Papakoe

FacebookTwitterLinkedIn

Säännöllinen kohdunsuun irtosolunäyte (Papakoe) auttaa ennaltaehkäisemään kohdunkaulan syöpää. Papa-koe voidaan ottaa gynekologin vastaanotolla. Aavassa on siirrytty uuteen, aiempaa tarkempaan nestepapa-menetelmään toukokuussa 2022.

Nestepapa-menetelmän avulla yhdestä ja samasta näytteestä voidaan lääkärin lähetteen perusteella testata sekä korkean riskin papilloomavirus, papa että näiden kahden yhdistelmä.  

Lääkärin lähetteellä otamme gynekologisen irtosolunäytteen tarvittaessa myös laboratoriossamme. Näytteenottoon tarvitaan tuolloin ajanvaraus.

Miten papakoe otetaan?

Kohdunsuulta ja kohdunkaulakanavasta otetaan pyyhkäisynäyte pehmeällä harjalla. Harjaa painetaan kevyesti kohdunsuuta vasten ja kierretään viisi kierrosta. Itse näytteenotto kestää vain muutaman sekuntin ja onnistuu helposti gynekologisen tutkimuksen yhteydessä.  

Oikein tehtynä Papa-kokeen ottaminen ei yleensä satu. Mikäli näytteen ottaminen on aiemmin sattunut tai ollut hankalaa, kannattaa tutkimukseen hakeutua gynekologin vastaanotolle ja mainita aiemmista ongelmista ennen näytteen ottoa. 

Papa-kokeeseen kannattaa hakeutua ensisijaisesti kuukautisvuotojen välisenä aikana. Uusi nestepapa menetelmämme löytää solumuutokset myös verisestä näytteestä, mikä parantaa tutkimuksen luotettavuutta merkittävästi.

Miksi papakoe otetaan?

Papa-näytteistä seulotaan kohdunkaulansyöpään ja syövän esiasteisiin viittaavia solumuutoksia. Tavoitteena on löytää hitaasti kehittyvän kohdunkaulansyövän esiasteet hyvissä ajoin, jolloin varsinaisen syövän syntyminen voidaan estää hoidon avulla.

Joukkotarkastuksessa 30 vuotta täyttäneiltä naisilta Papa-koe tutkitaan vain, jos korkean riskin virustesti on positiivinen. Yksityislääkärin ohjelmoimalla nestepapalla saadaan tarvittaessa lisäksi tietoa muista tulehduksista ja vallitsevasta hormonaalisesta tilanteesta. Paras kokonaiskuva saadaan, kun Papa-kokeen löydös suhteutetaan mahdollisiin muihin gynekologisiin vaivoihin ja löydöksiin sekä aiempaan historiaan. 

Papilloomavirus kohdunkaulansyövän aiheuttajana

Papilloomavirus (HPV) on merkittävä tekijä kohdunkaulansyövän synnyssä. Merkittävät Papa-muutokset ovat yleensä seurausta pitkittyneestä virustulehduksesta. Papilloomavirusrokote suojaa tehokkaasti virustartunnoilta, mutta seulonnan tarvetta rokottaminen ei poista.

Korkean riskin papilloomavirustesti kertoo, onko kohdunsuulla  papilloomavirusta. Pitkittynyt virustulehdus lisää kohdunkaulan syövän riskiä.  Virustestiä voidaan käyttää apuna jo todetun solumuutoksen merkityksen selvittelyssä. Oman gynekologin kanssa voi pohtia, onko testaus omalla kohdalla aiheellista. Virustestiä ei tulisi ottaa nuorilta, alle 30-vuotialta naisilta, koska positiivinen tulos on heillä hyvin yleinen ja aiheuttaa vain turhaa huolta. Yli 30-vuotiaiden seulonnassa papilloomavirustestaus on erinomainen ja tutkitaan ensin. Solunäyte (Papa) seulonnassa on tarpeen vain jos virustesti on positiivinen.

Kuinka usein papakoe tulisi ottaa?

Suosituksen mukaan kohdunkaulansyövän seulontanäyte tulisi ottaa 5 vuoden välein. Käytännössä näytteenoton tiheydestä on hyvä neuvotella oman gynekologin kanssa. On tilanteita, joissa tiheämpikin näytteenotto on järkevää. Ensimmäinen Papa-koe nuorelta naiselta on tarpeen aikaisintaan kun yhdyntöjen alkamisesta on kulunut useampi vuosi. Seulonta alkaa 25-vuoden iässä, tämän nuoremmilta ei rutiinisti tarvitse PAPA-kokeita ottaa, vaan aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Papa-koe on erityisen tärkeä gynekologisen tutkimuksen lisäksi, jos potilaalla:

  • esiintyy ylimääräistä veristä tai muuta vuotoa
  • esiintyy yhdynnänjälkeistä veristä vuotoa
  • epäillään papilloomavirustulehdusta tai muuta gynekologista tulehdusta
  • todetaan ulkoiset kondyloomat
  • on aiemmin hoidettu kohdunkaulansyövän esiaste, jolloin on syytä tutkia Papa-näyte vuosittain
  • edellisestä tutkimuksesta on pitkä aika tai joukkotarkastus on jäänyt väliin.

Papakokeen tulos määrittelee jatkohoidon tarpeen

Gynekologi tai lähetteen tehnyt lääkäri toimittaa vastauksen Papa-kokeesta sovitulla tavalla. Jos tulos on poikkeava, annetaan vastauksen yhteydessä tarkemmat tiedot muutoksesta ja ohjeet jatkohoidosta. 

Useimmiten Papa-kokeen solumuutokset eli atypiat ovat itsellään paranevia. Jatkotoimenpiteeksi riittää tällöin uuden näytteen otto 6–12 kuukauden kuluttua. Sovitulla tavalla kontrolloiminen on kuitenkin hyvin tärkeää.  

Jos lieväkin muutos säilyy Papa-kokeessa pitkään, tai virustesti on pitkittyneesti positiivinen, ohjelmoidaan tarkempi kohdunsuun mikroskooppitutkimus eli kolposkopia. Jatkotutkimukset ohjelmoidaan viiveettä jos Papa-koe viittaa vaikeampiasteiseen muutokseen tai kohdunkaulan syöpään. Kohdunsuulta paikallispuudutuksessa otettavat koepalat tutkitaan laboratoriossa, minkä jälkeen jatkohoito ohjelmoidaan vastausten mukaan. Tarvittaessa suunnitellaan poikkeavan alueen poisto loop- eli sähkösilmukkahoidolla.

Ajanvaraus

Varaa aika gynekologille nettiajanvarauksen kautta tai soittamalla Aavan asiakaspalveluun 010 380 3838.

Artikkelit ja tiedotteet
aurinkoihottuma-punoittaa-ja-kutisee/

Aurinkoihottuma – Mikä siihen auttaa ja kenelle sopii valohoito?

Kutittaa, punoittaa ja näppylöitäkin nousee – aivan kuin iho olisi allerginen auringolle! Aurinkoihottuma vaivaa jossain vaiheessa jopa joka viidettä suomalaista. Paras keino välttyä siltä on suojata iho auringolta, mutta myös siedätyshoitoa on tarjolla. Lääkärikeskus Aavan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Katariina Mähönen kertoo, mitä läiskille ja näpyille voi tehdä.
Lue lisää
rustovaurio/

Rustovaurion etenemistä voi ehkäistä – Tiesitkö nämä 7 asiaa rustovammoista?

Jos rusto on kerran vaurioitunut, se ei yleensä enää parane. Hyvä uutinen on se, että liikunta ja painonhallinta vähentävät kipuja ja voivat ehkäistä rustovaurion pahenemista ja äitymistä nivelrikoksi asti. Lääkärikeskus Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors jakaa tärkeimmät faktat rustovaurioista ja kertoo, millaisesta hoidosta voi olla apua.
Lue lisää
poskiontelotulehdus/

Poskiontelotulehdus? – Punktiota ei tarvitse pelätä

Poskiontelopunktio kuulostaa pahalta? Huoli pois! Punktio on paljon mainettaan helpompi toimenpide – ja usein sitä ei edes tarvita. Lääkärikeskus Aavan korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marianne Hovi kertoo, miten poskiontelotulehdus hoidetaan nykyään ja miten pallolaajennus liittyy asiaan.
Lue lisää