Äitiysfysioterapia

FacebookTwitterLinkedIn
Tarkistettu 16.03.2026
Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Äitiysfysioterapiasta hyötyy jokainen tuleva ja tuore äiti. Se valmistaa kehoa parhaalla mahdollisella tavalla tulevaan synnytykseen ja auttaa siinä toipumisessa. Voit aloittaa fysioterapian jo ennen raskautta tai tullessasi raskaaksi ja jatkaa sitä raskauden jälkeen.

Mitä äitiysfysioterapia on? 

Äitiysfysioterapia on raskauden ja synnytyksen jälkeiseen aikaan erikoistunutta fysioterapiaa, joka tukee naisen kehon hyvinvointia muuttuvassa elämäntilanteessa.

Sen tavoitteena on: 

  • Ylläpitää toimintakykyä koko raskauden ajan 
  • Ennaltaehkäistä vaivoja ja lievittää kiputiloja 
  • Valmistaa kehoa synnytykseen 
  • Edistää turvallista palautumista synnytyksen jälkeen 
  • Vahvistaa lantionpohjan ja keskivartalon toimintaa 

Vastaanotolla kokeneet äitiysfysioterapeuttimme auttavat sinua edellä mainittujen asioiden kanssa mm. antamalla yksilöllisiä harjoitteita sekä käytännön neuvoja. Äitiysfysioterapeutti on perehtynyt lantion alueen anatomiaan, hormonaalisten muutosten vaikutuksiin sekä turvalliseen harjoitteluun raskauden aikana, ja hän on kanssakulkija, joka auttaa sinua vahvistamaan luottamustasi omaan kehoosi ennen synnytystä ja sen jälkeen.

Kenelle äitiysfysioterapia sopii? 

Äitiysfysioterapia sopii: 

  • Raskaana oleville kaikissa raskauden vaiheissa 
  • Synnyttäneille äideille (alitie- tai sektiosynnytys) 
  • Toistuvista keskenmenoista kärsineille 
  • Raskautta suunnitteleville 

Vastaanotolle ei tarvitse tulla vain ongelmien vuoksi. Äitiysfysioterapia toimii myös ennaltaehkäisevästi ja auttaa valmistamaan kehoa tuleviin muutoksiin. Ennakointi ja varhainen oireisiin puuttuminen ennaltaehkäisevät pitkäaikaisia ongelmia ja nopeuttavat kuntoutumista. 

Olet lämpimästi tervetullut äitiysfysioterapiaan matalalla kynnyksellä niin raskausaikana kuin sen jälkeenkin, mietityttipä sinua kehossasi tai liikkumisessasi mikä tahansa asia.  

Ammattilainen auttaa sinua mm. liikkumaan turvallisesti läpi raskausajan niin, että liikunta tukee raskauttasi ja huomioi taustasi ja terveydentilasi. 

Voit tulla äitiysfysioterapeutin vastaanotolle myös vain oppiaksesi kehostasi lisää.

Yleisimmät syyt hakeutua äitiysfysioterapiaan 

Raskaus ja synnytys kuormittavat erityisesti lantion, alaselän ja keskivartalon rakenteita. 

Tästä johtuen yleisimpiä syitä hakeutua äitiysfysioterapeutin vastaanotolle ovatkin: 

  • Lantionpohjan lihasten tunnistamisen ja aktivoimisen haasteet 
  • Lantio- ja alaselkäkivut
  • Häpyliitoksen kipu 
  • Niska- ja hartiakivut 
  • Iskiaskipu 
  • Virtsankarkailu
  • Ulosteen tai ilman karkailu 
  • Yhdyntäkivut
  • Laskeumaoireet
  • Paineen tunne lantion alueella 
  • Vatsalihasten erkauma (diastasis recti) 
  • Sektiosta tai episiotomiasta toipuminen

Yleisimmät raskauden aikaiset kiputilat 

Raskauden aikana keho muuttuu nopeasti: painopiste siirtyy, nivelet löystyvät hormonien vaikutuksesta ja kuormitus lisääntyy erityisesti alaselässä ja lantion alueella. Yleisimmät kiputilat liittyvät juuri näihin muutoksiin. 

Tavallisimpia kipuja ovat alaselkäkipu, lantion liitoskivut (esim. symfyysikipu), pakara- ja iskiastyyppinen kipu, niska-hartiaseudun jännitys sekä kylkikaaren ja vatsalihasten venytyskipu. 

Aavan äitiysfysioterapeutit auttavat sinua kivun hallinnassa, toimintakyvyn säilyttämisessä ja turvallisen liikkumisen tukemisessa, jotta raskausaikasi sujuisi mahdollisimman kivuttomasti ja arkesi pysyisi aktiivisena. Kivun hallinnassa äitiysfysioterapian keinovalikoimaan voivat kuulua esim. manuaalinen terapia, ergonomiaohjaus, eri lihasten ja lantionpohjan vahvistaminen, erilaisten rentoututekniikoiden opetus sekä akupunktio.

Moni ajattelee, että raskaudessa tuntuva kipu on normaalia ja siitä “pitää vain selvitä”. Usein varhainen ohjaus kuitenkin ehkäisee kivun pitkittymistä ja helpottaa arkea merkittävästi. Hyvin hoidettu keho palautuu myös synnytyksen jälkeen sujuvammin.

Virtsankarkailu ja ulosteen tai ilman karkailu 

Monet kokevat virtsan, ulosteen tai ilman karkailua raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen, mutta asiasta puhutaan yhä liian vähän. 

Virtsankarkailu sekä ulosteen tai ilman karkailu raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen johtuvat useimmiten lantionpohjan lihasten kuormituksesta, hormonaalisista muutoksista sekä mahdollisista synnytyksen aiheuttamista lihas- tai hermovaurioista. Raskaus lisää vatsaontelon painetta ja pehmentää sidekudoksia, mikä heikentää lantionpohjan tukikykyä. 

Virtsankarkailua esiintyy raskauden aikana jopa 30–50 %:lla naisista, ja synnytyksen jälkeen oireita kokee noin kolmasosa, kun taas ulosteen karkailu on harvinaisempaa. 

Äitiysfysioterapia auttaa arvioimalla lantionpohjan toimintaa ja ohjaamalla yksilölliset lihasvoima-, koordinaatio- ja rentoutusharjoitteet sekä paineensäätelyn hallinnan. 

Ennaltaehkäisyssä keskeistä on lantionpohjan säännöllinen ja oikein toteutettu harjoittelu jo raskauden aikana, ummetuksen ehkäisy sekä liikunnan asteittainen lisääminen synnytyksen jälkeen.

Vatsalihasten erkauma ja keskivartalon kuntoutus 

Raskauden aikana vatsalihakset venyvät ja suorat vatsalihakset erkanevat toisistaan, mikä on normaali raskauteen kuuluva ilmiö. Vatsalihaksia voi turvallisesti harjoittaa myös raskausaikana ja tutkimusten mukaan raskausaikana toteutettu vatsalihasharjoittelu vahvistaa vatsalihaksia ja jopa vähentää erkauman muodostumista. Joillakin vatsalihasten erkauma jää kuitenkin laajaksi tai aiheuttaa toiminnallisia ongelmia. 

Äitiysfysioterapeutti voi tällöin auttaa kuntoutuksessa opettamalla turvallista harjoittelua, joka keskittyy mm.: 

  • keskivartalon hallinnan palauttamiseen, 
  • syvien vatsalihasten aktivointiin sekä 
  • hengitystekniikan opetteluun. 

Oikein ohjattu harjoittelu tukee kehon palautumista ilman, että kuormitus kohdistuu väärin heikentyneisiin rakenteisiin. 

Vatsalihasten erkauma alkaa yleensä palautua heti synnytyksen jälkeen, mutta toipumisen aikataulu vaihtelee yksilöllisesti. Ensimmäisen noin 1,5 kuukauden aikana synnytyksen jälkeen keskiössä ovat kevyt aktivointi ja hengitysharjoitukset.

Tämän jälkeen harjoittelua ja liikunnan intensiteettiä voidaan hiljalleen lisätä. On kuitenkin hyvä huomioida, ettei intensiteetin lisääminen perustu pelkkään aikaan, vaan kehon toimintaan. Tutkimusten mukaan vatsalihasten erkauman kuntoutuksessa on erittäin keskeistä vahvistaa vatsalihaksia mukaan lukien suorat vatsalihakset. Vatsalihasten aktivoinnin välttäminen hidastaa erkauman palautumista. 

Erkauma on toiminnallisesti palautunut tyypillisesti viimeistään noin 6-12 kuukauden kuluttua synnytyksestä. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, ettei toipuminen tarkoita vain erkauman leveyden kaventumista, vaan kudoksen napakkuuden ja keskivartalon hallinnan palautumista. Erkauma ei välttämättä aina “sulkeudu” kokonaan, mutta kudos voi silti olla toiminnallisesti vahva. 

Erkauman hoidossa suurimmalla osalla oikein tehty kuntoutus fysioterapian avulla riittää, eikä vatsalihasten erkaumaa tarvitse korjata leikkauksella. Erkaumaa on monenlaista ja hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti, huomioiden liikuntatausta, tavoitteet ja toiveet sekä mahdolliset aiemmat raskaudet ja leikkaukset. 

Sektiosta tai episiotomiasta toipuminen 

Äitiysfysioterapiassa voidaan hoitaa myös erilaisia synnytyksestä syntyneitä arpia, kuten sektio- tai episiotomia-arpia. Arvet voivat aiheuttaa mm. tunnottomuutta, arkuutta, kipua ja. haasteita aktivoida lihaksia. Arpikäsittely auttaa parantamaan: 

  • kudoksien joustavuutta,  
  • kipua ja arkuutta, 
  • ympäröivien lihasten toimintaa sekä 
  • arven ulkonäköä 

Fysioterapeutti antaa myös ohjeet arven kotihoitoon.

Kuinka usein äitiysfysioterapeutilla kannattaa käydä raskauden aikana? 

Äitiysfysioterapeutilla voi olla hyödyllistä käydä esimerkiksi jokaisen raskauden kolmanneksen aikana. Näin saat ajanmukaista tietoa kehosi muutoksista ja pystyt ennaltaehkäisemään monia vaivoja. 

Milloin fysioterapiaan synnytyksen jälkeen? 

Kaikille synnyttäneiden on hyödyllistä käydä äitiysfysioterapeutin ensimmäisessä tarkastuksessa eli niin sanotussa synnytyksen fysioterapeuttisessa jälkitarkastuksessa 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä, vaikka oireita ei olisikaan. 

Fysioterapeuttisessa jälkitarkastuksessa ammattilainen käy läpi kehoasi sekä vatsan ja lantioon alueen lihaksistosi kunnon synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeinen fysioterapia on erityisen tärkeää virtsan- ja ulosteenkarkailun hoidossa tai lievemmissä gynekologisissa laskeumissa

Ensimmäisellä käynnillä ammattilainen tekee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja antaa ohjeet kotiharjoitteluun. 

Oireiden ilmetessä vastaanotolle kannattaa hakeutua aina heti. Oikea ajoitus helpottaa palautumista ja ennaltaehkäisee pitkäaikaisia vaivoja. 

Muistathan, että voit tulla keskustelemaan vastaanotolle itseäsi askarruttavista asioista myös silloin, kun synnytyksestä on kulunut aikaa.

Kela-korvaus ja kustannukset 

Fysioterapiasta saa 15,00 € Kela-korvauksen neljältä fysioterapiakäynniltä vuodessa ilman lääkärin lähetettä.

Löydä lähin äitiysfysioterapeutti 

Ajanvaraus Aavaan 

Varaa aika äitiysfysioterapeutille internetajanvarauksen kautta palvelua tarjoaville ammattilaisille tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 010 380 3838. Äitiysfysioterapiaan voit tulla ilman lääkärin lähetettä.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä äitiysfysioterapeutti tekee? 

Äitiysfysioterapeutti arvioi ja kuntouttaa raskauden ja synnytyksen aiheuttamia kehon muutoksia tukemalla lantionpohjan, keskivartalon ja tuki- ja liikuntaelimistön toimintaa sekä ohjaamalla turvalliseen palautumiseen ja liikuntaan. 

Saako äitiysfysioterapiasta Kela-korvausta? 

Äitiysfysioterapiasta saa Kela-korvausta. 1.5.2025 alkaen Kela korvaa yksityisen fysioterapian kustannuksia ilman lääkärin lähetettä enintään neljältä käyntikerralta kalenterivuodessa, ja korvauksen määrä on noin 15 €/käynti. 

Milloin aloittaa fysioterapia synnytyksen jälkeen? 

Kaikille synnyttäneiden on hyödyllistä käydä äitiysfysioterapeutin ensimmäisessä tarkastuksessa 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä, vaikka oireita ei olisi. Oireiden ilmetessä vastaanotolle kannattaa hakeutua aina heti. 

Artikkelit ja tiedotteet
etätyö Etätyön ergonomia – fysioterapeutin vinkit kotitoimistolle
Etätyöskentelyssä tärkeitä ovat hyvä työasento, sen vaihtaminen usein sekä taukojumppa. Hyvä työasento on yksilöllinen, mutta sen pitäisi tuntua rennolta ja tukevalta. Työpisteitä voi löytyä kotoa vaikkapa olohuoneesta, keittiöstä tai kesällä pihaltakin. Aavan vastaava työfysioterapeutti Jenna Rantala antaa ohjeita etätyöhön.
Lue lisää
osteopaatti Osteopaatti, hieroja vai fysioterapeutti – löydä oikea apu vaivaasi
Kun keho kipuilee, apu löytyy usein hierojalta, fysioterapeutilta tai osteopaatilta. Lääkärikeskus Aavan manipulatiivinen fysioterapeutti Jasmine Lönnroth kertoo, kuka on vaivasi paras hoitaja. 
Lue lisää
004 Siina Saksi 2-2026 LOW RES Muutos Aava ja Pikkujätti Oy:n johdossa – uutena toimitusjohtajana aloittaa Siina Saksi
Lääkärikeskus Aavan ja Pikkujätin uutena toimitusjohtajana on aloittanut Siina Saksi. Hän tuo mukanaan vahvan kokemuksen terveydenhuollon liiketoiminnasta ja johtamisesta sekä näkemyksen siitä, miten inhimillinen ja vaikuttava terveydenhuolto rakennetaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
Lue lisää