Edenneen Parkinsonin taudin hoitovalikoima laajenee – Uusi hoitomuoto käyttöön ensimmäisenä Suomessa Lääkärikeskus Aavassa

Uusi hoitomuoto tuo merkittävän lisän jo nyt käytössä olevien hoitovaihtoehtojen rinnalle. Tähän saakka edenneen Parkinsonin taudin hoitomuodot ovat olleet syväaivostimulaatio, suolensisäinen levodopainfuusio ja ihonalainen apomorfiinilääkehoito.

– Nämä hoitomuodot ovat edelleen relevantteja vaihtoehtoja. Kaikille ne eivät kuitenkaan sovi ja osa potilaista ei niitä halua, sillä esimerkiksi syväaivostimulaatio ja suolensisäinen levodopainfuusio vaativat kirurgiaa, sanoo Lääkärikeskus Aavan neurologian erikoislääkäri, dos. Filip Scheperjans.

Uuden, ihonalaisen levodopainfuusiohoidon yksi hyvä puoli on juuri se, ettei se vaadi leikkausta. Hoidon aloitus voidaan tehdä lääkärin vastaanotolla polikliinisesti potilaan kotiutuessa saman päivän aikana. Ihonalaisessa levodopahoidossa lääkeaine pumpataan hitaasti ja tasaisesti ihonalaiseen kudokseen ympäri vuorokauden.

Lääkärikeskus Aavassa neurologian erikoislääkäri valitsee potilaalle sopivimman hoitovaihtoehdon edenneeseen Parkinsonin tautiin aina yksilöllisesti potilaan kanssa yhdessä keskustellen. Potilas saa tietoa kaikista olemassa olevista vaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä hyödyistä ja riskeistä.

Edenneestä taudista puhutaan silloin, kun tablettilääkitys ei enää pidä potilaan Parkinsonin taudin oireita riittävän tasaisesti kurissa. Parkinsonin taudin tyypillisiin oireisiin kuuluvat liikkeiden hidastuminen, lihasjäykkyys ja lepovapina. Edenneen taudin hoitomuodoilla potilas saa lisää oireettomia tunteja päiväänsä, ja samalla myös hänen unen laatunsa ja aamuvointinsa paranevat.

Parkinsonin tautiin sairastuu yhä useampi

Parkinsonin tautia sairastaa Suomessa noin 16 000 ihmistä. Tauti on nopeimmin lisääntyvä neurologinen sairaus koko maailmassa. Määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Yksi selittävä tekijä on väestön ikääntyminen. Tauti rappeuttaa hermostoa aiheuttaen Parkinsonille tyypilliset oireet.

– Parantavaa tai hidastavaa hoitoa tähän etenevään sairauteen ei valitettavasti toistaiseksi ole, Scheperjans kertoo.

– Potilaan elämänlaadun kannalta on kuitenkin merkittävää, että uusilla hoitomuodoilla voimme auttaa yhä laajempaa joukkoa oireista kärsiviä. Aavassa haluamme tuoda uudet vaihtoehdot nopeasti potilaiden saataville – tämä on osa ihmisvastuullista ajattelutapaamme.

Yleisimmät hoitomuodot Parkinsonin tautiin


Lääkitys. Lääkityksen tavoitteena on lievittää oireita, erityisesti liittyen liikehallintaan. Yleisimmin käytetyt lääkitykset ovat:

  • Levodopa: Dopamiinin esiasteena aivoissa toimiva levodopa on yksi tehokkaimmista Parkinsonin taudin lääkehoidoista. Alkuvaiheessa levodopaa annetaan tablettimuotoisesti, edenneessä sairaudessa vaihtoehtona on suolensisäinen levodopainfuusio sekä ihonalainen levodopahoito.
  • Dopamiiniagonistit: Agonistit jäljittelevät dopamiinin vaikutuksia aivoissa, lääkettä voidaan käyttää levodopan lisänä tai vaihtoehtona.
  • MAO-B-estäjät: Hidastavat dopamiinin hajoamista aivoissa, mikä voi auttaa parantamaan oireita.

Kirurgiset toimenpiteet. Joissakin tapauksissa, erityisesti kun lääkehoito ei enää tarjoa riittävää oireiden hallintaa, voidaan harkita kirurgisia vaihtoehtoja, kuten:

  • Syväaivostimulaatio (DBS): Menetelmässä aivoihin asennetaan elektrodeja, jotka lähettävät sähköisiä impulssia tiettyihin aivojen osiin. Tämä voi auttaa vähentämään tilanvaihtelua ja vapinaa.

Kuntoutus. Fysioterapia, toimintaterapia ja puheterapia ovat keskeisiä oireiden hallinnassa. Ne voivat auttaa parantamaan liikkuvuutta, tasapainoa, päivittäisten toimien suorittamista ja kommunikointikykyä.

Elämäntapamuutokset ja itsehoito. Säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja riittävä lepo ovat tärkeitä oireiden hallinnassa. Jotkut potilaat hyötyvät myös tukiryhmistä ja psykologisesta tuesta.

Yhteydenotot:

Filip Scheperjans
Neurologian erikoislääkäri, Lääkärikeskus Aava
p. 040 7791 575

Anna-Maija Kakkonen
Viestinnän asiantuntija, Lääkärikeskus Aava
p. 010 380 6547

Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava –  Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin

Mitä jos painonhallinta ei olekaan kiinni itsekurista? Voiko lihavuudesta syyttää paskoja geenejä?  

Tätä kysyy lihavuustutkija, lääketieteen tohtori ja Lääkärikeskus Aavan hurmaava naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen uutuuskirjassaan Paskat geenit? – Uusin tieto ylipainon syistä ja sen hoidosta. 

Kirja herättelee yleistä tietoisuutta siitä, että lihavuus on krooninen sairaus, joka ansaitsee kunnollista hoitoa. Teos ei ole dieettikirja, vaan tieteeseen pohjautuva opas lihavuuden taustoihin. 

– Kun tuntee omaan kehoon ja painoon liittyvät biologiset ja psyykkiset taustatekijät, voi löytää juuri itselleen sopivimman tavan hallita painoaan, Huvinen sanoo. 

Kirjassa kerrotaan myös, miten selvitä painonhallinnan kannalta haastavista elämänvaiheista, kuten keski-iästä ja vaihdevuosista sekä paneudutaan muun muassa lihavuuslääkkeiden ja -leikkausten mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin. 

Kirjanjulkistustilaisuus to 25.4. 

Huvisen uutuuskirjan julkistusta juhlistetaan torstaina 25.4.2024 klo 16.30 BioRex Lasipalatsissa osoitteessa Mannerheimintie 22-24, 00100 Helsinki. 

Olet tervetullut kuulemaan uusimpia tutkimustuloksia lihavuudesta, sen syistä ja hoidosta. Emilia Huvinen antaa tilaisuudessa mielellään myös lyhyitä haastatteluja medialle. 

Ilmoittauduthan ennakkoon 21.4. klo 23.59 mennessä täältä https://link.webropolsurveys.com/EP/E75A882BC142DFD4. 

Tietoa kirjailijasta 

Emilia Huvinen on lääketieteen tohtori ja Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Vuodesta 2008 lähtien hän on tutkinut lihavuutta, diabetesta ja elintapoja. Hän hoitaa lihavuutta ja siihen liittyviä haasteita viikoittain. 

Lääkärintyön sekä tutkimuksen lisäksi Emilia toimii aktiivisesti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin lihavuustutkimuksen ja sen hoidon saralla. Hän on Suomen lihavuustutkijat ry:n hallituksen jäsen. 

Aavalle ja Pikkujätille myönnetty ISO27001 tietoturvasertifiointi

Lääkärikeskus Aavalle ja lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätille on myönnetty ISO27001 tietoturvasertifikaatti. Inspecta Sertifiointi Oy on auditoinut yritysten tietoturvallisuuden hallintamallit ja todennut niiden täyttävän standardin vaatimukset.

Sertifiointi vahvistaa, että Aava ja Pikkujätti ovat ottaneet käyttöön kattavan ja tehokkaan hallintajärjestelmän varmistaakseen potilastietojensa ja tietovarantojensa luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden. ISO 27001 on kansainvälisesti tunnustettu standardi, joka määrittelee tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän (ISMS) perustamista, ylläpitoa ja parantamista koskevat vaatimukset. Se tarjoaa myös puitteet riskien arvioinnille ja hallinnalle, uhkien tunnistamiselle ja lieventämiselle sekä lakisääteisten ja sääntelyvelvoitteiden noudattamiselle.

– Olemme erittäin ylpeitä ISO 27001 -sertifikaatista, joka kertoo omistautumisestamme tietoturvaan ja asiakastyytyväisyyteen. Tämä sertifikaatti takaa asiakkaillemme, että otamme heidän tietosuojansa vakavasti ja noudatamme alan tietoturvan hallinnan standardeja. Se on myös osoitus jatkuvasta parantamistyöstämme ja valmiudestamme kohdata digitaalisen maailman kehittyvät haasteet ja mahdollisuudet, sanoo Aavan ja Pikkujätin IT-infrastruktuuri- ja tietoturvajohtaja Tero Lainpelto.

Lisätietoja:

Tero Lainpelto
puh. 010 380 4368

Migreenin ymmärtäminen – uudet hoitovaihtoehdot ja läpimurrot

Migreeni on monimutkainen neurologinen sairaus, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailmaa. Se aiheuttaa voimakasta päänsärkyä, johon liittyy usein muita oireita, kuten pahoinvointia, valo- ja ääniherkkyyttä sekä näköhäiriöitä.

Viime vuosina migreenin diagnostiikassa ja hoitovaihtoehdoissa on tapahtunut merkittävää kehitystä. Tämän artikkelin tarkoituksena on antaa kattava yleiskuva tästä kehityksestä.

Migreenin ymmärtäminen

Migreeni ei ole vain tavallinen päänsärky. Se on krooninen sairaus, joka voi vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämänlaatuun. On tärkeää tunnistaa migreenin merkit ja oireet tarkan diagnoosin ja asianmukaisen hoidon varmistamiseksi.

Yleisiä oireita ovat sykkivä päänsärky, tyypillisesti pään toisella puolella, sekä pahoinvointi, oksentelu ja herkkyys valolle ja äänelle. Jotkut ihmiset voivat myös kokea näköhäiriöitä tai muita neurologisia oireita, joita kutsutaan auraksi ennen migreenikohtauksen alkamista.

Migreenin diagnostiikka

Migreenin diagnosointi edellyttää oireiden ja sairaushistorian huolellista arviointia sekä muiden mahdollisten päänsärkyjen syiden poissulkemista.

Migreenin diagnosointiin ei ole erityistä testiä, mutta terveydenhuollon ammattilaiset luottavat usein potilaan kuvaukseen oireista sekä niiden esiintymistiheyteen ja kestoon. Potilaan pitämä päänsärkypäiväkirja, johon kirjataan päänsäryn ajoitus, kesto ja voimakkuus, voi auttaa diagnoosiprosessissa.

Uudet hoitovaihtoehdot

1. CGRP-antagonistit

Kalsitoniinin geeniin liittyvien peptidien (CGRP) antagonistit ovat suhteellisen uusi kehitys migreenin hoidossa.

CGRP on hermostossa esiintyvä proteiini, ja sen uskotaan vaikuttavan migreenin kehittymiseen. CGRP-antagonistit toimivat estämällä CGRP:n toimintaa, mikä vähentää migreenikohtausten esiintymistiheyttä ja vakavuutta.

Näitä lääkkeitä on saatavana sekä suun kautta että injektoitavina muotoina, ja ne ovat osoittaneet lupaavia tuloksia kliinisissä tutkimuksissa. Niitä määrätään tyypillisesti ennaltaehkäisevänä hoitona henkilöille, jotka kokevat usein vaikeita migreenikohtauksia.

On tärkeää keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa selvittääksesi, sopivatko CGRP-antagonistit juuri sinulle.

2. Botuliinitoksiini

Botuliinitoksiini, joka tunnetaan yleisesti nimellä Botox, on laajalti tunnustettu kosmeettisista sovelluksistaan, mutta se on noussut myös kroonisen migreenin hoitovaihtoehdoksi. Kun Botoxia injektoidaan tietyille pään ja kaulan alueille, se auttaa rentouttamaan lihaksia ja estämään kipusignaaleja, mikä lievittää migreenin oireita.

Tyypillisesti Botox-hoitoon kuuluu useita injektioita, jotka annetaan 12 viikon välein. Voi kestää muutaman hoitokerran ennen kuin kaikki hyödyt toteutuvat. Botoxia suositellaan yleensä henkilöille, jotka eivät ole reagoineet hyvin muihin ennaltaehkäiseviin lääkkeisiin.

Elämäntapojen muutokset

Näiden uusien hoitovaihtoehtojen lisäksi elämäntapamuutosten sisällyttäminen voi olla hyödyllistä migreenin hallinnassa. Joitakin vinkkejä ovat:

  1. Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen: Seuraa mahdollisia laukaisevia tekijöitä, kuten tiettyjä ruokia, stressiä, unen puutetta ja hormonaalisia muutoksia. Kun ymmärrät laukaisevat tekijät, voit välttää tai minimoida niiden vaikutuksen.
  2. Säännöllisen uniaikataulun ylläpitäminen: Luo johdonmukainen unirutiini ja pyri riittävään määrään unta joka yö.
  3. Stressin hallinta: Harjoittele stressin vähentämistekniikoita, kuten syvähengitysharjoituksia, meditaatiota ja rentoutumista edistäviä aktiviteetteja.
  4. Säännöllinen liikunta: Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään migreenin esiintymistiheyttä ja vakavuutta. Aloita helpoilla harjoituksilla, kuten kävelyllä, uinnilla tai joogalla.

Johtopäätös

Migreenin kanssa eläminen voi olla haastavaa, mutta diagnostiikan ja hoitovaihtoehtojen kehittyessä yksilöillä on enemmän vaihtoehtoja hallita tilaansa tehokkaasti. CGRP-antagonistien käyttöönotto ja botuliinitoksiinin käyttö antavat toivoa niille, jotka kärsivät usein ja vakavista migreeneistä.

On tärkeää keskustella neurologin kanssa selvittääksesi sopivimmat hoitovaihtoehdot juuri sinulle. Yhdistämällä lääketieteelliset toimenpiteet elämäntapamuutoksiin yksilöt voivat parantaa elämänlaatuaan ja löytää helpotusta migreenin haitallisista vaikutuksista.

Teksti: Filip Scheperjans, neurologian erikoislääkäri, dosentti, Lääkärikeskus Aava

Hanna Kankainen-Aho Aavan ja Pikkujätin liiketoimintajohtajaksi – ”Yritys tuottaa, kun ihmiset voivat hyvin”

Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin uusi yritysasiakasliiketoiminnan johtaja Hanna Kankainen-Aho aloittaa johtoryhmän jäsenenä 1.5.2024.

Aavan liiketoiminta koostuu henkilöasiakkaista ja yritysasiakkaista. Henkilöasiakkaisiin kuuluu Aavan palveluiden lisäksi myös Pikkujätin palvelut. Yritysasiakasliiketoiminnassa keskitytään työterveyteen, yritysten hyvinvointistrategioiden luomiseen sekä paremman työkulttuurin valmentamiseen.

Aiemmin yritysasiakasliiketoiminnan johtajana toiminut Timo Vänttinen ilmoitti viime syksynä siirtyvänsä ammatinharjoittajalääkäriksi yhtiöiden sisällä.

Vahva kokemus työterveyden asiakasorganisaatioista

Hanna Kankainen-Aho on työskennellyt johtajana Ilmarisella ja Varmassa, joissa työkyvyn teemat ovat olleet keskeisessä roolissa. Työterveydestä hänellä on lisäksi kokemusta HKScanilta, Lassila & Tikanojalta ja UPM:ltä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri Helsingin Yliopistosta.

Aavassa Kankainen-Ahoa houkutteli suomalaisuus, arvopohjalta johdettu perheyritys ja mahdollisuus kehittää työterveyden palveluita vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

– Työterveyden asiakastarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet, eikä tarjolla olevat palvelut aina vastaa tarpeita. Tässä tilanteessa pienemmät, arvopohjaiset toimijat voivat erottua kilpailijoistaan olemalla ketteriä ja kehittämällä palvelujaan, Kankainen-Aho sanoo.

– Työterveydellä on tärkeä rooli erityisesti ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja työkykyjohtamisessa, joiden avulla voidaan tukea yritysten tuottavuutta. Yritys menestyy, kun työ sujuu ja työntekijät voivat hyvin. Aava haluaa muuttaa yhteiskuntaa yksi yritys kerrallaan ihmisvastuullisemmaksi ja se on sellainen matka, jota olen mielelläni asiakaslähtöisesti kehittämässä, hän jatkaa.

Uusi toimitusjohtaja tyytyväinen valintaan

Huhtikuun alussa Aavassa ja Pikkujätissä aloittaa väistyvän toimitusjohtaja Raija Tapion tilalla uusi toimitusjohtaja Ove Uljas. Hänet valittiin tehtäväänsä jo viime lokakuussa, joten Uljas on ehtinyt aloittaa perehtymisensä yrityksiin, ja hän on ollut valitsemassa uutta liiketoimintajohtajaa.

– Ne yritykset, jotka saavat rekrytoitua parhaat osaajat ja pidettyä heidän voimavaroistaan huolta, pärjäävät globaalissa kilpailussa. Työterveydellä on aivan kriittinen rooli tässä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Se on kokonaisvaltaista huolenpitoa yritysten tärkeimmästä resurssista, ihmisistä. Olen todella iloinen, että saimme Hannan meille, sillä hänellä on vahva osaaminen asiakaslähtöisestä palvelumuotoilusta ja kehityssuunnitelmien toimeenpanosta. Lisäksi hän on ihmisenä mahtava tyyppi ja sopii meidän vahvaan arvomaailmaamme, Uljas sanoo.

Lisätietoja:
Outi Taivainen, henkilöstöjohtaja

Artikkelit ja tiedotteet
 
Näytä kaikki artikkelit
Aava Edenneen Parkinsonin taudin hoitovalikoima laajenee – Uusi hoitomuoto käyttöön ensimmäisenä Suomessa Lääkärikeskus Aavassa
Ihonalainen levodopainfuusiohoito aloitettiin ensimmäisenä Suomessa Lääkärikeskus Aavassa 22.4.2024.
Lue lisää
Aava-kallio Syyllisyyden lihavuudesta on loputtava –  Lääkäri Emilia Huvisen uutuuskirja sukeltaa lihavuuden taustoihin
Lihavuuden taustalla vaikuttavat monet kehon biologiset tekijät. On korkea aika vapautua itsekurin puutteeseen tai omaan kykenemättömyyteen liittyvistä leimoista sekä syyllisyyden ja häpeän tunteista. Lihavuustutkija ja Aavan naistentautien erikoislääkäri Emilia Huvinen on julkaissut kirjan lihavuudesta ja sen ymmärtämisestä.
Lue lisää
Aava Aavalle ja Pikkujätille myönnetty ISO27001 tietoturvasertifiointi
Sertifiointi osoittaa, että Aava ja Pikkujätti noudattavat korkeimpia tietoturvakäytäntöjä taaten turvalliset ja luotettavat terveydenhuollon palvelut asiakkaille.
Lue lisää
Näytä kaikki artikkelit

Lääkärikeskus Aava täyttää 60 vuotta – keräämme historiikkiin asiakkaidemme muistoja vuosien varrelta

Lääkärikeskus Aavan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta. Pyöreiden vuosien kunniaksi on alettu työstää Aavan historiikkia, johon kootaan kaikki merkittävimmät käänteet, vaiheet ja muistot yrityksen perustamisesta aina tähän päivään.

Keräämme muistoja paitsi henkilöstöltämme, myös asiakkailtamme. Jokainen muisto, pienikin historian palanen ja ajankuva on meille arvokas. Keräämme talteen kaikki saamamme muistot, joista osa saadaan taltioitua myös painettuun historiikkiimme, joka on tarkoitus julkaista vuoden 2024 lopulla.

Muistoja tekstinä tai kuvina

Kerro meille ikimuistoisimpia hetkiäsi Aavassa. Mikä kohtaaminen lääkärin tai hoitajan kanssa on jäänyt erityisesti mieleesi?

Arvostamme myös suuresti, jos albumeistasi löytyy kuvamuistoja, jotka voisimme saada käyttöömme. Kaikkein hienointa olisi, jos pystyt nimeämään kuvassa olevat henkilöt ja kertomaan heistä tarkemmin.

Jätä muistosi ja mahdolliset kuvasi meille tämän lomakkeen kautta 15.3.2024 mennessä.

Lisätietoja:
Aavan omistajat, Antti Aho, Annakaija Lappalainen ja Miia Porkkala

Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille

Varaa aika


1. Milloin vauvan liikkeet tuntuvat ensi kerran?

Ihmisalkio alkaa liikkua, kun raskautta on kestänyt 7,5 viikkoa. Muutaman viikon kuluttua ilmaantuu jo useita liikemalleja, kuten yksittäisiä raajojen ja pään liikkeitä sekä hikkaa ja hengitysliikkeitä. Raskaana oleva nainen ei näitä varhaisia liikkeitä vielä tunne.

Ensimmäisen kerran ensisynnyttäjä tuntee sikiön liikkeet noin 18.-20. raskausviikolla.  Raskausviikolla 20 sikiö on 21 senttimetriä pitkä ja painaa neljänneskilon. Aiemmin synnyttänyt nainen voi tuntea liikkeet jo muutamaa viikkoa aikaisemmin, sillä hän tietää, millaista tuntemusta ”kuulostella”.

Mikäli istukka on kiinnittynyt kohdun etuseinämään, vauvan liikkeet kohdussa saattavat tuntua myöhemmin. Varhaisia potkuja on silloin vaikea huomata.

2. Miten voimakkaasti vauva potkii?

Joskus vauvan liikkeet tuntuvat vatsassa pienenä lepatuksena tai kevyenä kuplintana, joskus voi tuntua kuin suoli olisi epätavallisen aktiivinen. Joskus taas tuntuu kuin sikiö voimistelisi reippaasti.

Aluksi voi olla vaikeaa tajuta, että epämääräiset tuntemukset ovat vauvan aiheuttamia. Jokainen raskaana oleva tuntee kuitenkin sikiön liikkeet sisällään ennemmin tai myöhemmin. On yksilöllistä, miten paljon, kuinka usein, mihin aikaan ja miten voimakkaasti vauva liikkuu. Ajan myötä oman lapsen liikemallit tulevat tutuiksi.

Usein sikiö nukahtaa häntä kantavan kehon liikkuessa, koska liike tuntuu unettavalta. Hän saattaa herätä, kun liike pysähtyy tai rauhoittuu pidemmäksi aikaa. Siksi moni odottava äiti kokee vauvan olevan erityisen aktiivinen iltaisin ja öisin. 

3. Miten usein sikiö liikkuu?

Yleensä sikiöt liikkuvat noin 3-50 kertaa tunnissa ja pitävät välillä noin 20-40 minuutin mittaisia taukoja. Silloin sikiö nukkuu. Liikkeet voivat olla yksittäisiä töytäisyjä tai liikesarjoja, hyvin heikkoja liikkeitä tai voimakkaita potkuja. Liikkeiden havaitsemiseen vaikuttaa se, miten paljon odottajalla itsellään on ohjelmaa. Päivät ovat erilaisia ja liikkeetkin voivat tuntua eri päivinä erilaisilta.

Äidin paino ei vaikuta liikkeiden aistimiseen. Liikkeet tuntuvat sisällä päin. Kohdun kasvaessa – yleensä vasta lähempänä 30. raskausviikkoa – ja vatsan peitteiden ollessa ohuet vauvan liikkeet voi havaita myös vatsan päältä.

Sikiön liikemäärät pysyvät lähes samanlaisina koko raskausajan.

4. Miten sikiön liikkeet muuttuvat raskauden aikana?

Aluksi tuntemukset ovat hyvin heikkoja ja epäsäännöllisiä, mutta myöhemmin ne voimistuvat ja noudattavat selvempää kaavaa. Vauvan rytmi hahmottuu, ja hänen levollisimmat ja vilkkaimmat hetkensä oppii tunnistamaan.

Kun vauva kasvaa kohdussa, laajemmille liikkeille on yhä vähemmän tilaa. Siksi vauvan liikkeet loppuraskaudessa voivat tuntua erilaisilta kuin aiemmin. Sikiö oikoo jäseniään enemmän ja venyttää vatsaa niin ylös, alas kuin sivuille.

Lapsiveden määrä vaikuttaa sikiön liikkeiden luonteeseen. Suurimmillaan se on raskausviikoilla 32–34. Lisäksi vauvan asento – onko sikiö perätilassa vai pää alaspäin – vaikuttaa siihen, mihin päin sikiö potkii.

5. Milloin liiketarkkailu on tarpeen ja mitä se tarkoittaa?

Normaaliraskauksissa liiketarkkailua ei tarvita.  Riskiraskauksissa liiketarkkailua voidaan käyttää muiden seurantamenetelmien lisäksi. Lasketun ajan ylityttyä suositellaan liiketarkkailun aloittamista raskausviikolla 41.

Liiketarkkailu suoritetaan kerran päivässä yhden tunnin aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että äiti lepää rauhassa kylkiasennossa ja laskee jokaisen tuntemansa liikkeen, myös vaimeat hipaisut. Hikkaa sen sijaan ei rekisteröidä liikkeiksi. 

Jos äidin toteamien liikkeiden määrä on vähemmän kuin kymmenen, tarkkailua jatketaan toinen tunti, tai yhden tunnin seuranta toistetaan jonkin ajan kuluttua. Mikäli sikiön liikkeiden määrä on edelleen vähemmän kuin kymmenen, sikiön vointi on tarkastettava joko synnytysvastaanotolla tai asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolla saman päivän aikana.

6. Entä jos vauvan liikkeet eivät tunnu joka päivä?

Viimeistään viikosta 24 alkaen liikkeitä tulisi tuntua joka päivä. Jos sikiön liikkeet muuttuvat totutusta mallista tai esimerkiksi rauhoittuvat yhtäkkiä tai muuttuvat vaisuksi, on otettava yhteyttä neuvolaan, synnytyssairaalaan tai asiaan perehtyneeseen lääkäriin. Vauvan liikkeiden vähentyminen voi olla merkki sikiön ahdingosta, alkavasta hapenpuutteesta. Tarvittaessa tehdään sikiön sydämen sykerekisteröinti eli KTG-tutkimus ja/tai joskus myös ultraäänitutkimus.

Nämä tutkimukset voidaan toteuttaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla Aavassa. Aika kannattaa varata muulloinkin, jos sikiön vointi tai jokin muu asia herättää huolta. Odottajan huoleen suhtaudutaan lääkärissä aina vakavasti.

Kotona sikiötä voi yrittää herätellä esimerkiksi tönimällä tai juomalla sokerista mehua. Jos verensokeri on matala, sikiö saattaa liikkua vähemmän.

Varaa aika


7. Mikä neuvoksi, jos vauvan liikkeet sattuvat?

Sikiön liikkeet kertovat siitä, että vauva voi hyvin. Siksi voimakkaasta liikehdinnästäkin on syytä ennen muuta iloita. Mikäli vauvan liikehdintä tuottaa kipua, kannattaa ensimmäiseksi vaihtaa asentoa. Se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti sikiön liikkeet tuntuvat.

Jotkut kokevat, että joogaaminen rauhoittaa niin odottajan mieltä kuin sikiötäkin. Jos vauva on kovin aktiivinen silloin, kun haluaisi itse nukkua, häntä voi rauhoitella hyräilemällä, juttelemalla tai laulamalla.

Stressiä on syytä välttää, sillä se aktivoi myös sikiötä. Stressaantuneena odottava äiti saattaa myös aistia sikiön liikkeet huonommin. Lisäksi stressi lisää supistuksia, koska kortisolihormonin eritys lisääntyy.

Varaa aika

Asiantuntijana lääkärikeskus Aavan naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen

Asiakastietolaki muuttuu 1.1.2024 – OmaKannan luovutuslupaa voidaan hyödyntää jatkossa laajemmin

Hyvä hoito edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaisilla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot terveydentilastasi ja tutkimuksistasi. Kun sallit potilastietojesi luovutuksen terveydenhuollon eri palveluntarjoajien välillä, se helpottaa ja nopeuttaa hoitoasi.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 (Asiakastietolaki) muuttuu 1.1.2024 ja sen vuoksi Kanta-palveluiden informointi täytyy antaa asiakkaalle uudelleen. Jo aiemmin annettu tietojen luovutuslupa suositellaan päivitettäväksi OmaKannassa.

Uudella asiakastietolailla halutaan yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyn säätelyä ja käytäntöjä.

Mitä muutos vaatii asiakkaalta?

Asiakas voi kuitata uuden Kanta-informoinnin vastaanotetuksi OmaKannassa tai asioidessaan Aavassa ilmoittautumisen tai maksamisen yhteydessä. Voit jo vastaanottaa OmaKannassa uuden Kanta-informoinnin, joka on mahdollista merkitä vastaanotetuksi Aavassa 2.1.2024 alkaen.

Kanta-informointi vastaanotoilla saattaa aiheuttaa ruuhkaa asiakaspalvelutilanteissa. Huomioithan, että itseilmoittautuminen ei onnistu ennen Kanta-informoinnin vastaanotetuksi merkitsemistä.

Lupa laajenee

Uuden lain myötä Kanta-palveluissa annettua luovutuslupaa ja asetettuja luovutuskieltoja sovelletaan laajemmin myös muuta kautta tapahtuvissa tietojen luovutuksissa (esim. paperilla). Jos olet antanut luovutusluvan vuonna 2023 tai aiemmin, se kannattaa käydä tarkistamassa ja päivittämässä OmaKannassa.

Jatkossa Aavassa on mahdollista antaa informointi myös asiakkaan lailliselle edustajalle. Mikäli kyseessä on täysi-ikäinen asiakas tai esimerkiksi huoltajuudesta herää epäily, laillisen edustajan tulee osoittaa valtuutus ennen informoinnin vastaanotetuksi merkitsemistä.

Luovutuslupa ja luovutuskiellot

Voit vaikuttaa tietojesi käyttöön rajaamalla tietojen luovuttamista. Luovutuskiellolla voit määrittää, mitä resepti-, potilas- ja asiakastietojasi ei saa luovuttaa muille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille katsottaviksi.

Uutena luovutuskieltona on tullut laaja luovutuskielto, joka kieltää kaiken luovutuksen. Luovutuskiellot voidaan luovutuslupien tapaan asettaa OmaKannassa tai terveydenhuollossa asioidessasi.

Asiakkaan laillisella edustajalla on mahdollista jatkossa antaa asiakkaan puolesta luovutuslupa ja asettaa luovutuskieltoja. Lähtökohtaisesti päätöskykyiseksi arvioidun alaikäisen tulee itse antaa luovutuslupa ja asettaa luovutuskiellot itse. Mikäli kyseessä on täysi-ikäinen asiakas tai esimerkiksi huoltajuudesta herää epäily, laillisen edustajan tulee osoittaa valtuutus ennen luovutusluvan antamista ja luovutuskiellon asettamista.

Plantaarifaskiitti on pitkäaikainen riesa

Varaa aika


Plantaarifaskiitti on plantaarifaskian eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Se on yleisin syy jalkapohjan kipuun – sitä potee jossain vaiheessa elämäänsä jopa kymmenen prosenttia väestöstä. Tavallisin se on 40-65-vuotiailla. Naisilla vaivaa on selvästi enemmän kuin miehillä, mutta perimmäistä syytä tähän ei tiedetä.

Plantaarifaskiitin suurin syy on ikääntyminen

Plantaarifaskiitin merkittävin riskitekijä onkin ikääntyminen. Alle 40-vuotiailla vaiva on harvinainen. Monilla on myös jalkaterän asentovirheitä, useimmiten jalkaterän pitkittäisholvin mataluutta eli lievää latustajalkaisuutta. Asentovirheet voivat altistaa plantaarifaskiitin synnylle.

Toistuva rasituskin, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen, voi hieman lisätä plantaarifaskiitin vaaraa. Se voi kuitenkin tulla myös ihmiselle, joka ei liiku paljoa. Myös merkittävä ylipaino kuormittaa jalkapohjan jännekalvoa, muttei ole plantaarifaskiitin varsinainen riskitekijä.

Plantaarifaskiitin oireet on usein helppo tunnistaa

Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu tyypillisesti jalkapohjassa kantapään alla, mutta sen sisäsyrjässä. Kipu on tavallista etenkin aamulla liikkeelle lähtiessä. Päivän mittaan jalka vertyy ja kipu usein helpottuu. Tavallisimmin kipua on vain toisessa jalassa, mutta noin kolmasosalla molemmat kantapäät ovat samanaikaisesti tai perätysten kipeät.

Päällepäin plantaarifaskiitti ei näy. Siihen ei liity esimerkiksi turvotusta tai patteja, vaan jalka on aivan normaalin näköinen.

Röntgenkuvassa kalvojänteen kiinnityskohdassa näkyvä luupiikki on usein merkki vaivan kroonistumisesta. Luupiikki ei kuitenkaan ole vaivan syy vaan seuraus, kun jännekalvon kiinnityskohtaan vähitellen kertyy kalkkia, joka näyttää piikiltä. Itse luupiikille ei tarvitse tehdä mitään.

Plantaarifaskiitti voi kestää yli vuoden

Plantaarifaskiitti on hyvänlaatuinen sairaus, joka paranee itsestään. Vaiva on kuitenkin pitkäaikainen. Valtaosalla plantaarifaskiitti kestää 6-18 kuukautta.

Usein kantapää on ensimmäisen kuukauden ajan hyvin arka, jolloin joka askeleella voi tuntua kipua. Sitten se hieman rauhoittuu. Joillakin kipu saattaa jopa täysin kadota. Valtaosalla plantaarifaskiitti kuitenkin kroonistuu eli pitkittyy, vaikkei kantapää enää ole yhtä kipeä kuin aluksi. Pitkittynyt plantaarifaskiitti tarkoittaa yli kolme kuukautta kestänyttä kantapääkipua.

Plantaarifaskiitin hoito tähtää kivun lievitykseen

Liikkumista ei tarvitse rajoittaa, vaikka jalka on kipeä. Voit siis liikkua turvallisesti, vaikka rasituksessa tai sen jälkeen kipua saattaa olla enemmän. Ulkona kannattaa käyttää lenkkareita tai hieman korkoa omaavia kenkiä, jolloin kipu voi olla lievempää.

Jalkinetta voit käyttää sisälläkin, sillä yleensä silloin jalalla on helpompi kävellä. Sisäjalkineessa tulisi myös olla pieni korko. Tohveli tai varvastossu ei ole paras valinta. Jotkut kokevat hyötyvänsä pehmusteesta kantapään alla tai kantapäätuesta. Ne vähentävät kantapäähän kohdistuvaa painetta ja iskuja.

Myös plantaarifaskiitin kinesioteippaus saattaa joskus olla hyödyksi. Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä.

Plantaarifaskiitin venytysohjeet

Usein tehokkain tapa lievittää kipua on pohkeiden venyttely. Jos pohkeet ovat hyvin kireät, jalkapohjan kalvo joutuu kovemmalle rasitukselle. Kireys voi olla synnynnäistä tai rasituksen aiheuttamaa.

Näin venytät pohjetta:

  • Seiso polvi suorana jalkaterä seinää vasten. Pidä jalkapohja maassa.
  • Toista venytys 3-5 kertaa ennen nukkumaanmenoa.

Voit venyttää myös jalkapohjan kalvoa. Tämä venytys tehdään istuen.

  • Nosta jalka polven päälle ja käännä varpaita käden avulla ylöspäin ääriasentoon.
  • Pidä venytys 5–6 sekuntia ja toista noin 20 kertaa aamuin ja illoin.

Apua ja lisäohjeita venyttelyyn voit tarvittaessa hakea fysioterapeutilta.

Plantaarifaskiitin yölasta eli öisin käytettävä jalkapohjan jänteitä venyttävä lasta auttaa harvoin, koska harva pystyy käyttämään lastaa yö toisensa jälkeen. Satunnaisesta käytöstä ei ole hyötyä.

Kantapääkipu voi johtua myös muista syistä

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ole apua tai diagnoosi on epäselvä. Kantapääkipua voi aiheutua myös muista syistä, jotka täytyy poissulkea. Niitä ovat

  • kantaluun alla olevan rasvapatjan kiputila. Se voi olla seurausta kantapäähän kohdistuneesta iskusta tai vammasta.
  • akillesjänteen rappeumatila. Siinä kipu tuntuu kantapään takana.
  • kantaluun rasitusmurtuma. Siihen liittyy kantapään turvotusta ja kipu tuntuu kantaluuta sivuilta puristaessa.

Lääkäri toteaa plantaarifaskiitin oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Kuvantamistutkimukset (röntgen, magneettikuvaus) ovat tarpeen vain siinä tapauksessa, jos kantapääkipuun liittyy vamma tai halutaan poissulkea kantapääkivun muut syyt.

Lääkehoitoa plantaarifaskiittiin ei ole. Joskus hyvin ärhäköissä tapauksissa, voidaan harkita kortisonipistosta. Osa saa siitä lyhytaikaisen avun, mutta vaiva jatkuu tavallisesti pian sen jälkeen. Leikkaushoidon tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Plantaarifaskiitin ehkäisy on vaikeaa

Plantaarifaskiitin ehkäisy on hankalaa, koska vaiva liittyy ikään ja jalan rakenteeseen, ja sitä voi esiintyä sekä liikkuvilla että vähän liikkuvilla ihmisillä. Toki pohkeiden venyttelystä ennen rasitusta ja rasituksen jälkeen saattaa olla hyötyä. Myös paino kannattaa pitää normaalina. Pitkäkestoista paikallaan seisomista kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.

Hyvä uutinen on, että plantaarifaskiitti paranee aina ja uusii harvoin yli 65-vuotiaana.

Varaa aika


Asiantuntijana Aavan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalkakirurgi Reijo Paukku

Ajan peruutus- ja siirtoehdot muuttuvat 1.1.2024 alkaen

Ensi vuoden alusta alkaen 1.1.2024 vastaanotto- tai tutkimuskäynnin voi perua tai siirtää Aavassa veloituksetta 24 tuntia ennen varattua aikaa puhelimitse, Oma Aavassa, sovelluksessa tai tekstiviestinä lähetetyn varausvahvistuksen linkin kautta.

Mikäli vahvistusviesti ei saavuta asiakasta, tulee hänen tehdä peruutus puhelimitse 010 380 3838, Oma Aavassa tai sovelluksessa. 

Leikkauksen peruutuksen tai siirron asiakas voi tehdä 1.1.2024 alkaen veloituksetta 48 tuntia ennen varattua aikaa vain soittamalla p. 010 380 5300 (arkena klo 9-15) tai sähköpostitse sairaala.kamppi@aava.fi.

Peruuttamattomasta tai liian myöhään perutusta tai siirretystä ajasta peritään asiakkaalta hinnaston mukainen maksu.