Miltä sikiön liikkeet tuntuvat? – 7 kysymystä lääkärille


1. Milloin vauvan liikkeet tuntuvat ensi kerran?

Ihmisalkio alkaa liikkua, kun raskautta on kestänyt 7,5 viikkoa. Muutaman viikon kuluttua ilmaantuu jo useita liikemalleja, kuten yksittäisiä raajojen ja pään liikkeitä sekä hikkaa ja hengitysliikkeitä. Raskaana oleva nainen ei näitä varhaisia liikkeitä vielä tunne.

Ensimmäisen kerran ensisynnyttäjä tuntee sikiön liikkeet noin 18.-20. raskausviikolla.  Raskausviikolla 20 sikiö on 21 senttimetriä pitkä ja painaa neljänneskilon. Aiemmin synnyttänyt nainen voi tuntea liikkeet jo muutamaa viikkoa aikaisemmin, sillä hän tietää, millaista tuntemusta ”kuulostella”.

Mikäli istukka on kiinnittynyt kohdun etuseinämään, vauvan liikkeet kohdussa saattavat tuntua myöhemmin. Varhaisia potkuja on silloin vaikea huomata.

2. Miten voimakkaasti vauva potkii?

Joskus vauvan liikkeet tuntuvat vatsassa pienenä lepatuksena tai kevyenä kuplintana, joskus voi tuntua kuin suoli olisi epätavallisen aktiivinen. Joskus taas tuntuu kuin sikiö voimistelisi reippaasti.

Aluksi voi olla vaikeaa tajuta, että epämääräiset tuntemukset ovat vauvan aiheuttamia. Jokainen raskaana oleva tuntee kuitenkin sikiön liikkeet sisällään ennemmin tai myöhemmin. On yksilöllistä, miten paljon, kuinka usein, mihin aikaan ja miten voimakkaasti vauva liikkuu. Ajan myötä oman lapsen liikemallit tulevat tutuiksi.

Usein sikiö nukahtaa häntä kantavan kehon liikkuessa, koska liike tuntuu unettavalta. Hän saattaa herätä, kun liike pysähtyy tai rauhoittuu pidemmäksi aikaa. Siksi moni odottava äiti kokee vauvan olevan erityisen aktiivinen iltaisin ja öisin. 

3. Miten usein sikiö liikkuu?

Yleensä sikiöt liikkuvat noin 3-50 kertaa tunnissa ja pitävät välillä noin 20-40 minuutin mittaisia taukoja. Silloin sikiö nukkuu. Liikkeet voivat olla yksittäisiä töytäisyjä tai liikesarjoja, hyvin heikkoja liikkeitä tai voimakkaita potkuja. Liikkeiden havaitsemiseen vaikuttaa se, miten paljon odottajalla itsellään on ohjelmaa. Päivät ovat erilaisia ja liikkeetkin voivat tuntua eri päivinä erilaisilta.

Äidin paino ei vaikuta liikkeiden aistimiseen. Liikkeet tuntuvat sisällä päin. Kohdun kasvaessa – yleensä vasta lähempänä 30. raskausviikkoa – ja vatsan peitteiden ollessa ohuet vauvan liikkeet voi havaita myös vatsan päältä.

Sikiön liikemäärät pysyvät lähes samanlaisina koko raskausajan.

4. Miten sikiön liikkeet muuttuvat raskauden aikana?

Aluksi tuntemukset ovat hyvin heikkoja ja epäsäännöllisiä, mutta myöhemmin ne voimistuvat ja noudattavat selvempää kaavaa. Vauvan rytmi hahmottuu, ja hänen levollisimmat ja vilkkaimmat hetkensä oppii tunnistamaan.

Kun vauva kasvaa kohdussa, laajemmille liikkeille on yhä vähemmän tilaa. Siksi vauvan liikkeet loppuraskaudessa voivat tuntua erilaisilta kuin aiemmin. Sikiö oikoo jäseniään enemmän ja venyttää vatsaa niin ylös, alas kuin sivuille.

Lapsiveden määrä vaikuttaa sikiön liikkeiden luonteeseen. Suurimmillaan se on raskausviikoilla 32–34. Lisäksi vauvan asento – onko sikiö perätilassa vai pää alaspäin – vaikuttaa siihen, mihin päin sikiö potkii.

5. Milloin liiketarkkailu on tarpeen ja mitä se tarkoittaa?

Normaaliraskauksissa liiketarkkailua ei tarvita.  Riskiraskauksissa liiketarkkailua voidaan käyttää muiden seurantamenetelmien lisäksi. Lasketun ajan ylityttyä suositellaan liiketarkkailun aloittamista raskausviikolla 41.

Liiketarkkailu suoritetaan kerran päivässä yhden tunnin aikana. Käytännössä se tarkoittaa, että äiti lepää rauhassa kylkiasennossa ja laskee jokaisen tuntemansa liikkeen, myös vaimeat hipaisut. Hikkaa sen sijaan ei rekisteröidä liikkeiksi. 

Jos äidin toteamien liikkeiden määrä on vähemmän kuin kymmenen, tarkkailua jatketaan toinen tunti, tai yhden tunnin seuranta toistetaan jonkin ajan kuluttua. Mikäli sikiön liikkeiden määrä on edelleen vähemmän kuin kymmenen, sikiön vointi on tarkastettava joko synnytysvastaanotolla tai asiaan perehtyneen lääkärin vastaanotolla saman päivän aikana.

6. Entä jos vauvan liikkeet eivät tunnu joka päivä?

Viimeistään viikosta 24 alkaen liikkeitä tulisi tuntua joka päivä. Jos sikiön liikkeet muuttuvat totutusta mallista tai esimerkiksi rauhoittuvat yhtäkkiä tai muuttuvat vaisuksi, on otettava yhteyttä neuvolaan, synnytyssairaalaan tai asiaan perehtyneeseen lääkäriin. Vauvan liikkeiden vähentyminen voi olla merkki sikiön ahdingosta, alkavasta hapenpuutteesta. Tarvittaessa tehdään sikiön sydämen sykerekisteröinti eli KTG-tutkimus ja/tai joskus myös ultraäänitutkimus.

Nämä tutkimukset voidaan toteuttaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin vastaanotolla Aavassa. Aika kannattaa varata muulloinkin, jos sikiön vointi tai jokin muu asia herättää huolta. Odottajan huoleen suhtaudutaan lääkärissä aina vakavasti.

Kotona sikiötä voi yrittää herätellä esimerkiksi tönimällä tai juomalla sokerista mehua. Jos verensokeri on matala, sikiö saattaa liikkua vähemmän.


7. Mikä neuvoksi, jos vauvan liikkeet sattuvat?

Sikiön liikkeet kertovat siitä, että vauva voi hyvin. Siksi voimakkaasta liikehdinnästäkin on syytä ennen muuta iloita. Mikäli vauvan liikehdintä tuottaa kipua, kannattaa ensimmäiseksi vaihtaa asentoa. Se saattaa vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti sikiön liikkeet tuntuvat.

Jotkut kokevat, että joogaaminen rauhoittaa niin odottajan mieltä kuin sikiötäkin. Jos vauva on kovin aktiivinen silloin, kun haluaisi itse nukkua, häntä voi rauhoitella hyräilemällä, juttelemalla tai laulamalla.

Stressiä on syytä välttää, sillä se aktivoi myös sikiötä. Stressaantuneena odottava äiti saattaa myös aistia sikiön liikkeet huonommin. Lisäksi stressi lisää supistuksia, koska kortisolihormonin eritys lisääntyy.

Asiantuntijana lääkärikeskus Aavan naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Leena Rahkonen

Asiakastietolaki muuttuu 1.1.2024 – OmaKannan luovutuslupaa voidaan hyödyntää jatkossa laajemmin

Hyvä hoito edellyttää, että terveydenhuollon ammattilaisilla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot terveydentilastasi ja tutkimuksistasi. Kun sallit potilastietojesi luovutuksen terveydenhuollon eri palveluntarjoajien välillä, se helpottaa ja nopeuttaa hoitoasi.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 (Asiakastietolaki) muuttuu 1.1.2024 ja sen vuoksi Kanta-palveluiden informointi täytyy antaa asiakkaalle uudelleen. Jo aiemmin annettu tietojen luovutuslupa suositellaan päivitettäväksi OmaKannassa.

Uudella asiakastietolailla halutaan yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelyn säätelyä ja käytäntöjä.

Mitä muutos vaatii asiakkaalta?

Asiakas voi kuitata uuden Kanta-informoinnin vastaanotetuksi OmaKannassa tai asioidessaan Aavassa ilmoittautumisen tai maksamisen yhteydessä. Voit jo vastaanottaa OmaKannassa uuden Kanta-informoinnin, joka on mahdollista merkitä vastaanotetuksi Aavassa 2.1.2024 alkaen.

Kanta-informointi vastaanotoilla saattaa aiheuttaa ruuhkaa asiakaspalvelutilanteissa. Huomioithan, että itseilmoittautuminen ei onnistu ennen Kanta-informoinnin vastaanotetuksi merkitsemistä.

Lupa laajenee

Uuden lain myötä Kanta-palveluissa annettua luovutuslupaa ja asetettuja luovutuskieltoja sovelletaan laajemmin myös muuta kautta tapahtuvissa tietojen luovutuksissa (esim. paperilla). Jos olet antanut luovutusluvan vuonna 2023 tai aiemmin, se kannattaa käydä tarkistamassa ja päivittämässä OmaKannassa.

Jatkossa Aavassa on mahdollista antaa informointi myös asiakkaan lailliselle edustajalle. Mikäli kyseessä on täysi-ikäinen asiakas tai esimerkiksi huoltajuudesta herää epäily, laillisen edustajan tulee osoittaa valtuutus ennen informoinnin vastaanotetuksi merkitsemistä.

Luovutuslupa ja luovutuskiellot

Voit vaikuttaa tietojesi käyttöön rajaamalla tietojen luovuttamista. Luovutuskiellolla voit määrittää, mitä resepti-, potilas- ja asiakastietojasi ei saa luovuttaa muille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille katsottaviksi.

Uutena luovutuskieltona on tullut laaja luovutuskielto, joka kieltää kaiken luovutuksen. Luovutuskiellot voidaan luovutuslupien tapaan asettaa OmaKannassa tai terveydenhuollossa asioidessasi.

Asiakkaan laillisella edustajalla on mahdollista jatkossa antaa asiakkaan puolesta luovutuslupa ja asettaa luovutuskieltoja. Lähtökohtaisesti päätöskykyiseksi arvioidun alaikäisen tulee itse antaa luovutuslupa ja asettaa luovutuskiellot itse. Mikäli kyseessä on täysi-ikäinen asiakas tai esimerkiksi huoltajuudesta herää epäily, laillisen edustajan tulee osoittaa valtuutus ennen luovutusluvan antamista ja luovutuskiellon asettamista.

Plantaarifaskiitti on pitkäaikainen riesa


Plantaarifaskiitti on plantaarifaskian eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Se on yleisin syy jalkapohjan kipuun – sitä potee jossain vaiheessa elämäänsä jopa kymmenen prosenttia väestöstä. Tavallisin se on 40-65-vuotiailla. Naisilla vaivaa on selvästi enemmän kuin miehillä, mutta perimmäistä syytä tähän ei tiedetä.

Plantaarifaskiitin suurin syy on ikääntyminen

Plantaarifaskiitin merkittävin riskitekijä onkin ikääntyminen. Alle 40-vuotiailla vaiva on harvinainen. Monilla on myös jalkaterän asentovirheitä, useimmiten jalkaterän pitkittäisholvin mataluutta eli lievää latustajalkaisuutta. Asentovirheet voivat altistaa plantaarifaskiitin synnylle.

Toistuva rasituskin, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen, voi hieman lisätä plantaarifaskiitin vaaraa. Se voi kuitenkin tulla myös ihmiselle, joka ei liiku paljoa. Myös merkittävä ylipaino kuormittaa jalkapohjan jännekalvoa, muttei ole plantaarifaskiitin varsinainen riskitekijä.

Plantaarifaskiitin oireet on usein helppo tunnistaa

Plantaarifaskiitissa kipu tuntuu tyypillisesti jalkapohjassa kantapään alla, mutta sen sisäsyrjässä. Kipu on tavallista etenkin aamulla liikkeelle lähtiessä. Päivän mittaan jalka vertyy ja kipu usein helpottuu. Tavallisimmin kipua on vain toisessa jalassa, mutta noin kolmasosalla molemmat kantapäät ovat samanaikaisesti tai perätysten kipeät.

Päällepäin plantaarifaskiitti ei näy. Siihen ei liity esimerkiksi turvotusta tai patteja, vaan jalka on aivan normaalin näköinen.

Röntgenkuvassa kalvojänteen kiinnityskohdassa näkyvä luupiikki on usein merkki vaivan kroonistumisesta. Luupiikki ei kuitenkaan ole vaivan syy vaan seuraus, kun jännekalvon kiinnityskohtaan vähitellen kertyy kalkkia, joka näyttää piikiltä. Itse luupiikille ei tarvitse tehdä mitään.

Plantaarifaskiitti voi kestää yli vuoden

Plantaarifaskiitti on hyvänlaatuinen sairaus, joka paranee itsestään. Vaiva on kuitenkin pitkäaikainen. Valtaosalla plantaarifaskiitti kestää 6-18 kuukautta.

Usein kantapää on ensimmäisen kuukauden ajan hyvin arka, jolloin joka askeleella voi tuntua kipua. Sitten se hieman rauhoittuu. Joillakin kipu saattaa jopa täysin kadota. Valtaosalla plantaarifaskiitti kuitenkin kroonistuu eli pitkittyy, vaikkei kantapää enää ole yhtä kipeä kuin aluksi. Pitkittynyt plantaarifaskiitti tarkoittaa yli kolme kuukautta kestänyttä kantapääkipua.

Plantaarifaskiitin hoito tähtää kivun lievitykseen

Liikkumista ei tarvitse rajoittaa, vaikka jalka on kipeä. Voit siis liikkua turvallisesti, vaikka rasituksessa tai sen jälkeen kipua saattaa olla enemmän. Ulkona kannattaa käyttää lenkkareita tai hieman korkoa omaavia kenkiä, jolloin kipu voi olla lievempää.

Jalkinetta voit käyttää sisälläkin, sillä yleensä silloin jalalla on helpompi kävellä. Sisäjalkineessa tulisi myös olla pieni korko. Tohveli tai varvastossu ei ole paras valinta. Jotkut kokevat hyötyvänsä pehmusteesta kantapään alla tai kantapäätuesta. Ne vähentävät kantapäähän kohdistuvaa painetta ja iskuja.

Myös plantaarifaskiitin kinesioteippaus saattaa joskus olla hyödyksi. Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä.

Plantaarifaskiitin venytysohjeet

Usein tehokkain tapa lievittää kipua on pohkeiden venyttely. Jos pohkeet ovat hyvin kireät, jalkapohjan kalvo joutuu kovemmalle rasitukselle. Kireys voi olla synnynnäistä tai rasituksen aiheuttamaa.

Näin venytät pohjetta:

  • Seiso polvi suorana jalkaterä seinää vasten. Pidä jalkapohja maassa.
  • Toista venytys 3-5 kertaa ennen nukkumaanmenoa.

Voit venyttää myös jalkapohjan kalvoa. Tämä venytys tehdään istuen.

  • Nosta jalka polven päälle ja käännä varpaita käden avulla ylöspäin ääriasentoon.
  • Pidä venytys 5–6 sekuntia ja toista noin 20 kertaa aamuin ja illoin.

Apua ja lisäohjeita venyttelyyn voit tarvittaessa hakea fysioterapeutilta.

Plantaarifaskiitin yölasta eli öisin käytettävä jalkapohjan jänteitä venyttävä lasta auttaa harvoin, koska harva pystyy käyttämään lastaa yö toisensa jälkeen. Satunnaisesta käytöstä ei ole hyötyä.

Kantapääkipu voi johtua myös muista syistä

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, mikäli omatoimisista hoitokeinoista ole apua tai diagnoosi on epäselvä. Kantapääkipua voi aiheutua myös muista syistä, jotka täytyy poissulkea. Niitä ovat

  • kantaluun alla olevan rasvapatjan kiputila. Se voi olla seurausta kantapäähän kohdistuneesta iskusta tai vammasta.
  • akillesjänteen rappeumatila. Siinä kipu tuntuu kantapään takana.
  • kantaluun rasitusmurtuma. Siihen liittyy kantapään turvotusta ja kipu tuntuu kantaluuta sivuilta puristaessa.

Lääkäri toteaa plantaarifaskiitin oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Kuvantamistutkimukset (röntgen, magneettikuvaus) ovat tarpeen vain siinä tapauksessa, jos kantapääkipuun liittyy vamma tai halutaan poissulkea kantapääkivun muut syyt.

Lääkehoitoa plantaarifaskiittiin ei ole. Joskus hyvin ärhäköissä tapauksissa, voidaan harkita kortisonipistosta. Osa saa siitä lyhytaikaisen avun, mutta vaiva jatkuu tavallisesti pian sen jälkeen. Leikkaushoidon tehosta ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.

Plantaarifaskiitin ehkäisy on vaikeaa

Plantaarifaskiitin ehkäisy on hankalaa, koska vaiva liittyy ikään ja jalan rakenteeseen, ja sitä voi esiintyä sekä liikkuvilla että vähän liikkuvilla ihmisillä. Toki pohkeiden venyttelystä ennen rasitusta ja rasituksen jälkeen saattaa olla hyötyä. Myös paino kannattaa pitää normaalina. Pitkäkestoista paikallaan seisomista kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.

Hyvä uutinen on, että plantaarifaskiitti paranee aina ja uusii harvoin yli 65-vuotiaana.


Asiantuntijana Aavan ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, jalkakirurgi Reijo Paukku

Ajan peruutus- ja siirtoehdot muuttuvat 1.1.2024 alkaen

Ensi vuoden alusta alkaen 1.1.2024 vastaanotto- tai tutkimuskäynnin voi perua tai siirtää Aavassa veloituksetta 24 tuntia ennen varattua aikaa puhelimitse, Oma Aavassa, sovelluksessa tai tekstiviestinä lähetetyn varausvahvistuksen linkin kautta.

Mikäli vahvistusviesti ei saavuta asiakasta, tulee hänen tehdä peruutus puhelimitse 010 380 3838, Oma Aavassa tai sovelluksessa. 

Leikkauksen peruutuksen tai siirron asiakas voi tehdä 1.1.2024 alkaen veloituksetta 48 tuntia ennen varattua aikaa vain soittamalla p. 010 380 5300 (arkena klo 9-15) tai sähköpostitse sairaala.kamppi@aava.fi.

Peruuttamattomasta tai liian myöhään perutusta tai siirretystä ajasta peritään asiakkaalta hinnaston mukainen maksu.

Aavan työterveyden liiketoimintajohtaja Timo Vänttinen jättää tehtävänsä 1.4.2024

Timo Vänttinen on työskennellyt Aavassa 13 vuotta, ensiksi työterveyden ja hyvinvoinnin kehitysjohtajana sittemmin työterveyshuollon ylilääkärinä ja viimeisimpänä työterveyden liiketoimintajohtajana. Aavan ja Pikkujätin johtoryhmässä Vänttinen on toiminut yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta.

Päätös jättää nykyinen tehtävä oli Vänttiselle vaikea ja hän harkitsi sitä pitkään.

– Rupeama on ollut pitkä ja yhtiöt ovat muuttuneet aikanani paljon. Olen ylpeä siitä, missä olemme nyt. Liikevaihtomme on tuplaantunut, olemme hyvämaineisin terveydenhuollon toimija ja lisäksi olemme saaneet uusia kyvykkäitä ihmisiä oikeisiin tehtäviin. Koen tehneeni osuuteni muutoksessa. Nyt on aika siirtyä takaisin lääkäriksi. Tässä kohtaa elämää haluan antaa myös enemmän aikaa perheelleni ja itselleni.

Yksilöiden hoidosta koko yrityksen hoitoon

Vänttisen mukaan työterveys on muuttunut vuosien varrella paljon. Nykyisin ei enää katsota vain yksilöitä, vaan yrityksiä hoidetaan kokonaisuutena, johon kuuluvat niin johtaminen, kulttuuri kuin työtavatkin. Vänttinen kertoo olevansa tyytyväinen erityisesti siitä, että Aava on ollut muutoksen aallonharjalla perustamalla sekä Virta-valmennuksen että Aisti-hyvinvointiteknologian.

– Olen ylpeä siitä mitä olemme rakentaneet työterveysporukalla yhdessä Aistin ja Virta-valmennuksen kanssa. Koen, että osaamme auttaa organisaatioita muuttuneessa maailmassa hyvin – ei ole työterveyttä ja työn ulkopuolista terveyttä. Pystymme vastaamaan nykypäivän haasteisiin, kuten uupumukseen ja mielenterveysongelmiin, sekä pitämään suomalaiset terveempinä, motivoituneempina ja energisimpinä töissä, Vänttinen iloitsee.

Suorahaku alkaa heti

Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtaja Raija Tapio on kiitollinen, että on saanut tehdä läheistä yhteistyötä Vänttisen kanssa koko toimitusjohtajakauden ajan.

– Olemme tehneet hurjan määrän töitä muuttuvassa ympäristössä. Takana ovat niin kasvun, kehityksen kuin koronankin vuodet. Timon aikana olemme saaneet modernisoitua työterveyden toimintaa valtavasti. Yhteen hitsaantuneessa johtoryhmässämme hän on ollut yksi peruskivistä.

– Timoa ei tule olemaan helppo korvata, mutta Aava saa olla iloinen siitä, kuinka hyvän työterveyslääkärin se Timosta saa, Raija Tapio summaa.

Uuden yritysasiakasliiketoimintajohtajan haku aloitetaan suorahaulla välittömästi. Vänttinen on sitoutunut jatkamaan yrityksessä 1.4.2024 asti tai kunnes uusi liiketoimintajohtaja on löytynyt.

Lisätietoja:

Raija Tapio, raija.tapio@aava.fi
Timo Vänttinen, timo.vanttinen@aava.fi

Miesten mielenterveyden asialla: Aava yhteistyökumppanina Jäbät & Tunteet -tapahtumassa

Jäbät & Tunteet on tullut laajalle yleisölle tutuksi miesten asioihin keskittyvästä podcastistaan, joka on sittemmin laajentunut miesten omaksi yhteisöksi. Yhteisö edistää miesten mielenterveyttä laajentamalla miehenä olemisen malleja sekä kannustamalla miehiä haavoittuvaisuuteen ja tunneilmaisuun.

Yhteisöstä on tullut lyhyessä ajassa erittäin suosittu. Yhteisön omassa Jäbächatissa keskustelee jo 300 miestä ja podcast saa kuukausittain tuhansia kuuntelukertoja.

Podcastin ja Jäbächatin lisäksi Jäbät & Tunteet järjestävät fasilitoituja, miehille suunnattuja keskustelutilaisuuksia. Mielenterveysviikon tilaisuudessa miehet pääsevät keskustelemaan pienryhmissä muun muassa häpeästä, riittämättömyydestä, haavoittuvuudesta, avun pyytämisestä sekä rajojen asettamisesta. Tilaisuus järjestetään Helsingissä tiistaina 21.11. Paikalle odotetaan noin 50-100 miestä. Tapahtuman vetävät Jäbien & Tunteiden Miro OlsoniNasim Selmani ja Jonathan Guzman Monét.

Keskustelutilaisuuden lisäksi Aava sponsoroi Jäbät & Tunteet podcast-jakson, jossa vieraana on Pikkujätin Lasten kasvattamat -podcastista tuttu Jukka Hildén. Jakso ilmestyy kaikkiin kanaviin, joissa podcasteja voi kuunnella (mm. Spotify ja Youtube), keskiviikkoaamuna 22.11.2023.

Yhteistyö osa Aavan vastuullisuustyötä

Aavan ja Pikkujätin markkinointi- ja viestintäjohtaja Pauli Waroma kertoo yhteistyön liittyvän vastuullisuustyöhön, jota Aavassa ja Pikkujätissä ollaan näkyvämmin aloittamassa.

– Yritysten yhteiskuntavastuu pitää sisällään toisiinsa läheisesti nivoutuvat taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen vastuun. Meillä Aavassa ja Pikkujätissä toimimme jo monin tavoin vastuullisesti näillä osa-alueilla. Lähitulevaisuudessa lanseerattava virallinen vastuullisuusohjelma määrittelee kuitenkin vielä tarkemmin mitä vastuullisuus meillä tarkoittaa ja mitä tekoja asian eteen teemme.

Paulin mukaan terveydenhuollon toimialasta johtuen on luonnollista, että ohjelmassa tulee korostumaan sosiaalinen vastuu.

– Vastuullisuusohjelman myötä kannamme entistä enemmän yrityksinä vastuuta ihmisten hyvinvoinnista yhteiskunnassamme ja tuomme myös näkyvämmin esille niitä tekoja, joihin aidosti uskomme. Erilaiset yhteistyöt eri toimijoiden kanssa voivat olla yksi toiminnan muoto. Nyt Jäbien & Tunteiden kanssa lähdemme kokeilemaan ensimmäistä kertaa tämän tyyppistä vastuullisuusyhteistyötä Aavassa, Pauli kertoo.

– Mielenterveys on asia, jonka eteen on vielä paljon tehtävää, ja uskomme, että tällä yhteisöllä saattaa olla käsissään jotain mittaamattoman arvokasta suomalaisten miesten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Tämän vuoksi halusimme lähteä mukaan juuri tähän yhteistyöhön. On ilo mahdollistaa tapahtuma, jonka merkitykseen ja vaikuttavuuteen aidosti uskomme.

Tutustu Jäbät & Tunteet podcastiin ja yhteisöön Spotifyssa tai Instagramissa.

Lisätietoja:

Pauli Waroma, markkinointi- ja viestintäjohtaja
pauli.waroma@aava.fi

Tenniskyynärpää on kivulias kumppani


Tenniskyynärpää tarkoittaa olkaluun nivelnastaan kiinnittyvien ojentajajänteiden kiputilaa. Kivun taustalla ei ole tulehdusreaktio, vaan jännevaurio. Yleisimmin sen syy on toistuva ylirasitus ja lihaskuormitus.

Tenniskyynärpää-nimitys on peräisin jo 1800-luvulta, jolloin olkaluun sivunastan ärtymistila kuvattiin lääketieteessä ensimmäisen kerran tenniksen pelaamisen aiheuttamana. Vaiva onkin ollut mailapelien pelaajilla muita tavallisempi, mutta nykyään sen aiheuttaja on useimmiten työperäinen kuormitus. Staattinen työ, jossa toistetaan samaa asiaa, altistaa sille. Työn ei tarvitse olla fyysisesti raskasta, vaan toimistotyökin voi saada kyynärpään ärtymään.

Tenniskyynärpää on varsin tavallinen vaiva. Jostain syystä se on naisilla yleisempi kuin miehillä. Ikä lisää tenniskyynärpään riskiä. Se johtuu siitä, että jänteissä tapahtuu ikääntyessä muutoksia, jotka altistavat rasitusvammalle. Myös tupakointi on riskitekijä.

Osalla vaiva on lievä ja hoituu nopeasti. Pitkittynyt tenniskyynärpää lisää kroonistumisen riskiä.

Tenniskyynärpään oireet voivat vaikeuttaa arkea

Tenniskyynärpään pääoire on kipu, joka tuntuu tyypillisesti olkaluun ulkopuolisen nivelnastan seudussa. Tämä alue voi olla ihan sormella painaen aristava, ja kipu voi tuntua hyvin pienessäkin rasituksessa. Toinen tyyppioire on se, että ranteen ojentaminen on kivuliasta. Joillakin on myös yöllistä leposärkyä.

Oireet alkavat usein pikkuhiljaa, mutta hankaloituvat sitten. Mitään yksittäistä syytä oireiden alkamiselle on harvoin löydettävissä. Yleensä mikään työnkuvassa, kotiaskareissa tai harrastuksissa ei ole muuttunut.

Myös olkaluun sisäpuolinen nivelnasta voi kipeytyä jokseenkin samalla tavoin rasituksen ja toistuvien liikkeiden vuoksi. Tällöin puhutaan golfkyynärpäästä. Siinä ranteen koukistaminen on kivuliasta.

Tenniskyynärpään hoito tähtää rasituksen siedon parantamiseen

Tenniskyynärpää on hyvänlaatuinen vaiva, joten käden normaali kuormittaminen on edelleen sallittua. Se ei johda mihinkään vakavaan vaurioon. Työpaikalla tulisi tehdä muutoksia, jotka vähentävät työn kyynärpäälle aiheuttamaa kuormitusta. Toimistotyössä työn tauottaminen säännöllisin väliajoin on tärkeää.

Kipua voi lievittää suun kautta otettavilla kipulääkkeillä, ensisijaisesti parasetamolilla. Tulehduskipulääkkeitä suositellaan käyttäväksi vain paikallisesti eli voiteina tai geeleinä.

Tenniskyynärpään omahoitoon on saatavilla myös erilaisia tukisiteitä. Osa hyötyy niistä selkeästi, mutta osa ei lainkaan. Tenniskyynärpään kinesioteippaus voi auttaa joskus, mutta sen tehosta ei ole vakuuttavaa näyttöä.

Aiemmin venytys oli tenniskyynärpään hoidossa ykkösasioita, mutta nykynäyttö sen hyödystä on heppoista. Siksi erilaiset tenniskyynärpään venytysohjeet ovat todennäköisesti turhia. Myöskään hieronta ei tenniskyynärpäässä yleensä auta.

Lepoa saatetaan tarvita aluksi. Se ei kuitenkaan varsinaisesti hoida tenniskyynärpäätä, sillä se huonontaa rasituksen sietoa, jota pitäisi parantaa. Sen sijaan lihaksia tulisi pyrkiä vahvistamaan aktiivisen tekemisen kautta.

Aktiivinen ja aikaisin aloitettu hoito on tärkeää, sillä vaivan pitkittyminen lisää tenniskyynärpään kroonistumisen riskiä.

Muutkin syyt voivat aiheuttaa kyynärpääkipua

Lääkäriin on aiheellista mennä, jos

  • kotikonsteista ei ole apua
  • kipu on hyvin voimakasta
  • kipu pitkittyy eli kestää useampia viikkoja
  • kipu estää työnteon

On muitakin syitä, jotka voivat aiheuttaa kyynärpäässä kipua. Niitä ovat esimerkiksi tietynlaiset hermopinteet ja nivelrikko. Niiden pois sulkemiseksi voidaan tarvittaessa tehdä kuvantamis– tai hermoratatutkimuksia.

Mikäli tenniskyynärpää todetaan oireiden aiheuttajaksi, lääkäri saattaa lähettää potilaan fysioterapeutin vastaanotolle. Toki sinne voi hakeutua omin päinkin. Fysioterapeutti laatii yksilöllisen harjoitusohjelman, jolla kyynärpään rasituksen sietoa parannetaan. Se vaatii joskus pitkäaikaistakin jumppaamista kotona. Liikuntaharrastuksia voi jatkaa, mutta välineisiin voidaan joutua tekemään teknisiä muutoksia, mikäli tenniskyynärpää johtuu harrastuksesta.

Kortisonipistos helpottaa kipua hetkellisesti, mutta viimeisten vuosien aikana tutkimuksissa on todettu, että pitkällä aikavälillä se saattaa jopa hidastaa tenniskyynärpään paranemista. Siksi pistoksia ei enää paljoa käytetä. Tutkimukset eivät liioin puolla verihiutaleplasmainjektion käyttöä tenniskyynärpään hoidossa.

Leikkaushoito tulee kyseeseen vain silloin, kun vaiva on kestänyt pitkään eikä mistään muusta ole ollut apua. Leikkaus on aina viimeinen vaihtoehto ja siihen turvaudutaan tenniskyynärpään kohdalla hyvin harvoin.

Hoitamaton tenniskyynärpää ei todennäköisesti johda pahempaan

Valtaosa tenniskyynärpäistä paranee vuoden sisällä. Osalla oireet voivat lievittyä hyvällä hoidolla nopeastikin, jo parissa viikossa. Joillekin vaiva jää kuitenkin krooniseksi. Viimeistään siinä vaiheessa on selvitettävä, voiko taustalla olla jokin muu syy. Psyykkiset tekijät voivat osaltaan pitkittää vaivan kestoa.

Toisaalta tenniskyynärpää voi parantua ilman hoitoakin. Hoitamaton tenniskyynärpää ei todennäköisesti johda mihinkään vakavampaan, mutta se voi johtaa siihen, ettei kättä voi lainkaan käyttää. Edes kahvikuppia ei pysty välttämättä nostamaan. Pahimmillaan vaiva on hyvin invalidisoiva, ja se hankaloittaa elämää monin tavoin. Joskus sen vuoksi voi jopa joutua vaihtamaan ammattia.

Uusiutumisen riski pienenee, kun altistaviin tekijöihin puututaan

Mikäli vääränlaiseen kuormitukseen johtaneet syyt saadaan korjatuksi, tenniskyynärpää uusii harvoin. Työn kohdalla korjausliikkeet tarkoittavat, että yksitoikkoisia työvaiheita monipuolistetaan. Niin ikään työnteossa sekä harrastuksissa käytettäviin välineisiin ja suoritustekniikoihin voidaan tarvita muutoksia.

Vaivan ehkäisemisessä myös lihaskunnon harjoittaminen on tärkeää, etenkin kun ikää tulee lisää ja eritoten fyysistä työtä tekeville. Fyysinen työ itsessään ei riitä treeniksi, vaan sitä tekevän tulisi treenata entistä enemmän. Silloin kestää työn staattista kuormitusta. Lisäksi kannattaa lopettaa tupakointi.


Asiantuntijana lääkärikeskus Aavan käsikirurgian erikoislääkäri, tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors

Sydämen vajaatoiminta on vakava tila

Mitä sydämen vajaatoiminta tarkoittaa?

Sydämen vajaatoiminta on tila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Kyseessä ei ole itsenäinen sairaus, vaan vajaatoiminnan taustalla on aina jokin sydäntä vaurioittava tai sydämen toimintaa hankaloittava tauti.

Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa jyrkästi ikääntymisen myötä. Yli 70-vuotiaista yli 10 prosentilla on jonkinasteinen sydämen vajaatoiminta. Alle 50-vuotiailla se on harvinainen.

Mitä syitä vajaatoiminnan taustalla on?

Sydämen vajaatoimintaa on kahta päätyyppiä: systolista tai diastolista. Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen supistumis- eli systolinen vaihe on vaikeutunut. Sydän pumppaa huonosti. Usein se yrittää palauttaa pumppauskykyään suurenemalla. Tällöin röntgenkuvassa voidaan todeta sydämen laajentuma.

Tavallisin syy systoliseen vajaatoimintaan on sepelvaltimotauti, esimerkiksi siitä johtuva sydäninfarkti. Se aiheuttaa sydämeen arven, joka korvaa supistuvaa lihasta. Seurauksena on sydämen vajaatoiminta. Sydämessä voi myös olla vaikea-asteinen läppävika, joka aiheuttaa vajaatoimintaa.

Diastolisessa vajaatoiminnassa sydämen rentoutumis- eli diastolinen vaihe on heikentynyt. Sen seurauksena sydän muuttuu jähmeämmäksi. Tavallisin syy tähän on pitkään jatkunut hoitamaton korkea verenpaine. Se voi aiheuttaa yhä jatkuessaan myös systolista vajaatoimintaa. On siis mahdollista, että potilas kärsii molemmista.

Harvinaisempia sydämen vajaatoiminnan syitä ovat sydänlihassairaudet eli kardiomyopatiat. Osa niistä on periytyviä, osa johtuu elintavoista, esimerkiksi pitkäaikaisesta alkoholin käytöstä.

Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?

Sydämen vajaatoiminnan oireita ovat muun muassa

  • yleinen voimattomuus
  • suorituskyvyn lasku
  • hengästyminen ja hengenahdistus. Jälkimmäinen aiheutuu verentungoksesta keuhkoissa, sillä sydän ei jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin. Vaikeassa vajaatoiminnassa ahdistus pahenee usein makuulle käydessä, mutta helpottaa istuessa.
  • jalkojen turvottelu, joka johtuu nesteen kertymisestä kudoksiin.
  • painonnousu, joka voi olla useita kiloja lyhyessä ajassa. Paino nousee, koska elimistöön kertyy sydämen pumppausvoiman heikentyessä ylimääräistä nestettä.

Hikoilu ei ole sydämen vajaatoiminnan oire. Syke ei liioin ole vajaatoiminnassa tavallista matalampi – vaikka näin saatetaan kuvitella -, vaan usein pikemminkin päinvastoin eli korkeampi. Mutta sekään ei ole varsinainen vajaatoiminnan oire.

Sydämen vajaatoiminnan oireet naisilla ja miehillä ovat samanlaiset.

Milloin on mentävä lääkäriin?

Uusi oire, kuten äkisti ilmaantunut hengenahdistus tai se, ettei suoriudu asioista, joita on ennen tehnyt, on aina syy mennä lääkäriin. Pelkkien oireiden perusteella sydämen vajaatoimintaa ei kuitenkaan voida todeta, sillä vastaavanlaisia epämääräisiä oireita liittyy moniin muihinkin sairauksiin.

Hoitamattomassa vajaatoiminnassa sydämen erittämän natriureettisen peptidin arvo on lähes aina koholla. Se selvitetään verikokeella (BNP tai pro-BNP). Jos tulos on matala, vajaatoiminta on hyvin epätodennäköinen.

Vajaatoiminta varmistetaan aina sydämen ultraäänitutkimuksella. Siinä voidaan erottaa, onko kyse systolisesta vai diastolisesta vajaatoiminnasta. Usein voidaan nähdä myös vajaatoiminnan syy, kuten läppäviat, sydänlihassairaudet ja infarktiarpi. Jatkotutkimukset määräytyvät ultraäänitutkimuksen löydösten perusteella.

Nopeasti voimistunut ja levossakin ilmaantuva hengenahdistus voi viestiä äkillisestä sydämen vajaatoiminnasta, joka aiheuttaa nesteen kertymistä keuhkoihin. Tätä tilaa kutsutaan keuhkopöhöksi. Se vaatii aina välitöntä sairaalahoitoa, joten hätänumeroon 112 on soitettava saman tien.

Millaista on sydämen vajaatoiminnan hoito?

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa pyritään tietysti vaikuttamaan sen perussyyhyn, kuten korkeaan verenpaineeseen tai sepelvaltimotautiin. Verenpaineen hoidossa tarvitaan lääkkeitä, mutta lisäksi elintapamuutokset, esimerkiksi alkoholin ja suolan käytön vähentäminen, ovat tärkeitä. Myös sepelvaltimotaudin hoitoon tarvitaan lääkkeitä sekä usein sepelvaltimon pallolaajennusta tai jopa ohitusleikkaus. Läppäviat korjataan toimenpiteellä.

Sydämen vajaatoimintaa itsessään hoidetaan aina lääkkeillä. Lääkitys lievittää oireita ja hidastaa vajaatoiminnan etenemistä. Hoidossa käytetään monia eri lääkkeitä samanaikaisesti.

Systolisessa vajaatoiminnassa voidaan tarvita myös vajaatoimintatahdistinta. Sillä oireita voidaan usein merkittävästi helpottaa. Työikäisellä pohditaan joskus sydämensiirtoa. Se on aina viimeinen vaihtoehto. Sydämensiirtoja tehdään vuosittain Suomessa 20-30.

Mikä on sydämen vajaatoiminnan ennuste?

Mitä aikaisemmin sydämen vajaatoiminnan syyhyn päästään puuttumaan, sitä parempi ennusteen kannalta. Sydämen vajaatoiminta on aina vakava tila, joka viestii siitä, että sen taustalla oleva sairaus on edennyt pitkälle.

Sydämen vajaatoiminnan ennuste riippuu monista tekijöistä, esimerkiksi potilaan iästä ja yleisestä terveydentilasta. Jos sydämen vajaatoiminta on edennyt pitkälle eikä hoidon tehostaminen ole enää mahdollista, seuraava askel on palliatiivinen hoito.

Saako vajaatoimintapotilas liikkua normaalisti?

Säännöllinen liikunta on tärkeä osa sydämen vajaatoiminnan hoitoa. Sen on todettu monin eri tavoin vähentävän sydämen työkuormaa ja parantavan toimintakykyä.

Kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä, hiihtoa tai uintia, olisi suositeltavaa harrastaa joka päivä. Vauhdin tulisi olla sellainen, että liikkuminen hieman hengästyttää. Lisäksi viikkoon tulisi sisältyä 2-3 kertaa lihaskuntoharjoittelua. Jotta liikkuminen olisi varmasti turvallista, se kannattaa aloittaa sydänfysioterapeutin ohjauksessa.

Onko elintapamuutoksista hyötyä?

Painonhallinta on tärkeää, koska ylipaino rasittaa sydänlihasta ja voi siten lisätä vajaatoiminnan oireita. Sama koskee tupakointia ja muita nikotiinituotteita sekä alkoholia. Siksi nikotiinituotteiden käyttö tulisi lopettaa ja alkoholia käyttää korkeintaan kohtuudella.

Lisäksi kannattaa vähentää suolan käyttöä. Suola kohottaa verenpainetta ja kuormittaa munuaisia, jotka ovat muutenkin lujilla sydämen vajaatoiminnan vuoksi.

Kuuluvatko pahenemisvaiheet asiaan?

Sydämen vajaatoiminta voi välillä vaikeutua. Vajaatoiminnan vaikeutumisen merkkejä ovat painon nousu, turvotuksien lisääntyminen, hengityksen vaikeutuminen, yskä ja sykkeen nousu. Pahenemisvaiheen voi aiheuttaa esimerkiksi infektio, tulehduskipulääkkeiden käyttö tai vajaatoiminnan hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden unohdus.

Omaseuranta eli painon seuranta kotivaa’alla sekä verenpaineen ja sykkeen mittaaminen kuuluvat vajaatoimintapotilaan rutiineihin. Jos havaitsee mittauksissa muutoksia tai ilmenee oireita, pitää ottaa yhteyttä omaan lääkäriin lääkityksen tehostamiseksi. Kun tämä tehdään ajoissa, voidaan välttää sairaalan päivystykseen joutuminen.

Sydämen vajaatoiminnan loppuvaiheessa pahenemisjaksot usein lisääntyvät.

Miten sydämen vajaatoimintaa ehkäistään?

Tärkeimpiä keinoja ovat sepelvaltimotaudin ehkäisy sekä kohonneen verenpaineen hyvä hoito. Avainasemassa ovat säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus, suositusten mukainen ruokavalio ja alkoholin kohtuukäyttö.

Myös painonhallinta on tärkeää. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla on enemmän sydämen vajaatoimintaa kuin muilla. Ehkäisemällä diabetesta oikeilla elintavoilla ehkäistään samalla myös sydämen vajaatoimintaa.


Asiantuntija Aavan kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala

Lotta sai näkönsä takaisin – linssileikkaus Aavassa paransi näön ja elämänlaadun

Monella meistä on silmälasit ja osalle ne ovat jopa osa omaa identiteettiä. Kaikille lasien käyttö ei kuitenkaan tunnu mieluisalta, etenkään jos rillit ovat ilmestyneet nenälle vasta iän karttuessa.

Espoolainen Lotta on yksi heistä, joille silmälaseista eroon pääseminen oli yksi pitkäaikaisista haaveista.

– Sanoin aina, että ottaisin ennemmin rypyt kuin lasit. Minulla oli ikänäkö ja lukulasien kanssa pelaaminen alkoi joskus nelikymppisenä. Ehdin käyttää lukulaseja, moniteholaseja ja toimistolaseja 15 vuoden ajan, kunnes vihdoin uskaltauduin linssileikkaukseen, Lotta kertoo.

Aavaan ystävän suosituksesta

Useat linssileikkauksessa käyneet ja lopputulokseen tyytyväiset ystävät kannustivat Lottaa toimenpiteeseen. Ajatus silmiin kajoamisesta kuitenkin hirvitti ja hänen piti ensin kerätä rohkeutta.

Lopullinen päätös leikkauksesta syntyi, kun edessä olisi ollut moniteholasien ja aurinkolasien uusiminen. Silloin Lotta ajatteli, että on jo korkea aika satsata elämänlaatuun.

Aavaan Lotta päätyi ystävättären suosituksesta. Silmätautien erikoislääkäri Petri Järventausta oli ollut hänen ystävänsä silmälääkäri jo pitkään ja tehnyt tälle myös linssileikkauksen. Lotta varasi ajan Petrin vastaanotolle ja toimenpiteen suunnittelu pääsi alkamaan.

Esitutkimuskäynnillä asiakkaan silmät tutkitaan huolellisesti, sillä ikänäköleikkaus voidaan tehdä vain terveisiin silmiin. Asiakkaalle valitaan kolmesta eri linssityypistä hänen elämäntyyliinsä, harrastuksiinsa ja toiveisiinsa parhaiten soveltuva linssi.

– Käsitöitä tekevän näössä on kiinnitettävä huomiota ihan eri asioihin kuin purjehtijan näössä. On tärkeää valita oikea linssityyppi ja suhteuttaa se asiakkaan odotuksiin, Petri sanoo.

Bisnesluokan palvelua

Leikkauspäivänä Lotta oli rauhallinen: tarvittavat mittaukset ja esivalmistelut oli tehty ja luotto ammattilaisiin vankka. Aava saa toimenpiteestä häneltä täydet pisteet.

– Palvelu oli ihan ensiluokkaista. Tuli tunne, että olen ostanut bisnesluokan leikkauksen. Vastassa oli ihana henkilökunta, tila oli rauhallinen ja kaikki liikkeet selostettiin niin tarkasti, että olin täydessä zen-tilassa, vaikka koko ajan kuitenkin hereillä, Lotta muistelee.

Toimenpidettä edelsi huolellinen silmien valmistelu puuduttavilla silmätipoilla, joten kipua ei tuntunut missään vaiheessa operaatiota.

Ikänäön korjausleikkaus on nopea toimenpide ja valmisteluineen se kestää yleensä hieman yli puoli tuntia. Itse silmää operoidaan noin 10 minuuttia per silmä.

Toimenpiteen aikana oma linssi poistetaan ja tilalle asetetaan moderni keinolinssi, joka asettuu linssissä olevien tukien avulla turvallisesti paikoilleen. Asiakkaan näkökyky säilyy koko toimenpiteen ajan, mutta operaation aikana näkökenttä on täynnä kirkkaita valoja.

Asiakkaalle isoin työ on toimenpiteen jälkeinen leikkauksen jälkihoito, sillä silmiin käytetään hoitavia ja kosteuttavia tippoja useamman viikon ajan.

Toipuminen on aina hyvin yksilöllistä, mutta yleensä jo pari tuntia toimenpiteen jälkeen kaukonäkö alkaa olla terävä. Lähinäkö kohenee hiljalleen, kun aivot oppivat käyttämään uutta linssiä. Näkökentässä saattaa esiintyä ajoittaisia valoilmiöitä tai muita heijastumia, mutta ne katoavat toipumisen edetessä.

Näön asettuminen lopulliseen tarkkuuteensa voi viedä useamman kuukauden ajan.

Haukan katse merellä ja golfkentällä

On kulunut vuosi siitä, kun Lotta kävi leikkauksessa ja nyt hänen näkönsä on asettunut juuri siten kuin hän toivoikin. Uusitut linssit vaativat nyt hieman enemmän valoa kuin ennen. Pientä tekstiä ei näe tarkasti hämärässä, mutta hänelle tärkeämpää on bongata lintuja sekä nähdä merellä ja golfkentällä kauas kuin haukka.

– Kävimme kesällä saaristossa veneilemässä ja tajusin, että merimerkit näkyvät nyt paljon kauempaa kuin ennen. Serkkuni ei nähnyt niitä silmälaseilla, mutta minun silmilläni näkyi hyvin, Lotta iloitsee.

Linssileikkausta harkitseville hän antaa selkeän viestin.

– Jos haluaa parantaa elämänlaatuaan, niin tämä on siihen hyvä tapa. Olen ollut erittäin tyytyväinen ja saanut rahoilleni vastinetta, Lotta summaa.

Linssileikkauksella voidaan korjata ikänäköä ja lukeminen onnistuu taas ilman silmälaseja.

Kokeneet silmäkirurgit apunasi

Aavassa tehtävät linssileikkaukset korjaavat turvallisesti ikänäköä ja kaukotaitteisuutta. Toimenpiteen avulla on mahdollista päästä tietyin rajoittein eroon lukulaseista, kaukolaseista tai moniteholaseista. Leikkauksella saadaan korjattua myös hajataitteisuutta.

Aavassa linssileikkauksia tekevät tuhansien leikkausten kokemuksella silmäkirurgit Petri Järventausta, Petri Aaltonen, Matts Linder ja Riku Arvola.

Ikänäköleikkauksen riskit

Vaikka linssileikkaus on kivuton ja turvallinen toimenpide, mikään operaatio ei ole koskaan täysin riskitön.

Suurin vaara toimenpiteessä on infektioriski, joka on onneksi hyvin harvinainen. Infektiota voidaan ehkäistä tehokkaasti asiakkaan omalla toiminnalla: hyvä käsihygienia ja silmien huolellinen jälkihoito madaltavat infektion vaaraa.

Yleisin linssileikkaukseen liittyvä ongelma on, että taitteisuus ei osu kerralla kohdilleen. Oikeaa taitteisuutta ennustetaan tarkalla matemaattisella mallinnoksella, johon linssi lopulta asettuu yksilöllisesti. Aavassa linssileikkaukseen sisältyy aina tarkennustakuu, sillä joskus oikea taitteisuus ei huolellisesta suunnittelusta huolimatta osu kohdilleen. Tarkennusleikkausta tarvitaan hyvin harvoin, mutta tarpeen vaatiessa se toteutetaan yhdessä silmäkirurgin kanssa valittuna ajankohtana yleensä noin 6 kuukauden kuluttua alkuperäisestä leikkauksesta.

Näön menetys tai pysyvät näköhaitat ovat linssileikkauksessa äärimmäisen harvinaisia.

Muuta huomioitavaa ennen toimenpiteeseen ryhtymistä on, ettei linssileikkausta voida tehdä kuin terveisiin silmiin. On siis tärkeää tutkia, ettei silmässä ole piilevää silmäsairautta tai asiakkaan suvussa silmänpohjan ikärappeumaa tai hankalaa glaukoomaa.

Ennen linssileikkausta olisi hyvä, että asiakas olisi kokeillut elämää moniteholasien kanssa. Jos moniteholinssi ei sovi, ei sellaista kannata asettaa leikkauksella silmään pysyvästi.

Poikkeuksellisen suuren taittovirheen kanssa silmälaseista ei välttämättä päästä täysin eroon. Esimerkiksi yli +8 kaukotaitteisuudella asiakas pääsee toimenpiteen avulla eroon taittovirheestään, mutta saattaa silti joutua käyttämään vielä lukulaseja.

Ajanvaraus

Varaa aika linssileikkauksen esitutkimukseen soittamalla Aava Kampin silmäkirurgian leikkausneuvontaan numeroon 050 577 2351.

Asiantuntijana artikkelissa silmätautien erikoislääkäri Petri Järventausta.

Ove Uljas on Aavan ja Pikkujätin uusi toimitusjohtaja – ”Suomen ihmisvastuullisimman terveydenhuoltoyrityksen rakentaminen houkuttaa”

Ove Uljas on urallaan ehtinyt työskennellä globaalissa jättiyrityksessä, lääkeyritys Pfizerilla Suomen toimitusjohtajana sekä pääomasijoittaja CVC:n omistamassa Mehiläisessä konsernijohdon useassa eri tehtävässä. Viimeksi hän toimi perheyritys Bernerillä hallituksen jäsenenä sekä terveydenhuolto ja laboratoriot -liiketoimintayksikön yritysostoihin, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvissä johtotehtävissä.

– Mieleen ei tule toista alaa, jolla on tärkeämpi olemassaolon tarkoitus kuin terveydenhuollolla. Olen iloinen, että Aavassa ja Pikkujätissä pääsen tekemään töitä merkityksellisellä alalla pitkäjänteisesti toimivassa perheyrityksessä, Uljas sanoo.

Aavassa Ove Uljasta kiinnostaa ihmisvastuullinen ajattelutapa ja se, että se on keskittynyt pelkästään yksityiseen terveydenhuoltoon: työterveyteen ja erikoislääkäriliiketoimintaan.

– Uskon, että fokusoitumalla voimme tarjota tässä liiketoiminnassa parasta kokemusta niin asiakkaille kuin ammattilaisillekin. Kasvuluvut ja mainetutkimuksen tulokset puhuvat jo puolestaan. On ilo tulla jatkamaan tätä hienoa yrittäjähenkistä kasvutarinaa, Uljas sanoo.

Pikkujätin brändissä Ovea miellyttää lapsimyönteisyyden korostaminen ja ajatus lasten kasvattamista aikuisista.

– On hienoa, miten lapset ja nuoret esimerkiksi suhtautuvat avoimemmin monimuotoisuuteen ja eri kulttuureihin ja opettavat meitä näkemään maailman avarakatseisemmin, Ove pohtii.

Laajaa kiinnostusta Raija Tapion seuraajaksi

Kun Aavan ja Pikkujätin tämänhetkinen toimitusjohtaja Raija Tapio ilmoitti vetäytymisestään, alkoivat puhelimet piristä. Erittäin laaja joukko ammattilaisia oli kiinnostunut tulemaan töihin Aavaan ja Pikkujättiin.

– Meille oli alusta saakka selvää, että ykkösjuttu toimitusjohtajan valinnassa on pätevän, helposti lähestyttävän, kannustavan ja rohkaisevan osaajan löytäminen. Visiossamme on olla Suomen ihmisvastuullisin terveydenhuollon toimija ja se tarvitsee ihmisvastuullisen johtajan, sanoo Aavan ja Pikkujätin hallituksen puheenjohtaja Laura Räty.

– Painotimme halua työskennellä perheyhtiössä pitkäjänteisesti ja yhteisellä arvopohjalla. Toki halusimme myös ihmisen, jolla on vahva toimialatuntemus. Uskon, että Ovessa yhdistyy nämä taustat mitä parhaimmalla tavalla, Räty jatkaa. Ove Uljas aloittaa Aavan ja Pikkujätin toimitusjohtajana uuden tilikauden alkaessa 1.4.2024.

Lisätietoja:

Laura Räty, hallituksen puheenjohtaja, Aava ja Pikkujätti
laura.raty@validia.fi
040 522 6845

Pauli Waroma, markkinointi- ja viestintäjohtaja, Aava ja Pikkujätti
pauli.waroma@aava.fi
0400 933 935