntyy työn sujuvuudesta ja hyvinvoivan työyhteisön tuki kantaa varsinkin silloin, kun arki on haastavaa. Inhimillinen ja ihmisvastuullinen yrityskulttuuri ei jätä ketään yksin. 

Strateginen työ hyvinvoinnin edistämiseksi nykytilasta tuloksiin

Työhyvinvointistrategia räätälöidään teille sopivaksi, ja se kattaa koko organisaation. Näin teemme sen: 

Tilannekuva nykyhetkestä. Ennen kuin ryntäämme tarjoamaan ratkaisuja, kartoitamme nykytilan: missä tuottavuusvaje piilee, entä mitkä lopulta ovat ne juurisyyt, jotka kaipaavat huomiota? 

Tiekartta, joka vie perille. Laadimme kanssanne strategian, jonka avulla yksilön hyvinvointitaidot, johtaminen ja yrityksen rakenteet nostetaan hyvinvointia edistäviksi.

Tuloksia, joita mitata: Seuraamme matkaa vaikuttavuusmittareilla, jotta näet mustaa valkoisella: sairauspoissaolot vähenevät, työn imu kasvaa ja työhyvinvointiin investoitu raha palaa moninkertaisena takaisin yritykselle.

Meillä jokainen euro on investointi kestävään työhön. Työkykyä ennakoivasti rakentava strategia luo kollektiivista työkykyä. Rakennamme sellaista työelämää, jossa jokainen, ei vain muutama yksilö, voi kukoistaa. 
– Petteri Kilpinen, johdon valmentaja.

Miten siirtyä reaktiivisesta sairaanhoidosta ennaltaehkäisevään työkykyjohtamiseen?

Vahvistamme henkilöstön omia hyvinvointitaitoja, valmennamme esihenkilöt loistamaan johtamisessa ja rakennamme arjen työtä sujuvoittavat rakenteet.

Strategia muuttuu arjen teoiksi kolmella tasolla:

• Yksilön hyvinvointitaidot paranevat: jokainen työntekijä kykenee huolehtimaan omasta jaksamisesta. 
• Hyvinvoinnin johtamisen perusteet ovat hallussa: valmennamme johtoryhmän ja esihenkilöt työskentelemään työhyvinvointistrategian mukaisesti. 
• Hyvinvointia tukevien rakenteiden ehkäisevät uupumusta: sujuvan työn ansiosta jokainen voi keskittyä olennaiseen ilman jatkuvaa ylikuormitusta.

Me Aavalla autamme sinua työhyvinvoinnin nostamisessa strategiaan, joka näkyy tuottavampana työnä ja vähentyneinä sairauspoissaoloina. 

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin kasvatetaan teidän tuottavuutta hyvinvointiin ja ihmisiin keskittymällä!

Lue lisää kiinnostavia artikkeleitamme:

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Näe työkykysi kokonaiskuva – Aavan työterveyden raportointi auttaa johtamaan työkykyä oikeaan suuntaan

Aavan työterveyden raportointi tekee näkyväksi sen tärkeän työn, jota teemme asiakkaidemme kanssa päivittäin työkyvyn edistämiseksi. Työkalu on rakennettu tiiviissä yhteistyössä Aavan ammattilaisten ja asiakkaidemme kanssa – toiveita ja tarpeita aidosti kuunnellen.

Lue lisää

Prinsiipit organisaation hyvinvointiin

Usein esihenkilö kuulee työntekijän jaksamisen ongelmista siinä vaiheessa, kun tämä on saanut kolme viikkoa sairauslomaa. Mitä johtaja voi tehdä saadakseen työntekijät, tiimit ja koko organisaation voimaan aidosti hyvin?

Lue lisää

Uudet työterveyspalvelumme: Organisaatiopsykologista täsmätukea joustavasti ja nopeasti + 4 tilannetta, joissa esihenkilöt voivat hyötyä siitä

Aavan uudessa palvelukokonaisuudessa organisaatio voi käyttää 10 tuntia organisaatiopsykologista tukea joustavasti haluamallaan tavalla. Kun palvelu on lisätty työterveyssopimukseenne, sen voi aktivoida nopeasti ja helposti ilman erillisiä tarjouspyyntöjä juuri silloin, kun te tarvitsette. Mikä parasta, maksatte palvelusta vain toteutuneen käytön mukaan. Lue lisää palvelusta ja sen hyödyistä erityisesti esihenkilöille.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

Käytössämme on Power BI -pohjainen raportointityökalu, joka tarjoaa organisaatioille reaaliaikaista tietoa työkykyjohtamisen tueksi. Selkeä visuaalinen esitystapa kertoo trendeistä yhdellä silmäyksellä – ja auttaa sinua tekemään parempia päätöksiä henkilöstösi hyvinvoinnin eteen.

Miten hyödyt raportointimallista?

Ennakoi ennen kuin ongelmat kasvavat: Seuraamme yhdessä pitkän aikavälin trendejä, jotta työkykyriskeihin voidaan tarttua ajoissa – ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi haasteiksi.

Tee investoinneistasi läpinäkyviä: Työterveystiiminne kanssa voitte porautua, miten työterveyspanostuksesi jakautuvat ennakoivan ja reagoivan toiminnan välillä. Datan avulla on helppo perustella, mikä toimii ja mihin kannattaa panostaa jatkossa.

Tehdään päätökset yhdessä, samaan aikaan: Jaat kanssamme reaaliaikaisen näkymän organisaatiosi työkykyyn. Se tekee yhteisistä tapaamisista konkreettisempia ja päätöksenteosta sujuvampaa.

Laajennettu näkymä tuo yhteistyöhön uuden tason

Olemme laajentaneet asiakasnäkymää merkittävästi. Aavan työterveyden ammattilaisilla on nyt käytössään entistä kattavampi näkymä, jonka avulla he voivat porautua tietoon syvemmälle ja tukea sinua entistä vaikuttavammin kohti kestävää työkykyä.

Raportit on suunniteltu erikokoisille organisaatioille:

• Alle 20 hengen organisaatioille on tarjolla tiivis raporttinäkymä, jossa tietosuoja on huomioitu erityisen tarkasti.
• Yli 20 hengen organisaatioille on tarjolla laaja näkymä työkyvyn kokonaiskuvaan ja trendeihin, sekä mahdollisuus porautua tietoihin yksityiskohtaisemmin.

Pääset tutustumaan raportteihin itse AavaHR:n kautta. Kehitämme mallia jatkuvasti yhdessä asiakkaidemme kanssa – ja uusia näkymiä sekä kieliversioita on jo tulossa.

Yhteyshenkilösi Aavassa kertoo sinulle mielellään lisää.

Alla olevassa kuvassa pieni pilkahdus uusista raporttinäkymistä:

Lyhytterapia on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa keskusteluapua ajankohtaiseen ja rajattuun mielenterveyden ongelmaan. Kyse voi olla esimerkiksi masennusoireista tai ahdistuneisuushäiriöstä, kuten paniikkihäiriöstä tai sosiaalisten tilanteiden pelosta.

Nämä ongelmat ovat varsin yleisiä. Hoitoa vaativaa ahdistuneisuutta on jopa 10 prosentilla ihmisistä, ja joka viidennen mieliala laskee hoitoa vaativan, diagnosoitavan masennuksen tasolle hänen elinaikanaan.

– Asiantuntijatyössä mielenterveyden poissaolot ovat johtava poissaolojen syy. Lyhytterapialla poissaoloja voidaan tutkitusti vähentää, Aavan johtava työterveyspsykologi Heikki Särkelä kertoo.

Lyhytterapia voi olla perusteltua myös yksityiselämän muutostilanteissa. Esimerkiksi avioero tai läheisen kuolema saattavat aiheuttaa merkittävää kärsimystä ja haittaa.

– Silloin ihminen voi hyötyä, kun hän saa apua vaikeaan hetkeen. Se voi ehkäistä sairastumiselta masennukseen.

Ei hallitsemattomia kuluja

Lyhytterapian tavoitteena on paitsi sairauslomien vähentäminen, myös yksilön työ- ja toimintakyvyn tukeminen, eläkeriskin minimoiminen sekä yksilön hyvinvoinnin edistäminen.

– Pelkästään työn ja työolosuhteiden muokkaamisella lääkärin toteama masennus tai ahdistuneisuushäiriö ei muuksi muutu, vaan rinnalle tarvitaan asianmukaista hoitoa, Särkelä painottaa.

Julkisella puolella mielen ongelmiin erikoistuneen hoidon saatavuus on pitkien jonojen vuoksi heikkoa. Hoito saattaa jäädä jopa toteutumatta. Aavassa lyhytterapiaan pääsee nopeasti, myös työterveyden kautta.

– Tarjoamme yrityksille työterveyden lisäpalveluna viiden, kymmenen tai viidentoista kerran lyhytterapiakokonaisuuksia. Paras teho on pidemmissä hoidoissa. Tutkimukset osoittavat, että selvät hyödyt saadaan kahdeksan käynnin jälkeen. Siksi suosittelemme kymmentä tai viittätoista kertaa, mutta joissakin tilanteissa viisikin voi riittää.

Kokonaisuus määrittää käyntien enimmäismäärän. Mikäli henkilö käyttää kokonaisuudesta vain esimerkiksi seitsemän kertaa, laskutus tapahtuu sen mukaan.

– Lisäpalvelun voi myös panna vähäksi aikaa paussille, jos kesken vuotta huomataan, että palvelua on käytetty jo sen verran kuin vuoden alussa ennakoitiin. Tällöin ei synny hallitsemattomia kuluja.

Pitkäaikainen sijoitus

Oikea-aikaisesti saadun lyhytterapian hyöty näkyy myös siinä, että sillä voidaan ehkäistä suurempien ongelmien syntyä. Oikea-aikaisuus tarkoittaa, että henkilö on hoidon alkaessa yhä riittävän toimintakykyinen ja motivoitunut työskentelyyn.

– Lyhytterapia on rajattua ja tavoitteellista työskentelyä, joka vaatii psyykkisiä voimavaroja. Voinnin ja ongelman helpottuminen tapahtuu uusien oivallusten ja lisääntyneen itseymmärryksen myötä. Arkeen syntyy uusia ajattelun työkaluja, jotka säilyvät mielessä pitkään ja ovat käytettävissä myös myöhemmin työelämän haastavissa kohdissa. Työnantajan kannalta kyse on siis pitkäaikaisesta sijoituksesta, Aavan henkilöasiakasliiketoiminnan vastuupsykologi Satu Pulkkinen sanoo.

Lyhytterapialla voidaan hoitaa työuupumusoireitakin. Sen avulla voi oppia tunnistamaan keinoja, joilla selviää kuormituksen kanssa ja jotka tukevat palautumista.

– Lyhytterapia yksin ei kuitenkaan riitä työuupumuksen selättämiseen. Myös uupumuksen juurisyyhyn tulee puuttua. Jos työolosuhteet eivät muutu, tilanne palautuu ennalleen. Pahimmillaan tämä voisi johtaa siihen, että terapiasta selviytymiskeinoja saanut työntekijä voimaantuu ja irtisanoutuu ja hakee uuden työpaikan, Heikki Särkelä sanoo.

Lisäksi tuki voi joskus olla tarpeen perhe- ja työelämän yhteensovittamisessa. Nuorempia työntekijöitä kuormittavat muun muassa ruuhkavuodet. Varttuneemmat työntekijät taas voivat kipuilla esimerkiksi ikääntymisensä ja muuttuneen elämäntilanteensa kanssa, tai huolet omista iäkkäistä vanhemmista saattavat kasvaa liian suureksi. Myös oman paikkansa löytäminen työelämässä voi aiheuttaa etenkin nuorille aikuisille ahdistusta.

– Lyhytterapiasta on eniten hyötyä silloin, kun pulma, johon toivotaan tukea, on helposti jäsennettävissä. Lyhytterapiassa keskitytään enemmän ratkaisun muodostamiseen kuin syvällisesti ongelman alkuperäisen syyn työstämiseen. Fokus on tässä hetkessä sekä tulevassa, Satu Pulkkinen sanoo.

Nopeasti hoitoon ja takaisin töihin

Lyhytterapiapalvelun lisäämisestä työterveyssopimukseen on hyötyä etenkin asiantuntijatyössä, koska se kuormittaa psyykkisesti. Siksi mielenterveysongelmia esiintyy enemmän kuin muissa töissä.

– Aavassa lyhytterapia on aina koulutetun ammattilaisen tuottama palvelu. Asiakas voi olla varma, että häntä hoitavalla ammattilaisella on osaamista ja keinoja vastata mielen ongelmiin. Ensisijaisesti kyseessä on psykologi tai psykoterapeutti tai joku muu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on tiukkojen laatukriteeriemme määrittämä lyhytterapiakoulutus, Heikki Särkelä kertoo.

Hoitoon pääsee lääkärin lähetteellä, ja se saadaan käynnistymään viikon kahden sisällä. Asiakas voi itse valita omaan tilanteeseensa ja tarpeisiinsa sopivan terapeutin sekä paikan, jossa haluaa asioida. Laajan tutkimusnäytön mukaan tämä vaikuttaa suotuisasti terapian tulokseen.

– Ajoissa aloitettu hoito parantaa työkykyä ja hyvinvointia sekä vähentää sairauspoissaoloja jopa puolella. Ideaalitilanteessa työkyvyttömyyttä ei edes synny, ja niissäkin tilanteissa, joissa ihminen päätyy sairauslomalle, töihin palaaminen nopeutuu huomattavasti.

Laajennus työterveyssopimukseen

• Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat jyrkässä kasvussa. Yli 60 prosenttia työterveyshuollon mielenterveysdiagnooseista liittyy työperäiseen kuormitukseen. Lyhytterapia on selkeä lisätyökalu, kun normaalit työkyvyn tukitoimet eivät riitä.
• Aava tarjoaa lyhytterapian lisäpalvelua 5, 10 tai 15 kerran tavoitteellisina hoitojaksoina. Työskentely sovitetaan asiakkaan tilanteeseen ja se voi sisältää myös työntekijän ja esihenkilön yhteistapaamisia yhdessä koulutetun terapeutin kanssa. Hoidon tavoitteet määritellään yksilöllisesti sen kestosta riippuen.
• Lyhytterapiakokonaisuus maksaa 750–2250 €. Arvonlisäveroa hintaan ei lisätä, koska kyse on terveydenhoidosta. Laskutus tapahtuu käytettyjen käyntimäärien mukaan.
• Lisäpalvelua varten tarvitaan laajennus työterveyspalvelusopimukseen. Tyypillisesti asiasta sovitaan työterveyden vuosipalaverissa, kun halutaan vähentää mielenterveyden poissaoloja. Esimerkiksi työterveyshoitaja tai asiakkuuspäällikkö tai -johtaja voi aktivoida palvelun käyttöön.
• Mikäli Aava itse ei pysty tuottamaan palvelua jollain paikkakunnalla tai sillä nopeudella kuin tilanne vaatii, käytettävissä on myös Aavan laaja kumppaniverkosto (Terapiatalo Nosteen 43 toimipistettä ympäri Suomen). Näin palvelu voidaan tuottaa syrjäseuduillekin.
• Lisätietoa palvelusta saa omalta tiimiltä, asiakkuuspäälliköltä tai -johtajalta sekä Aavan työterveyden johtavalta psykologilta Heikki Särkelältä ja henkilöasiakasliiketoiminnan vastuupsykologilta Satu Pulkkiselta.

Huom! Lyhytterapia ei sovi vakavien ja pitkäkestoisten mielenterveyshäiriöiden hoidoksi.

Organisaatiopsykologinen tuki tarkoittaa ulkoistettua konsulttiapua tiettyihin henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Käytettävissä on koko Aavan työterveyden asiantuntijakunta. Organisaatiopsykologian osaajista voi valita juuri oman yrityksen tarpeisiin oikean kumppanin.

– Joissakin tilanteissa voi olla hyvin tärkeää, että osaaja tietää, minkälaiset työolosuhteet yrityksessä ovat ja millaisia haasteita siellä ilmenee. Tällöin asiantuntijana toimii tyypillisesti työterveyspsykologi. Sen sijaan esimerkiksi muutosjohtamiseen liittyvät kysymykset vaativat spesifiä osaamista, jolloin asiantuntijan pitää olla perehtynyt tiettyyn aihealueeseen, Aavan johtava työterveyspsykologi Heikki Särkelä sanoo.

Aava tarjoaa organisaatiopsykologista tukea 10 tunnin pakettina. Kokonaisuus maksaa 3 500 euroa + ALV. Tunteja voi käyttää kohdennetusti, silloin, kun niitä tarvitaan.

– Jos yritys tarvitsee esimerkiksi kolmen tunnin mittaista opastusta siihen, miten ihmisiä johdetaan, lasku tulee vain kolmen tunnin osalta. Pottiin jää yhä seitsemän tuntia. Vuoden lopussa käyttämättömiä tunteja ei laskuteta.

Eniten uudesta palvelusta hyötyvät pienemmät yritykset, joilla ei ole henkilöstöjohtamiseen erikoistunutta henkilöstöhallintoa. Haastavissa tilanteissa ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa tarkastelemaan ongelmia oikeilla kysymyksillä ja oikealla jäsentelyllä. Tämä yleensä helpottaa ratkaisun löytämisessä.

– Kynnystä tuen hakemiseen madaltaa se, että palvelu on heti käytettävissä, koska se on budjettineuvotteluissa jo kertaalleen hyväksytty. Jos neuvotteluun ja sopimiseen menee paljon aikaa, nopea apu saattaa jäädä toteutumatta.

Ensimmäistä kertaa esihenkilönä

Palvelusta on hyötyä esimerkiksi silloin, kun henkilö nousee ensimmäistä kertaa esihenkilöksi, eikä mahdollisuutta laajempaan johtamiskoulutukseen ole. Usein ajatellaan, että koska hän omaa syvällistä, alakohtaista asiantuntemusta ja ammattiosaamista tietyllä erikoisalalla tai työtehtävässä, hän toimii hyvin esihenkilönäkin.

– On kuitenkin ihan eri asia johtaa ihmisiä kuin selvittää esimerkiksi työn laadullisiin ongelmiin liittyviä pulmia. Uusi esihenkilö jää usein yksin näissä tilanteissa. Hän ei liioin vielä tiedä, mitkä asiat kuuluvat hänen uuteen rooliinsa ja mitkä eivät. Tähän liittyy ylipalvelun vaara. Esihenkilö voi kuormittaa itseään liikaa ratkomalla asioita, jotka eivät kuuluisi hänen vastuulleen.

Toinen hyvin tyypillinen ongelma on, että kokenut asiantuntija nousee esihenkilön asemaan, muttei pääse irti asiantuntijavastuistaan. Kuvitellaan, että hän johtaa henkilöstöä siinä sivussa.

– Organisaatioissa ei aina ymmärretä, kuinka aikaa vievää ihmisten johtaminen on. Sitä ei voi tehdä vasemmalla kädellä tai sivutyönä, Särkelä muistuttaa.

Tästä syystä esihenkilöllä ei voi enää olla esimerkiksi samoja laskutustavoitteita kuin hänen toimiessaan asiantuntijana. Kolmas-neljäsosa ajasta täytyy käyttää muiden tukemiseen, jolloin ei voi tehdä laskutustyötä entiseen tapaan.

– Uusi palvelu tarjoaa tukea työtehtävien priorisointiin. Muuten saattaa käydä niin, että uusi esihenkilö tekee omien tehtäviensä lisäksi sitä, mitä muut eivät ennätä. Rajatun ajan hän jaksaa venyä ja ponnistella, mutta lopulta hän itse kuormittuu. Tämä voi johtaa uupumiseen.

Organisaatiopsykologisella tuella tällaiset tilanteet voidaan estää. Organisaatiopsykologi auttaa esihenkilöä jäsentämään, mistä työn vaativuus rakentuu ja mistä hallinnan tunteen katoaminen johtuu.

– Esihenkilö oppii, millaisilla elementeillä työn sujuvuutta voidaan ennakoida ja parantaa. Tuki auttaa myös väistämään ajautumista tilanteisiin, joissa kuormitus on liiallista.

Yllättävien muutoksien edessä

Uusi ja kokematon esihenkilö voi tarvita apua niin ikään ristiriitatilanteissa. Hän ei ole niiden ulkopuolella, vaan hänelläkin on henkilösuhteita tiimiläisiin ja muihin työntekijöihin. Hänen roolinsa on kuitenkin muuttunut: edellisellä viikolla hän oli muille työkaveri, joka istui heidän kanssaan kahvihuoneessa puimassa työpaikan ongelmia, mutta nyt hän on heidän esihenkilönsä.

– Ulkopuolisen puolueettoman näkökulman tuominen voi olla arvokasta niin uudelle esihenkilölle kuin koko tiimille. Sen avulla päästään jäsentämään, mistä ongelmat rakentuvat ja mitä eri näkökulmia tilanteissa nähdään.

Myös yllättävät muutokset tiimissä voivat asettaa esihenkilön selkä seinää vasten. Kyse voi olla esimerkiksi jonkun sairastumisesta, jäämisestä perhevapaalle tai irtisanoutumisesta.

– Esihenkilön kontolle jää ratkoa, mitä tehdään, kun yksi ihminen on poissa eikä hänelle ole paikkaajaa. Uutta ihmistä ei saada heti rekrytoitua ja vaikka saataisiin, ottaa aikansa, että hän oppii ymmärtämään, mistä työssä on kyse. Sillä, että koetetaan nyt vain jaksaa, ei pitkälle pötkitä.

Organisaatiopsykologisen tuen avulla päästään käsiksi siihen, millainen ilmiö muutoksen taustalla on.

– Organisaatiopsykologi voi auttaa hahmottamaan, millaiset rakenteelliset tekijät on syytä huomioida muutoksessa. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tarkastellaan tapaa, jolla palavereita pidetään tai miten ja milloin tehdään suunnittelua. Voi olla tarpeen myös arvioida, millä keinoin kerätään oppeja ja viedään opittu muuttuneeseen toimintaan.

Kriisi- ja kiusaamistilanteita selvittämässä

Esihenkilö saattaa myös joutua ratkomaan kriisitilanteita. Usein ne ovat kyteneet pitkään taustalla, mutta ne konfliktoituvat yllättäen. Kyseessä voi olla esimerkiksi uusi projekti, jossa tietyt työt siirtyvät tietylle henkilölle. Se voi saada jonkun kokemaan, miksi toinen sai kiinnostavat tehtävät ja hän itse tylsät.

– Ulkopuolista henkilöä voidaan tarvita sanoittamaan ja jäsentämään, mitä tapahtui. On tärkeää, että kriisiytynyt tilanne ratkaistaan syyttämättä toisia.

Kiusaamistilanteet tai edes epäily siitä, että jotakuta on kiusattu, ovat aina vaikeita organisaatiolle. Usein hedelmällisintä on, että työterveys auttaa organisaatiota itseään selvittämään asian. Toisin sanoen ongelmaa ei ulkoisteta, vaan autetaan esihenkilöä ratkomaan asia.

– Tämä voi olla haastavaa, jos ei ole koskaan ratkonut riitatilannetta työpaikalla. Esihenkilö ei välttämättä tiedä, mitä pitäisi selvitellä, mitä kysyä ja mitä dokumentoida. Kun joku neuvoo tässä, hän osaa tarttua asiaan ohjeiden pohjalta.

Ei ole liioin helppoa ottaa puheeksi tiimiläisten henkilökohtaisia vaikeita asioita, kuten päihteiden käyttöä tai mielenterveysongelmia. Ne pitäisi kuitenkin nostaa pöydälle mahdollisimman varhain asiallisesti ja kunnioittavasti.

– Mikäli vaikeisiin asioihin ei puututa matalalla kynnyksellä ja oikeaotteisesti, ongelmat voivat pitkittyä ja kärjistyä. Tämä lisää riskiä työkyvyn heikkenemiselle ja poissaoloille sekä heikentää luottamusta ja psykologista turvallisuutta tiimissä.

Myöhäinen puuttuminen vaikeuttaa myös avun tarjoamista ja voi johtaa tilanteisiin, joissa sekä yksilön että organisaation näkökulmasta kevyemmät keinot eivät enää riitä. 

– Ongelmana usein on, että tässä vitkutellaan. Tietoa ja todistusaineistoa kerätään hamaan tappiin asti ennen kuin asiasta uskalletaan puhua. Esihenkilön ja työntekijän iso ikäero voi vaikuttaa puhumisen vaikeuteen entisestään.

Ennen vaikeaa keskustelua

Vaikeaa keskustelua voi ja kannattaa etukäteen harjoitella organisaatiopsykologin kanssa. On ihan eri tilanne lähteä siihen sen jälkeen, kun on hänen kanssaan pohtinut, miten ja millä sanoituksella asia otetaan puheeksi ja mitä keskustelussa pitää huomioida.

– Uusi palvelukokonaisuus mahdollistaa sen, ettei esihenkilön tarvitse odottaa organisaation päihdeasiain koulutusta, joka on aikataulutettu esimerkiksi parin kuukauden päähän, vaan hän voi saada avun seuraavalla viikolla. Näin tilanne ei pääse kärjistymään.

Kun sama tilanne tulee myöhemmin vastaan, esihenkilö osaa toimia tapaamisten ja saamiensa neuvojen pohjalta. Sama koskee muitakin hankalia tilanteita.

– Jos ulkopuolinen selvittää ne, ollaan lähtöruudussa, kun hän lähtee pois. Työterveyspsykologikaan ei voi auttaa koko yhteisöä, vaan vain yksilöitä kerrallaan.

Uutta palvelua varten tarvitaan laajennus työterveyspalvelusopimukseen. Asian voi ottaa puheeksi asiakkuuspäällikön tai omaa tiimiä hoitavan lääkärin kanssa tai olla yhteydessä Aavan sopimuspuoleen. Kaikilta näiltä tahoilta sekä Heikki Särkelältä itseltään saa myös lisätietoa palvelusta.

– Kun organisaatiopsykologisen tuen palvelu on lisätty työterveyssopimukseen, sen voi nopeasti ja helposti aktivoida aina tarpeen tullen. Palvelu voidaan myös poistaa käytöstä, mikäli sille ei enää ole tarvetta tai se ei myöhemmin mahdu budjettiin.

Lue lisää palvelusta täältä: Organisaatiopsykologinen tuki

Virtsatieinfektio on ikävä riesa. Mutta entistä ikävämmän siitä tekevät antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit, joita voi olla vaikea nitistää.

Antibioottiresistenssi ei ole uusi ilmiö, mutta se on lisääntynyt 2000-luvun aikana kiihtyvää tahtia ja on terveysuhka jo ympäri maailman. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit vaikeuttavat infektioiden hoitoa, pidentävät sairaalajaksoja, lisäävät terveydenhuollon kustannuksia ja kuolleisuutta.

Anu Patjas tutki väitöskirjassaan matkailijoiden virtsatieinfektioita ja resistenttien bakteerien aiheuttaman virtsatieinfektion riskitekijöitä. Tutkimuksessa löytyi kolme virtsatieinfektiolle ja sen resistenteille aiheuttajille altistavaa tekijää.

1. Matkailu subtrooppisissa tai trooppisissa kohteissa

Patjaksen mukaan yleisesti antibioottiresistenssiä esiintyy enemmän alueilla, joissa käytetään runsaasti antibiootteja. Monissa maissa antibiootteja saa apteekista ilman reseptiä tai lääkärin ohjeistusta. Osittain tästä syystä ilmiö korostuu juuri Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

– Se näkyy ihan Euroopankin sisällä, että niissä maissa, missä antibioottien käyttöä säännöstellään tarkemmin, myös antibioottiresistenssiä ilmenee vähemmän, Patjas kertoo.

Antibioottien holtiton käyttö etenkin heikomman hygieniatason maissa luo otolliset olosuhteet sille, että resistentit bakteerit pääsevät leviämään.

Matkailun kannalta Patjaksen tutkimuksen oleellinen tulos oli, että matkailu itsessään altistaa virtsatieinfektiolle. Todennäköisiä syitä on kaksi: matkalla sairastutaan ripuliin ja toisaalta elimistöön saadaan vieraita bakteereja, joista osa voi olla virtsatieinfektion aiheuttajia.

Lisäksi matkailu altistaa sille, että virtsatieinfektion aiheuttaja on resistentti yhdelle tai useammalle tavalliselle antibiootille.

– Matkailijoilla on kohonnut riski saada suolistoonsa resistenttejä bakteereita, joista osa voi aiheuttaa virtsatieinfektion herkkien bakteerien sijaan, Patjas sanoo.

2. Matkaripuli

Tutkimuksessa kävi ilmi, että matkaripuli altistaa virtsatieinfektiolle ja sen resistenteille aiheuttajille. Yhteys on looginen, sillä virtsatieinfektion aiheuttajat asuvat suolistossa. Matkalla sairastutaan herkemmin ripuliin kuin kotioloissa, minkä vuoksi altistus infektiolle syntyy helpommin reissussa.

Etenkin naisilla matkaripulin ja virtsatieinfektion yhteys on selkeä anatomisista syistä: peräaukko ja virtsaputki sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan ja siten matkaripulin iskiessä bakteerit pääsevät helposti myös virtsaputkeen.

3. Aiemmat antibioottikuurit

Useissa aiemmissakin tutkimuksissa on jo osoitettu, että äskettäin käytetty antibioottikuuri lisää riskiä sille, että infektion aiheuttajabakteeri on resistentti yhdelle tai useammalle tavanomaiselle antibiootille. Tämän lisäksi Patjaksen tutkimuksen tärkeä löydös oli se, että antibiootit altistavat myös virtsatieinfektioille.

– Antibiootit muokkaavat aina suoliston flooraa, joten voi olla, että antibioottikuurin jälkeen elimistössä esiintyykin enemmän virtsatieinfektiota aiheuttavia bakteereja, jotka sitten pääsevät lisääntymään, Patjas sanoo.

Miten suojautua matkalla virtsatieinfektiolta?

Patjaksen mukaan matkailijan virtsatieinfektion ennaltaehkäisyssä olisi tärkeää panostaa matkaripulin ehkäisyyn. Se on tärkeää eritoten heille, joilla on taipumus toistuviin virtsatieinfektioihin tai riski tavanomaista vakavampaan infektioon.

– Otetaan ne perinteiset keinot käyttöön eli katsoo reissussa mitä syö, juo vain pullovettä ja pitää huolta käsihygieniasta. Ja muistaa, että antibioottikuuria ei tule koskaan syödä vain varmuuden vuoksi.

Patjas toivoo, että terveydenhuollon ammattilaisten hoitosuosituksiin tehtäisiin muutoksia.

–Virtsatieinfektiopotilaan hoidossa tulisi tarkistaa, onko potilas matkaillut hiljattain riskialueilla. Virtsatieinfektion hoito ei useinkaan vaadi näytteenottoa, vaan diagnoosi tehdään oireiden perusteella. Riskialueilla matkustaneilta näyte sen sijaan tulisi ottaa ennen antibioottihoidon aloitusta, sillä riski tavanomaista resistentimmille aiheuttajille on suuri, Patjas painottaa.

Hänen mukaansa myöskään trimetopriimiä ei tulisi käyttää matkalta palaavan virtsatieinfektiopotilaan ensilinjan hoitoon, koska iso osa matkalta hankituista virtsatieinfektion aiheuttajista on sille vastustuskykyisiä.

Virtsatieinfektiolle altis matkailija voi käyttää ennaltaehkäisynä esimerkiksi runsasta nesteytystä, karpalovalmisteita ja reseptilääke metamiinihippuraattia, joka ei ole antibiootti. Vaihdevuosi-ikäisille ja sitä vanhemmille suositellaan paikallisestrogeeniä, joka vahvistaa limakalvoja ja siten myös ehkäisee virtsatieinfektioita.

Väitöskirja tehtiin Suomen Akatemian rahoittamassa Helsingin yliopiston Monitieteisessä antibioottiresistenssin huippututkimusyksikössä (FIMAR – Finnish Multidisciplinary Center of Excellence in Antimicrobial Resistence Research) yhteistyönä Helsingin yliopistollisen sairaalan Meilahden rokotetutkimuskeskus MeVacin ja Lääkärikeskus Aavan Matkailuklinikan kanssa.

Artikkelit ja tiedotteet

 

Näytä kaikki artikkelit

Alzheimerin hoito on murroksessa – Aavassa uusi lääkehoito osana tarkasti yksilöityä hoitomallia

Alzheimerin taudin hoidossa on käynnissä merkittävä muutos. Uusi lääkehoito kohdistuu ensimmäistä kertaa sairauden biologiseen mekanismiin. Aavassa hoito toteutetaan osana huolellisesti rakennettua hoitopolkua, jossa korostuvat oikea-aikainen diagnostiikka, potilaan yksilöllinen arviointi ja jatkuva seuranta hoidon aikana.

Lue lisää

Päänsärky on oire – migreeni on sairaus

Päänsärky on yksi yleisimmistä syistä hakeutua hoitoon, mutta siihen totutaan helposti. Oiretta hoidetaan, mutta sen syy jää usein epäselväksi. Ja oireet palaavat takaisin – ennemmin tai myöhemmin.

Lue lisää

Lupaava lääke keliakiaan kehitteillä – osallistu keliakiatutkimukseen maksutta

Kärsitkö keliakian aiheuttamista vatsavaivoista, vaikka noudatat gluteenitonta ruokavaliota? Saatat olla etsimämme henkilö maksuttomaan tutkimukseen, jonka avulla kehitetään lääkettä keliakiaan.

Lue lisää

Näytä kaikki artikkelit

1. Huolehdi hyvästä käsihygieniasta 

Hengitystieinfektioiden tärkein ennaltaehkäisevä tekijä on hyvä käsihygienia. Käsien peseminen vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan ennaltaehkäisee hyvin flunssaa. Etenkin yskimisen, aivastelun, ruokailun ja niistämisen jälkeen kädet on hyvä pestä. Käsidesi on hyvä lisä, mutta se ei korvaa käsienpesua. Flunssassa on hyvä yskiä oikeaoppisesti nenäliinaan tai hihaan.

2. Huolehdi unesta, levosta ja riittävästä palautumisesta

Uni on erittäin tärkeää vastustuskyvylle, sillä unen aikana elimistö palautuu sekä fyysisesti että henkisesti päivän rasituksista.

Opi siis tunnistamaan oma unentarpeesi ja huolehdi säännöllisestä unirytmistä. Etenkin kaamoksen aikana unihäiriöt voivat lisääntyä näkyen väsyneisyytenä, unettomuutena tai muina unihäiriöinä. Huolehdi hyvästä unihygieniasta. Mene nukkumaan ja herää aina samaan aikaan, jotta elimistö ei rasitu uni-valverytmin vaihteluista. Melatoniini voi auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa, kun se otetaan 2h ennen nukkumaanmenoaikaa.

Lääkkeettömät unen tukikeinot

• Liikunta kuten reipas kävelylenkki saattaa auttaa nukahtamaan, mutta liian raskas liikunta ennen nukahtamista ylläpitää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja hankaloittaa nukahtamista.
• Omaa kehon melatoniinin tuotantoa voi lisätä himmentämällä valoja ja varaamalla rauhallista aikaa illasta ennen nukkumaan menoa.
• Hiilihydraatit unettavat. Syö hyvä monipuolinen iltapala.
• Vältä kofeiinituotteita iltaisin
• Näyttöpäätteiden sininen valo aktivoi keskushermostoa, joten laita puhelin, padi ja tietokone ajoissa sivuun.

3. Säännöllinen liikunta parantaa palautumista sekä tukee immuunipuolustusta

Hyvä fyysinen kunto tukee immuunipuolustusta. Päivittäinen hyötyliikunta ja sykettä kohottava urheilu muutaman kerran viikossa ylläpitävät kuntoa ja auttavat palautumaan. Metsässä tai ulkona liikkuminen on erityisen hyödyllistä, koska luonnossa oleminen auttaa rentoutumaan ja palautumaan stressistä. Pitkittynyt stressi heikentää immuunipuolustusta. Arjen hetket, jotka tuottavat iloa, naurua ja rentoutusta, tukevat myös immuunipuolustusta.

Fyysisesti raskasta työtä tekeville vapaa-ajan liikunta tukee työssä jaksamista sekä C-vitamiini voi olla hyvä tuki, sillä se auttaa pitämään immuunijärjestelmän vahvana fyysisen rasituksen aikana. Toimistotyössä taas kannattaa muistaa säännöllinen liikkuminen ja stressin hallinta, koska stressi heikentää vastustuskykyä ja altistaa sairauksille.

4. Syö monipuolisesti ja tarkista C- ja D-vitamiinin, kuidun sekä sinkin saanti ruokavaliossa

Voit tukea elimistön omaa vastustuskykyä tarkastamalla, että ruokavalio on monipuolinen sekä siihen sisältyy D-vitamiinia, C-vitamiinia ja sinkkiä, mitkä tukevat immuunijärjestelmää.

D-vitamiini on immuunijärjestelmälle tärkeä. D-vitamiinin puutos voi johtaa heikentyneeseen vastustuskykyyn, infektioriskin kasvuun ja luuston haurastumiseen. D-vitamiinilisä etenkin talven pimeinä aikoina on lokakuulta maaliskuulle tärkeä. Kesäisin D-vitamiinia saa auringosta.

D-vitamiinin lähteet ruokavaliossa:

• D-vitamiinipitoiset maitotuotteet ja kasvipohjaiset valmisteet
• kananmunan keltuainen
• margariinit
• maksa
• kantarelli ja suppilovahvero
• muikku, lohi ja siika, mäti
• Vegaanista ruokavaliota noudattavilla D-vitamiinin saanti ruuasta voi olla vähäistä, sillä luontaisissa kasvikunnan tuotteista D-vitamiinia on vain tietyissä sienissä. 

C-vitamiini toimii antioksidanttina, joka suojaa kehon puolustussoluja vaurioilta. Se parantaa valkosolujen toimintaa, jotka taistelevat infektioita vastaan. Lisäksi se edistää ihon ja limakalvojen terveyttä, jotka ovat kehon ensimmäinen suoja taudinaiheuttajia vastaan. Se myös auttaa muun muassa rautaa imeytymään. C-vitamiinin saannin jäädessä liian matalaksi, voi siitä seurata osittainen C-vitamiinin puutos. Se voi oireilla väsymyksenä, ärtyneisyytenä ja vastustuskyvyn heikkenemisenä. Ihmisen elimistö ei kuitenkaan pysty varastoimaan C-vitamiinia, joten on tärkeää syödä joka päivä, mieluiten vaikka joka aterialla, jotain C-vitamiinipitoista, kuten kasviksia ja hedelmiä 500-800g vuorokaudessa.

Runsaasti C-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita:

• peruna, lanttu ja nauris
• ruusunmarja, tyrni, mustaherukka, pihlajanmarja, mansikka, marja-aronia
• sitruuna, appelsiini, kiivi, persikka, mango ja tuore ananas
• paprika, pinaatti, tuoreet herneet, lehtikaali, parsakaali, ruusukaali, punakaali

Suoliston hyvinvointi ja kuidun saanti:

• Huolehdi riittävästä kuidun saannista.
• Syö päivittäin täysjyvätuotteita, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja pähkinöitä.
• Jos ruokavaliossasi ei jostain muusta syystä ole riittävästi kuituja, voit käyttää kuitulisävalmistetta.
• Terveydenhuollon ammattilainen auttaa tarvittaessa sinua arvioimaan kuitulisänja vitamiinilisien tarpeen.

Sinkki tukee immuunipuolustusta

Sinkki tukee immuunijärjestelmän soluja ja tarjoaa antioksidanttisuojaa: Se auttaa suojaamaan immuunisoluja ja on välttämätön useiden entsyymien toiminnalle, jotka ovat kriittisiä terveelle kasvulle ja kudosten paranemiselle. Se on tärkeää solun jakautumiselle ja kasvulle. Sinkkiä saa monipuolisesti ruokavaliosta, ja hyviä lähteitä ovat äyriäiset, liha, kala, täysjyväviljat, maitotuotteet, kananmunat, siemenet ja pähkinät.

5. Huolehdi asianmukaisista rokotteista kuten influenssa, korona ja joissain tapauksissa pneumokokki tai RS-virus rokotteista 

Rokotteet ovat myös tärkeä osa immuunipuolustusta. Huolehdi, että sinulla on ajan tasalla influenssa- ja koronarokotteet. Paras teho niistä on, kun ne ottaa ajoissa influenssakauden alussa. Tehon alkamiseen menee 2 viikkoa.  Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöltä.

Mitä hyötyä influenssarokotteesta on?

Influenssarokote on paras suoja kausi-influenssaa vastaan. Se ei suojaa flunssalta eli nuhakuumeelta. 

Influenssarokote vähentää

• influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja
• vakavan influenssan ilmaantuvuutta
• jälkitauteja, kuten korvatulehduksia, keuhkoputkentulehduksia, keuhkokuumeita sekä sydäninfarkteja ja aivoverenkierron häiriöitä
• influenssatartuntoja: kun henkilö ei sairastu, hän ei tartuta muita.

Joissain tapauksissa, esimerkiksi riskiryhmissä tai tiettyjen työtehtävien vuoksi, voi olla tarpeen ottaa myös pneumokokki– tai RS-virusrokote. Näistä ja muista rokotuksista kannattaa keskustella oman työterveyshoitajan kanssa, joka osaa neuvoa juuri sinun tilanteeseesi sopivat rokotukset. Näin voit parhaiten suojata itseäsi sekä kollegoita ja läheisiäsi ja ylläpitää hyvinvointiasi työssä ja vapaa-ajalla.

Asiantuntijana työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri Jenni Hekkanen.

Eturauhasen liikakasvu voi aiheuttaa monenlaista virtsavaivaa ja harmia arkeen. Tyypillisesti virtsasuihku heikkenee, virtsarakko tyhjenee heikommin ja ilmaantuu äkillistä virtsaamistarvetta sekä yövirtsaamista. Oireet alkavat yleensä iän karttuessa.

Niin kävi myös Matille, 70, jonka oireet alkoivat muutama vuosi sitten yöllisillä vessareissuilla. Erityisesti pissahätä korostui silloin, kun hän oli viettänyt kosteaa iltaa ystäviensä kanssa.

– Oluenjuonti oli erityisen paha. Sitä juodessa tuli aina kiire vessaan, Matti sanoo.

Oireiden alettua Matti varasi ajan työterveyteen, jossa häneltä otettiin verikokeet ja PSA-arvo eli niin kutsuttu eturauhaskoe. Veriarvoissa kaikki kuitenkin näytti hyvältä, eikä mikään sen puolesta viitannut eturauhasen ongelmaan.

Urologin pakeille

Matin vaimo tunsi Aavan urologi Riitta Röngän, jolla on kymmenien vuosien kokemus virtsaamisvaivojen hoitamisesta. Matin virtsavaivojen jatkuessa vaimo suositteli varaamaan ajan Riitan vastaanotolle.

– Riitta teki tutkimuksen, jossa paljastui, että minulla on eturauhasen liikakasvua. Normaali eturauhanen on 20–25 grammaa ja Riitta näki ultraäänellä, että minulla se oli 70–80 grammaa – moninkertainen siis, Matti kertoo.

Riitta osasi pitkällä kokemuksellaan tyynnyttää Mattia, ettei mikään viitannut pahanlaatuiseen kasvaimeen. Matti sai mukaansa reseptin kahteen eri lääkkeeseen, joista yksi oli rentouttava ja toinen eturauhasta pienentävä lääke.

– Eturauhanen alkaa kasvaa osalla miehistä tuntemattomasta syystä. Lääkkeillä pystytään pienentämään eturauhasta jonkin verran ja alkuun lääkitys yleensä riittää vähentämään arkea häiritseviä oireita, Rönkä selittää.

Virtsaumpien kierre

Lääkitys auttoi oireisiin, mutta niillä oli myös varjopuolensa. Sivuvaikutuksena Matin tunnetilat heittelivät ja aina niin positiivisena tunnetun miehen mieli oli tavallista useammin matalana.

Matti ehti käyttää lääkitystä 3–4 vuoden ajan eläen samalla aktiivista elämää, johon kuului ulkomaan matkoja, laskettelureissuja ja golfkierroksia ystävien kanssa. Illanvietoissa kului myös alkoholia, mutta oluen Matti oli laittanut pannaan vessassa ravaamista helpottaakseen.

Juhlailtoina virtsavaivat yltyivät lääkityksestä ja oluen välttelystä huolimatta. Mattille tuli muutaman vuoden sisällä kolmesti virtsaumpi, joka toistui samalla kaavalla: hän heräsi illanvieton jälkeen kolmelta yöllä särkyyn ja huomasi, ettei virtsaa tule ollenkaan.

– Toisella kerralla olimme reissussa Nizzassa, jossa sairaalassa tehdyn kestokatetroinnin jälkeen minua opetettiin käyttämään kertakäyttökatetria. Se matka meni totaalisen pilalle, kun monet etukäteen varatut aktiviteetit jäivät väliin sairaalareissun takia, Matti muistelee.

Virtsaumpi on Riitta Röngän mukaan eturauhasen liikakasvun hälytysmerkki, eikä liikakasvu tyypillisesti oireile virtsaumpena.

– Joskus harvoin virtsaumpi saattaa olla ensimmäinen oire eturauhasen liikakasvusta, erityisesti jos potilas pikkuhiljaa totuttelee vaikeutuneeseen virtsaamiseen, Rönkä sanoo.

Matille viimeisin virtsaumpi iski viime kesänä golfkierroksen ja rapujuhlien jälkeisenä yönä. Hän nappasi tärisevin käsin mukaansa vessaan kertakäyttökatetriin, joita hän kantoi mukanaan laukussa. Jännityksestä huolimatta katetrointi onnistui ja Matti pääsi jatkamaan uniaan.

– Sen tapauksen jälkeen Riitta suositteli eturauhasen höyläysleikkausta. Minuahan ajatus toimenpiteestä pelotti aivan hirveästi. Olin lukenut juttuja, että sen jälkeen ei paikat toimi enää ollenkaan, Matti kertoo.

Huippuammattilaiset vastassa Aavan sairaalassa

Pelostaan huolimatta Matti päätti varata leikkausajan Aavan sairaalaan Helsingin Kamppiin. Vaikka toimenpide olisi voitu tehdä päiväkirurgiana, Matti päätti jäädä yön yli sairaalaan. Eturauhasen höyläys voidaan tehdä nukutuksessa tai selkäydinpuudutuksessa, joista Matti valitsi nukutuksen.

– Sairaalan tiimi teki minuun suuren vaikutuksen. Hoitohenkilökunnasta jokainen leikkaukseen osallistunut tuli vuorollaan esittäytymään ja kertomaan omasta roolistaan toimenpiteessä. Se loi turvaa ja tuntui tärkeältä itselle potilaana. Päivä-, ilta- ja yöhoitajat, anestesialääkäri ja Riitta leikkaavana lääkärinä – kaikki aivan huippuammattilaisia, Matti sanoo.

Kirurgisista hoitomuodoista perinteisellä höyläyksellä on parhaimmat pitkäaikaistulokset eturauhasen liikakasvun hoidossa. Höyläyksessä eturauhaskudosta poistetaan lastuina, kun taas pienemmälle eturauhaselle riittää usein halkaisu.

– Höyläyksessä eturauhasesta poistettavat lastut lähetetään patologille mikroskooppitutkimukseen, jossa varmistetaan, ettei eturauhasessa ole syöpää, Riitta Rönkä sanoo.

Patologilta saatu lausunto oli myös Matille tärkeä ja loi mielenrauhaa, vaikka hän luottikin Riitan ammattitaitoon ja arvioon kudoksen hyvänlaatuisuudesta.

Lääkkeet pois ja pissa kulkee taas

Heti leikkauksen jälkeen heräämössä Matin olo oli hyvä, suorastaan euforinen, mikä johtui yhä vallalla olevasta kipulääkityksestä. Iltaa kohden kivut alkoivat voimistua ja Matti kiitti itseään, että päätti jäädä sairaalaan, josta lääkettä saatiin annosteltua nopeasti lisää.

Kotiin päästyään ensimmäinen viikko toimenpiteen jälkeen oli hankala ja tuskallinen, kun keho vielä paranteli itseään.

– Ensimmäiset vuorokaudet olivat haastavia, kun piti ravata vessassa vähintään tunnin välein. Kahteen viikkoon en saanut kantaa mitään ja kävin vain kevyillä kävelyillä. Olin myös pari kuukautta lääkärin ohjeen mukaan kuuliaisesti juomatta yhtään alkoholia, Matti sanoo.

Toisen toipumisviikon loppua kohden olo alkoi tasaantua ja elimistö toimia taas normaalisti.

Keväällä tehdystä leikkauksesta on nyt kulunut muutama kuukausi ja Matti on toipunut operaatiosta hyvin. Hän on tyytyväinen lopputulokseen ja mikä parasta, hän on voinut jättää eturauhaslääkityksen kokonaan pois toimenpiteen myötä.

– Tavallisina öinä herään 1–2 kertaa vessaan, mutta se ei onneksi häiritse unta. Myös seksi sujuu hyvin ja vaimo sanoi, että vanha Matti on tullut takaisin, kun lääkkeet eivät enää vaikuta mielialaan, hän iloitsee.

– Haluaisin rohkaista samoista oireista kärsiviä menemään ajoissa lääkäriin. Hoitoon menemistä ei kannata pitkittää, Matti jatkaa.

Kärsitkö vitsaamisvaivoista tai harkitsetko leikkausta? Tutustu Aavan palveluihin ja ammattilaisiin tai varaa aika suoraan urologille nettiajanvarauksestamme.

Asiantuntijana artikkelissa urologian erikoislääkäri Riitta Rönkä.