Tunnista long covidin oireet ajoissa – asiantuntijan mukaan tauti on merkittävä kansanterveydellinen ongelma

Long covid eli pitkäkestoinen korona on koronataudin jälkeen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa alkava jälkitila, joka kestää vähintään kaksi kuukautta. Koronan sairastamisen jälkeiset pitkittyneet oireet ovat hyvin yleisiä, mutta ne eivät automaattisesti tarkoita long covidia.

Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, neurologian professori Risto O. Roine kertoo, ettei vieläkään ole olemassa long covidin täsmädiagnostiikkaa, jolla diagnoosi voitaisiin varmistaa tai poissulkea. Taudinkuva on kuitenkin melko tyypillinen ja siksi diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella.

Miksi sitten osalle kehittyy koronataudin jälkeen long covid ja osalle ei? Roineen mukaan tarkkaa aiheuttajaa ei tunneta, mutta tutkijoiden keskuudessa on laaja yksimielisyys siitä, että kyseessä on immunologinen häiriö.

Long covidin oireet

Tyypillisin long covidin oire on alentunut rasituksen sieto (PEM-oireet, post-exertional malaise). Yleisiä oireita ovat myös hengitysvaikeudet ja erilaiset hermosto-oireet. Oireet alkavat yleensä heti koronataudin yhteydessä tai muutaman viikon viiveellä.

– Oireiden täytyy olla toimintakykyä haittaavia. Esimerkiksi rasituksen sieto on alkuvaiheessa usein niin merkittävästi alentunut, että potilas ei meinaa selvitä normaalista arjesta, Roine täsmentää.

Long covidin aiheuttamat kognitiiviset häiriöt alentavat työkykyä, mutta ne näkyvät vain osalla neuropsykologisissa testeissä. Tyypillisiä kognitiivisia oireita ovat keskittymisvaikeus, toiminnan hidastuminen ja virhealttius.

– Osa ei pysty edes ajamaan autolla, kun he eivät kykene keskittymään moneen asiaan yhtä aikaa. Potilaat ovat kuvanneet tilaansa sanalla aivosumu, Roine sanoo.

Ensimmäiset long covidin oireet ovat yleensä sykkeen nousu, hikoilukohtaukset tai palelu sekä heikentynyt ääreisverenkierto. Myös suolen ja virtsarakon toiminta voi häiriintyä ja näön tarkkuus heikentyä.

– Se varsinainen pysäyttävä oire on rasituksen siedon romahdus. Sen ohella potilas voi olla ylivirittyneessä tilassa ja kärsiä levottomuudesta, Roine kuvailee.

Kokonaiskuvassa long covidin toimintakykyä heikentävä tila koskettaa Roineen mukaan koko elimistöä. Se aiheuttaa autonomisen hermoston häiriöiden lisäksi muun muassa kroonista tulehdusta, verenkiertohäiriöitä ja hyytymisjärjestelmän aktivoitumista, tuntohäiriöitä, nykimisiä ja kipuja sekä hedelmällisyyden laskua.

– Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin, koska kaikkien elinjärjestelmien vaurioita ja toiminnan heikkenemistä on raportoitu, Roine sanoo.

Long covidin riskitekijät

Tutkimuksissa on havaittu pitkäkestoiseen koronaan liitettyjä riskitekijöitä. Niitä ovat ainakin naissukupuoli, 20–40-vuoden ikä, ylipaino sekä aikaisemmat mielenterveyden häiriöt.

– Pitäisin lähes varmana, että geenitutkimukset tulevat paljastamaan geenejä, jotka altistavat long covidille, Roine arvelee.

Tutkimusten valossa long covid on lapsilla ja yli 65-vuotiailla varsin harvinainen.

Voiko long covidin saamista ennaltaehkäistä?

Tällä hetkellä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että pitkäkestoista koronaa voisi jotenkin ennaltaehkäistä tai välttää. Roineen mukaan uskotaan, että koronataudin jälkeinen rasituskielto on tärkeässä roolissa long covidin ehkäisyssä.

– Toistaiseksi ainoa tehokas keino välttää long covid, on välttää sairastumasta toistuvasti koronainfektioon. Uutena takaiskuna on huomattu, että jo aiemmin long covidista toipuneet ovat saaneet sen uudelleen. Näyttää siis tyypilliseltä, että jos long covid on kerran tullut, se tulee myös seuraavasta koronainfektiosta.

Rokotukset eivät estä long covidia, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että koronarokotteet vähentävät long covidin esiintyvyyden noin puoleen.

– Ikävä kyllä ihan täydellä rokotussuojallakin on moni saanut long covidin, mutta oireet ovat olleet rokotetuilla onneksi lievempiä, Roine kertoo.

Long covidin hoito ja toipuminen

Long covidiin ei ole olemassa ihmelääkettä, vaan oireita lähdetään helpottamaan moniammatillisella hoidolla ja kuntoutuksella. Olennainen osa toipumista on fysioterapeutin ohjauksessa tapahtuva kuntoutus, jolla voidaan kasvattaa rasituksen sietoa pikkuhiljaa.

– Ideana ei ole lähteä väkisin lisäämään aktiivisuutta, vaan tasapainottaa levon ja rasituksen suhde. Harjoittelun tavoite on oppia tunnistamaan, minkälainen rasitus saa aikaan oireita ja missä se raja kulkee. Harjoittelun tulee olla sellaista, että oireita ei tule, Roine sanoo.

Toipumisen etenemistä voidaan arvioida toimintakykytesteillä sekä seuraamalla esimerkiksi sykettä ja hermosto-oireita.

Oireisiin on myös olemassa lääkehoitoja, joilla tuetaan potilaan paranemista. Ylivirittynyttä tilaa voidaan hoitaa myös rentoutustyyppisellä terapialla.

– Toipuminen voi olla raskasta ja siksi long covidin hoidossa tarvitaan usein myös psykologista tukea, vaikka kyseessä ei olekaan psyykkinen häiriö. On myös hyvä muistaa, että long covid ei ole itse aiheutettu, Roine painottaa.

Suurella osalla potilaista long covidin toipumisen ennuste on hyvä. Oireet lievittyvät vähitellen ajan kuluessa ja lopulta potilas paranee oireettomaksi. Kyseessä voi kuitenkin olla hyvin hidas prosessi.

Milloin lääkäriin?

Roine kannustaa lähtemään lääkäriin heti, kun oireet alkavat ja epäilys long covidista herää. Kuntoutus ei onnistu omin päin, vaan siihen tarvitaan moniammatillista hoitoa ja lääkärin arvio sopivasta hoitomuodosta.

Roine painottaa, että long covidin diagnosointi ei edellytä sairastetun koronavirusinfektion todentamista, vaan lääkäri voi tehdä diagnoosin oireiden perusteella.

– Potilaan oma diagnoosi ei tietenkään riitä, mutta vastoin yleistä harhakäsitystä koronainfektion virologista varmistusta ei tarvita WHO:n ohjeistusten mukaan. Se johtuu siitä, että niin suuri osa väestöstä on sairastanut koronan ilman infektion todentamista.

On myös hyvä muistaa, että kaikki oireet eivät aina ole long covidia, vaan kyseessä voi olla jokin muu sairaus. Senkin vuoksi lääkärin vastaanotolla käyminen on tarpeen, jotta potilaan tila voidaan arvioida ja diagnosoida oikein.

Long covidin yleisyys

Long covidista ja sen esiintyvyydestä Suomessa ei ole vielä olemassa kansallista tutkimustietoa, mutta Yhdysvalloista ja Britanniasta on saatu viitteitä taudin yleisyydestä.

USA:n terveysviranomaisten mukaan kesällä 2022 USA:n väestöstä noin 20 prosenttia kärsi koronataudin jälkioireista ja 7 prosenttia väestöstä varsinaisesta long covidista.

Britanniassa puolestaan valtion tuottama ja jatkuvasti ylläpitämä tutkimus kertoo, että long covidista kärsii kolme prosenttia koko Britannian väestöstä.

– Tällä hetkellä meillä Suomessa on vajaa 17 000 diagnosoitua potilasta. Karkeasti todellinen määrä voi olla 100 000 potilaasta, Roine arvioi.

Kansanterveydellinen haaste

Arviolta noin kuusi miljoonaa amerikkalaista on ajautunut työelämän ulkopuolelle long covidin vuoksi, heistä kaksi miljoonaa kokonaan ja neljä miljoonaa osittain. Suomesta lukuja on vaikeaa antaa, mutta Roineen mukaan pitkäkestoisesta koronasta voi paisua iso ongelma tulevaisuudessa.

Myös koronavirus itsessään lisää merkittävästi monien sairauksien, kuten diabeteksen ja sydänsairauksien riskiä. Etenkin muistisairauksien riskin kohoaminen lähes kolmanneksella huolestuttaa Roinetta.

Hän toivoo, että long covid otettaisiin nyt aidosti tosissaan. Potilaiden diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen tarvitaan monialaisia ja moniammatillisia erikoistuneita yksiköitä ja hoitoketjuja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

– Kyseessä ei ole mikään pieni kansanterveydellinen ongelma. Long covidin diagnoosin saaneita potilaita on paljon ja määrä on jo kuusinkertaistunut Suomessa viime vuodesta. Tämä on vasta jäävuoren huippu, Roine sanoo.

Asiantuntijana Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri ja Suomen long covid -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Risto O. Roine.

Lämminhenkinen yksityinen sairaala – 8 syytä valita Aava

1. Yksityinen sairaala keskellä Helsinkiä

Aavan sairaala sijaitsee Helsingin Kampissa keskeisellä paikalla. Sairaalamme vierestä kulkee metro ja raitiovaunu, ja Kampin linja-autoasema on vain kivenheiton päässä. Helsingin päärautatieasemalta kävelymatkaa sairaalallemme kertyy muutaman minuutin verran.

Lääkärikeskus Aavan sairaala sijaitsee Helsingin keskustassa keskeisellä paikalla Kampin kauppakeskuksen vieressä.


2. Kokeneet lääkärimme edustavat yli 40 eri erikoisalaa – Osallistumme myös lääketieteellisiin tutkimuksiin

Helsingin Aavan sairaalassa on tarjolla monipuolinen valikoima leikkauksia ja toimenpiteitä. Lääkärimme edustavat yli 40 eri erikoisalaa – eli osaamista on laidasta laitaan.

Saat sairaalastamme apua niin liikuntaelinvammoihin, silmäongelmiin kuin esimerkiksi rintasyövän hoitoon. Myös plastiikkakirurgia, ortopedia, tyrä– ja sappileikkaukset, suolistotähystykset, gynekologiset ja urologiset leikkaukset ja toimenpiteet sekä käsikirurgia kuuluvat valikoimaamme.

Sairaalamme osallistuu myös suomalaisiin ja kansainvälisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Olemme tällä hetkellä mukana muun muassa kansainvälisessä keliakiatutkimuksessa sekä Alzheimer-tutkimuksessa.

Potilaalle tutkimukset tarjoavat pääsyn uusimpien hoitomuotojen pariin, millä voi parhaassa tapauksessa olla merkittävä vaikutus potilaan hyvinvoinnille. Isossa kuvassa tutkimustoiminta on myös osa Aavan visiota: haluamme olla alaa uudistava terveyden ja hyvinvoinnin edelläkävijä.

Sairaalamme tekee yhteistyötä HUSin sekä Helsingin, Vantaan ja Keravan kaupunkien kanssa.

Kampissa tehdään tuhansia leikkauksia vuodessa, joten hoidostasi huolehtivat kokeneet ja ammattitaitoiset kirurgit, erikoislääkärit ja hoitajat.


3. Sairaalamme laitteet ovat huipputeknologiaa

Asiantuntijamme pystyvät tarjoamaan sairaalamme moderneilla laitteilla laadullisesti korkeatasoista hoitoa.

Sinut voidaan esimerkiksi kuvantaa leikkauspöydällä, tai melanooma löytää varhaisessa vaiheessa koko kehon skannauksen avulla. Myös ihotautilääkäreidemme vastaanotolla käyttämät laserit edustavat huipputeknologiaa.

Erittäin tarkan tuloksen antava ja potilaalle miellyttävä ohutsuolen kapselikameratutkimus on saatavilla tällä hetkellä Suomessa yksityisellä puolella ainoastaan Aavassa.

4. Aavasta ajan saa aina ja hoitoon pääsee nopeasti

Aavassa hoitoon pääsyä ei tarvitse odotella, vaan saat ajan nopeasti.

Kun leikkauksesta on päätetty, leikkauskoordinaattorimme ottaa sinuun yhteyttä, vahvistaa leikkausajan ja käy kanssasi läpi tarvittavat esitiedot. Hän myös antaa sinulle ohjeet leikkaukseen valmistautumista ja saapumista varten.

5. Perheyrityksen lämmin ilmapiiri välittyy asiakkaille

Perheyrityksen arvot näkyvät Aavan organisaation rakenteessa. Meillä vallitsee matala hierarkia, eikä yrityksen takana ole kasvottomia sijoittajia. Se luo lääkärikeskuksiimme ja sairaalaamme lämminhenkisen ilmapiirin.

Kun aavalaiset kohtaavat käytävällä, vastaantulijaa tervehditään ja hänelle hymyillään. Tapa, jolla aavalaiset kohtaavat toisensa, välittyy myös potilaalle.


6. Leikkauspelko on meille tuttua ja osaamme lievittää sitä

Meille on tärkeää, että kokemuksesi Aavassa on mahdollisimman myönteinen. Se on toiminta-ajatuksemme ydin myös leikkausosastolla.

Yli puolet potilaistamme jännittää leikkaukseen tuloa. Jos leikkaus huolettaa, et ole yksin pelkosi kanssa.

Pelosta kannattaa kertoa hoitohenkilökunnallemme, jotta he osaavat varautua ja huojentaa huoltasi.

Leikkauspäivänä olet ammattilaisten ympäröimä, ja voit luottaa, että he pitävät sinusta hyvää huolta. Kun saavut leikkaukseen, sinut ottaa vastaan hoitaja, joka kertoo, miten leikkauspäivä etenee ja millaisia tapahtumia on odotettavissa.


Ennen leikkausta tapaat kirurgin, ja nukutuksessa tehtävässä toimenpiteessä myös anestesialääkärin. Pääset esittämään mahdolliset mieltäsi painavat kysymykset heille.

Mikäli leikkauksesi tehdään puudutuksessa, sinulla on myös mahdollisuus kuunnella leikkaussalissa lempimusiikkiasi, mikäli koet sen rauhoittavan oloasi.

7. Et jää yksin – lääkäri seuraa toipumistasi

Kun heräät leikkauksen jälkeen sairaalan heräämössä, sinulle varataan heti aika jälkitarkastukseen ja mahdolliseen fysioterapiaan. Näin varmistetaan, ettet jää yksin, vaan lääkäri seuraa toipumistasi.

Sairaalasta lähtiessäsi henkilökuntamme varmistaa, että tiedät, mitä hoidossasi tapahtuu seuraavaksi. Soittaako lääkäri, tai onko tiedossa ehkä laboratoriotutkimuksia tai kuvantamista?

8. Yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa

Suurella osalla suomalaisista on nykyisin sairausvakuutus. Vakuutus mahdollistaa hakeutumisen yksityiseen sairaalaan ja on monelle iso helpotus.

Aava tekee yhteistyötä kaikkien suurten suomalaisten vakuutusyhtiöiden kanssa. Meille pääsee hoitoon myös vakuutusyhtiön maksusitoumuksella.

Vakuutusasiakkaana Aavassa – lue lisää.

Lähes 60-vuotias suomalainen perheyritys – Tiesitkö tämän Aavasta?

  • Aava on suomalainen perheyritys, joka perustettiin jo vuonna 1964. Olemme huolehtineet suomalaisten terveydestä yli 50 vuotta ja maksamme veromme Suomeen.
  • Aava sai alkunsa, kun kolme nuorta lääkäriä aloitti yhteisvastaanoton. Nämä lääkärit olivat Jussi Aho, Eero Vaheri ja Matti Aro. Jussi Ahon vaimo Eila Aho tuli myös mukaan osakkeenomistajaksi.
  • Alkujaan yrityksen nimi oli Helsingin lääkärikeskus, mutta vuonna 2012 se muutettiin Aavaksi. Nimi tulee perustajajäsenien nimien alkukirjaimista: Aho, Aho, Vaheri ja Aro.
  • Nykyisin Aavan omistaa Ahon perhe, ja yhtiön hallitusta johtaa Jussin ja Eilan poika Antti Aho. Hän on näkyvästi läsnä toiminnassa, ja häneen voi törmätä Aavan käytävillä.

Asiantuntijana Aavan sairaalapalveluiden palvelujohtaja Minna Erävaara.