Gynekologi

FacebookLinkedIn
Tarkistettu 09.09.2026
Annakaija Lappalainen gynekologi

Gynekologin vastaanotolla selvitetään ja hoidetaan kuukautisiin, ehkäisyyn, hedelmällisyyteen, raskauteen, vaihdevuosiin, virtsavaivoihin ja gynekologisiin sairauksiin liittyvät oireet ja kysymykset. Vastaanotolle voi tulla myös silloin, kun mikään ei vaivaa ja haluat käydä oman tilanteesi läpi. Meille tärkeintä ei ole tutkimuslista vaan se, että sinut kuullaan huolellisesti ja että lähdet vastaanotolta tietäen, missä mennään.

Varaa aika

Gynekologi on naisen luottolääkäri

Gynekologi on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, joka on perehtynyt naisen terveyteen kokonaisuutena: kuukautiskiertoon, hormonitoimintaan liittyviin kysymyksiin, ehkäisyyn, hedelmällisyyteen, raskauteen, vaihdevuosiin, lantionpohjan toimintaan, gynekologisiin sairauksiin sekä naisten syöpien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon.

Meille Aavassa gynekologi on ennen kaikkea naisen luottolääkäri, joka kulkee mukana elämän eri vaiheissa [19]. Moni asiakkaamme palaa vuodesta toiseen saman lääkärin luo, ja kun sinut tunnetaan, asioita ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta. Elämänvaiheet, kuukautiskierto, ehkäisy, raskaudet, vaihdevuodet ja ikääntyminen tuovat jokainen mukanaan omat kysymyksensä, ja niistä on lupa kysyä myös ennen kuin niistä tulee ongelmia.

Milloin gynekologille

Gynekologin vastaanotolle voit tulla kaikissa naisen terveyteen liittyvissä asioissa. Tavallisimpia syitä ovat seuraavat.

  • Kuukautishäiriöt, runsaat vuodot, kivuliaat kuukautiset ja ylimääräiset vuodot.
  • Alavatsakivut ja gynekologinen kipu, kuten yhdyntäkivut.
  • Seksuaaliseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset.
  • Hormonitoimintaan liittyvät kysymykset.
  • Gynekologisten sairauksien toteaminen, hoito ja seuranta, kuten endometrioosi, myoomat, polyypit ja PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä.
  • Raskauden ehkäisyn valinta, aloitus, seuranta ja vaihtaminen.
  • Raskauden suunnittelu, hedelmällisyyteen liittyvät kysymykset ja lapsettomuus.
  • Raskauden toteaminen, raskauden seuranta sekä raskauteen liittyvät oireet ja huolet.
  • Vaihdevuosioireet ja vaihdevuosien hormonihoito.
  • Limakalvojen kuivuus ja ulkosynnytinten ihosairaudet.
  • Virtsavaivat ja virtsankarkailu.
  • Laskeumat.
  • Valkovuoto-oireet, toistuvat tulehdukset ja seksitautien testaus.
  • Kohdunkaulan syövän, rintasyövän ja muiden gynekologisten syöpien ehkäisy, toteaminen, hoito tai hoitoon ohjaus sekä seuranta.
  • Gynekologinen tarkastus, seuranta ja neuvonta.

Painopiste vaihtelee elämänvaiheen mukaan.

Nuori aikuisuus: Ajankohtaisia ovat usein ehkäisyn valinta ja sen sopivuus, kuukautiskivut ja endometrioosin mahdollisuus, epäsäännöllinen kuukautiskierto sekä seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset. Kansallisessa rokotusohjelmassa HPV-rokote annetaan maksutta 10–12-vuotiaille, tytöille vuodesta 2013 ja pojille vuodesta 2020 [6]. Jos HPV-rokotus on aikoinaan jäänyt ottamatta, rokotus voidaan antaa myös Aavassa. Lue lisää HPV-rokotteesta.

Perheenperustamisen vaihe: Ajankohtaisia edellisten lisäksi ovat raskaustoive ja sen ajoitus, hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät, raskauden seuranta, raskauden jälkeinen toipuminen sekä lantionpohjan kunto.

Nelikymppisistä eteenpäin: Ajankohtaisimpia ovat kierron muutokset, runsastuva vuoto, vaihdevuosien ensioireet, rintojen terveys, uni, mieliala ja jaksaminen. Menopaussi ajoittuu keskimäärin 51 ikävuoteen, mutta oireet alkavat usein jo 5–10 vuotta ennen kuukautisten loppumista [22]. Vaihdevuosi-ikäisistä naisista 70–80 prosenttia kokee estrogeenipitoisuuden laskuun liittyviä oireita, kuten kuumia aaltoja, hikoilukohtauksia, unihäiriöitä, mielialaoireita ja limakalvojen kuivuutta [4][5]. Systeeminen eli koko kehon hormonihoito on tehokkain vaihdevuosioireiden hoito [4], ja gynekologi on näiden hormonaalisten muutosten ja hoitojen erityisasiantuntija.

Vaihdevuosien jälkeen: Mitä enemmän ikäännymme, sitä tärkeämmäksi muodostuu kansansairauksien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen sekä iän myötä lisääntyvien pahanlaatuisten sairauksien mahdollisimman varhainen tunnistaminen. Tyypillisiä gynekologisia oireita ovat limakalvojen kuivuus, vulvan ihosairaudet ja -vaivat, yhdyntäkivut, virtsaamisvaivat ja virtsankarkailu sekä laskeumat. Hälyttäviä oireita ovat ylimääräiset vuodot, vatsakivut ja vatsan turvotus. Rutiinikäynneillä erityishuomion ansaitsevat gynekologisten asioiden lisäksi rintojen terveys, luuston terveys sekä sydän- ja verisuoniterveys.

Varaa aika

Gynekologiseen tarkastukseen saa tulla myös oireettomana

Vaikka useimmiten gynekologille hakeudutaan oireen tai sairauden vuoksi, vastaanotollemme saa hakeutua myös matalammalla kynnyksellä. On hyvin tavallista, että niin sanotun oireettoman naisen kanssa käydyssä tarkemmassa keskustelussa tai tutkimuksessa tunnistetaan jotain oleellista, josta on hyvä saada lisätietoa.

Sinun ei tarvitse itse osata arvioida, onko jokin oireesi riittävä, jotta vastaanotolle voi tulla. Gynekologisi osaa nähdä sinut kokonaisuutena ja syventyä niihin asioihin, jotka ovat merkityksellisiä. Työssämme on yhtä tärkeää tunnistaa sairauden merkit ja oireet kuin todeta, että kaikki on normaalia ja että voit tutkimuksen jälkeen olla rauhallisemmin mielin.

Kansainvälisissä suosituksissa oireettoman naisen käynnistä käytetään nimitystä well woman visit eli terveen naisen käynti. Sen ydin on kattava keskustelu ja riskikartoitus, joka ratkaisee, mitkä tutkimukset ovat kyseisellä käynnillä perusteltuja [13][16], ja eurooppalaiset gynekologisten palvelujen laatustandardit lähtevät samasta naislähtöisestä ja näyttöön perustuvasta ajattelusta [17]. Suomessa ei ole suositusta vuosittaisista tai muistakaan säännöllisistä ennaltaehkäisevistä käynneistä. Meillä on sen sijaan kansallinen seulontajärjestelmä. Otamme kansainvälisistä suosituksista sen olennaisimman: naisella on oikeus tulla kuulluksi ennen kuin kokee jonkin olevan vialla.

Tällaista käyntiä kutsutaan gynekologiseksi terveystarkastukseksi, vuositarkastukseksi tai rutiinitarkastukseksi. Se tehdään aina Aavan gynekologin vastaanotolla, eli kyse on samasta vastaanotosta ja samoista asiantuntijoista kuin oireiden hoidossa, ja ainoa ero oirekäyntiin on Kela-korvattavuus.

Tarkastus sopii sinulle, jos

  • haluat kokonaisvaltaisen tutkimuksen,
  • haluat mielenrauhaa ja varmuutta siitä, että oma tilanteesi on kunnossa,
  • haluat keskustella terveydestäsi ammattilaisen kanssa,
  • edellisestä gynekologikäynnistä on kulunut pitkä aika,
  • elämänvaiheesi on muuttunut esimerkiksi parisuhteen, ehkäisytarpeen, raskaustoiveen tai vaihdevuosien vuoksi,
  • suvussasi on gynekologisia syöpiä tai rintasyöpää ja haluat kartoittaa oman riskisi ja seurantatarpeesi, tai
  • et ole varma, ovatko seulontasi ajan tasalla, tai haluat keskustella tutkimustuloksistasi lääkärin kanssa.

Melko usein käy niin, että vastaanotolla keskusteltaessa nousee esiin tai tutkittaessa löytyy hoidettava oire, tutkittava löydös tai hoitoa edellyttävä sairaus. Tällöin tarkastuskäynti jatkuu luontevasti sairausperusteisena käyntinä, josta saa Kela-korvauksen [18]. Jos tarvitset toimenpiteitä, jatkoseurantaa, kuvantamista, fysioterapiaa tai muun erikoisalan arviota, ohjaamme sinut eteenpäin.

Varaa aika

Mitä gynekologin tarkastuksessa tehdään

Käynti rakentuu aina sinun tilanteesi mukaan. Vastaanotolla tehtävien tutkimusten ja toimenpiteiden laajuus sovitaan yhdessä. Käynnin runko on kuitenkin seuraava.

Keskustelu ja esitietojen kartoitus. Vastaanotolla selvitämme kanssasi keskustellen oireesi, huolesi ja taustatietosi. Käymme läpi kuukautiskierron ja vuodot sekä niiden muutokset, ehkäisyn, mahdolliset raskaudet ja synnytykset, käytössä olevat lääkkeet, yleisen terveydentilan, elintavat, elämäntilanteen ja lähisuvun sairaudet [1]. Suvun sairaushistoria on hyvä työkalu myös oman sairausriskisi arvioimiseen, ja se päivitetään säännöllisesti [13].

Gynekologinen sisätutkimus. Gynekologinen tutkimus täydentää vastaanotolla käytyä keskustelua. Tutkimus on aina vapaaehtoinen, sen ei kuulu tehdä kipeää, eikä tutkimusta koskaan tehdä väkisin. Myös kansainväliset suositukset korostavat, että oireettoman naisen sisätutkimuksesta päätetään yhdessä naisen kanssa [14]. Jos käynti kovasti jännittää tai aiempi kokemus on ollut epämiellyttävä, kannattaa se kertoa heti alkuun. Silloin edetään sinun ehdoillasi, käynti voi alkaa myös pelkällä keskustelulla, ja tutkimuksen siirtämisestä vaikka seuraavaan kertaan voi sopia gynekologin kanssa. Gynekologiseen tutkimukseen kuuluu vatsan tunnustelu, ulkosynnyttimien eli vulvan tarkastelu, emättimen ja kohdunnapukan katsominen tähystimen eli spekulan avulla sekä sisätutkimus, jossa lääkäri tunnustelee lantionpohjaa, kohtua ja munasarjoja [1]. Lääkäri käyttää liukastetta, ja tutkimus tehdään rauhassa löydökset sinulle selittäen.

Näytteet tarpeen mukaan. Käynnillä voidaan ottaa kohdunkaulan solunäyte eli papakoe, HPV-testi, kohdunlimakalvonäyte, valkovuotonäyte tai seksitautitestit, jos ne ovat tilanteesi kannalta perusteltuja [1][20]. Käytämme herkästi puudutetta, jotta esimerkiksi kohdunlimakalvonäytteen otto ei olisi kivulias. Näytteistä ja niiden tarpeellisuudesta keskustellaan aina ennen ottamista.

Gynekologinen ultraäänitutkimus. Gynekologinen ultraäänitutkimus antaa tarkempaa tietoa kohdusta, kohdun limakalvosta, munasarjoista ja virtsarakosta [21]. Ultraääni on aina mahdollinen tarkastuksen yhteydessä, ja sen tarpeellisuus harkitaan yhdessä. Gynekologi kertoo sinulle, mitä kuvassa näkyy ja mitä se tarkoittaa. Erillistä lähetettä tai uutta käyntiä ei tarvita.

Rintojen tutkimus. Kokonaisvaltaisella tarkastuskäynnillä tarjoamme rintojen tutkimusta tunnustelemalla. Sinun niin toivoessasi gynekologi tunnustelee rinnat ja kainalot ja ohjeistaa omatarkkailua. Kansainvälisissä suosituksissa rintojen tutkimus tunnustelemalla tarjotaan oireettomalle, tavanomaisen riskin naiselle yhteisen päätöksenteon pohjalta, ja tutkimusvälinä pidetään perusteltuna 25–39-vuotiailla yhdestä kolmeen vuotta ja 40 vuodesta ylöspäin vuosittain [15]. Tarvittaessa ohjaamme sinut lähetteellä tarkempiin rintojen tutkimuksiin kuvantamisosastolle. Rintojen tunnustelu tai Aavassa tehtävät kuvantamistutkimukset eivät korvaa kansallista mammografiaseulontaa [2][12].

Toimenpiteet samalla käynnillä. Vastaanotolla voidaan myös asentaa tai poistaa ehkäisykierukka. Näytteenotoissa sekä kierukan asetuksissa ja poistoissa on mahdollista käyttää toimenpiteitä helpottavia puudutuksia [18].

Yhteenveto ja suunnitelma. Käynnin lopussa käymme läpi löydökset, kerromme mitä ne tarkoittavat ja sovimme yhdessä, tarvitaanko jatkotoimia ja milloin olisi hyvä hetki seuraavalle käynnille.

Kuinka usein gynekologilla kannattaa käydä

Käyntiväli on aina yksilöllinen, eikä yhtä oikeaa vastausta ole. Ajatus kaikille naisille tarpeellisesta vuosittaisesta gynekologin tarkastuksesta on jäänyt taakse. Karkeana suuntaviivana voi ajatella käyntiä esimerkiksi yhdestä kolmeen vuoden välein. Sinulle oikea väli riippuu riskitekijöistäsi, taustasairauksistasi, iästäsi ja omasta toiveestasi.

Nuoren käynnit määräytyvät oireiden ja tarpeiden mukaan. Terveelle, oireettomalle nuorelle riittää HPV-rokottautuminen, seulonnoissa käyminen ja seksitautitesteistä huolehtiminen. Ajattelemme, että sopiva ikä ensimmäiselle gynekologikäynnille voisi olla 22 vuoden iässä, ellei kuukautisvaivojen tai ehkäisyn tarpeen vuoksi tarvetta käynnille ole ollut aiemmin. Ensimmäisellä käynnillä ei tehdä mitään, mihin et itse ole valmis, ja käynti alkaa aina keskustelusta. Nuorille on Aavassa lisäksi oma palvelunsa, Nuorten Naisten Aava, josta löytyvät erityisesti nuoria hoitavat gynekologit sekä muut ehkäisy- ja seksuaaliterveyspalvelut.

Tiheämpi seuranta on perusteltua, jos suvussa on gynekologisia syöpiä, rintasyöpää tai tunnettu syöpägeeni, jos sinulla on käytössä hormonihoito, jos sinua seurataan aiemman löydöksen vuoksi tai jos jokin pitkäaikaissairaus vaikuttaa gynekologiseen terveyteen. Vaihdevuosien hormonihoidossa Käypä hoito -suositus linjaa seurantakontaktit vähintään kahden vuoden välein ja tarvittaessa oireiden perusteella [4].

Vaihdevuosien jälkeen käyntiväliä ohjaavat samat asiat kuin ennenkin, eli oireet, hormonihoito ja seurannan tarve sekä oma toive. Kaikki ylimääräinen verenvuoto vaihdevuosien jälkeen on kuitenkin aina syytä selvittää viivyttelemättä [5].

Tarkastuskäynnillä kannattaa sopia yhdessä oman lääkärin kanssa, milloin seuraava käynti vastaanotolla on omalla kohdallasi ajankohtainen.

Varaa aika

Tärkeimmät terveysteot tapahtuvat omassa arjessa

Näyttö tästä on vahva, ja terveyttä edistävän ravitsemuksen, liikunnan ja päihteettömyyden terveyshyödyt ovat kiistattomia myös vaihdevuosi-iässä [4]. Käytännössä eniten merkitsevät seuraavat asiat.

  • Tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholin käytössä.
  • Säännöllinen liikunta ja hyvä lihaskunto.
  • Monipuolinen ravitsemus.
  • Normaali paino.
  • Riittävä uni ja palautuminen.
  • Kansallisiin seulontoihin osallistuminen [2].
  • Normaali verenpaine ja tavoitearvoissa olevat rasva-arvot.
  • HPV-rokotus, joka ehkäisee noin 90 prosenttia kohdunkaulan syövistä [6].
  • Oman kehon tunteminen, jotta huomaat itse, kun jotain muuttuu [12].

Gynekologin vastaanotto ei korvaa mitään näistä, mutta myös nämä asiat huomioidaan tärkeänä osana kokonaisterveyttäsi.

Gynekologin vastaanotto ja kansalliset seulonnat täydentävät toisiaan

Suomessa on kolme kansallista syöpäseulontaa, joihin osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta [2]. Seulonnoissa kannattaa aina käydä.

  • Kohdunkaulan syövän seulonta 30–65-vuotiaille viiden vuoden välein, osassa alueita myös 25-vuotiaille. Testinä käytetään HPV-testiä tai papakoetta [2][7].
  • Rintasyövän seulonta 50–69-vuotiaille 20–26 kuukauden välein mammografialla [2].
  • Suolistosyövän seulonta, joka on vuonna 2026 tarjolla 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaille ja laajenee vaiheittain 56–74-vuotiaisiin vuoteen 2031 mennessä [2].

Kohdunkaulan syöpää seulotaan nykyisin ensisijaisesti korkean riskin papilloomavirusta tunnistavalla HPV-testillä, ja jos testi on positiivinen, papanäytteestä tutkitaan mahdolliset solumuutokset [7]. Käypä hoito -suosituksen mukaan seulontatestinä voidaan käyttää joko hrHPV-testiä tai papakoetta [3].

Vastaanotolla voimme pohtia, ovatko seulontasi ajan tasalla, ja täydentää niitä tilanteesi mukaan. Seulontavastaukset eivät ole tarkistettavissa Kanta-rekisteristä, joten kannattaa selvittää oma tilanne etukäteen. Mammografiaseulontaa voi täydentää välivuonna tehtävällä rintojen ultraäänellä, mikä on erityisen suositeltavaa, jos rintasi ovat vaikeasti tutkittavat, aiemmissa kuvantamisissa todettu tiiviiksi ja vaikeasti tulkittaviksi tai jos rintasyöpäriskisi on koholla. Kohdunkaulan syövän seulontatestiä vastaavan tutkimuksen voi ottaa myös gynekologin vastaanotolla, jos papanäytteenotto on itsellesi haastava, ja yksilöllisen harkinnan mukaan HPV-seulontaa voi täydentää papakokeella seulontojen välissä.

Näin valmistaudut gynekologin vastaanotolle

Erityistä valmistautumista ei tarvita, mutta nämä helpottavat käyntiä.

  • Kirjoita ylös kysymykset, jotka haluat ehdottomasti käydä läpi.
  • Ota mukaan tieto käytössä olevista lääkkeistä ja ravintolisistä.
  • Muistele valmiiksi viimeisten kuukautisten alkamispäivä ja kierron pituus.
  • Selvitä, milloin olet viimeksi ollut seulonnassa tai antanut papa- tai HPV-näytteen ja milloin olet käynyt mammografiassa.
  • Voit käydä virtsalla ennen tutkimusta, sillä täysi rakko tekee tunnustelun epäluotettavaksi ja voi aiheuttaa epämukavuutta [1]. Jos käynnin syy on virtsankarkailu, tule puolitäydellä rakolla.
  • Tavallinen päivittäinen pesu riittää. Erityistä pesua ennen vastaanottoa ei tarvita [1][7].
  • Kuukautiset eivät yleensä estä käyntiä, mutta papanäytettä ei suositella otettavaksi kuukautisten aikana, ja runsas vuoto voi haitata myös valkovuoto-oireiden selvittämistä [7].
  • Jos tiedät sisätutkimuksen olevan sinulle kipeä tai jännittävä, kannattaa kertoa se heti käynnin alussa.
  • Voit halutessasi ottaa vastaanotolle mukaan kumppanin tai tukihenkilön.

Hinta ja Kela-korvaus

Gynekologin vastaanoton hinta määräytyy pääsääntöisesti käyntiin varatun ajan perusteella, ja sama koskee myös rutiinitarkastusta. Kannattaa huomioida, että lääkäri käyttää aikaa myös ennen ja jälkeen vastaanoton aiempien tietojen tarkasteluun, kirjauksiin sekä vastausten tulkintaan ja kirjaamiseen. Näin ollen laskutettu aika voi olla pidempi kuin vastaanotolla fyysisesti viettämäsi aika. Mahdolliset vastaanotolla otettavat näytteet, vastaanotolla tehtävä ultraäänitutkimus, pientoimenpiteet kuten kierukan asetus sekä lähetteellä tehtävät laboratoriotutkimukset ja kuvantamisosastolla tehtävät lisäkuvantamiset maksavat aina erikseen. Käyntihintaan lisätään palvelu- ja Kanta-maksu.

Esimerkki vuonna 2026. Yleisin puolen tunnin käyntimaksu gynekologilla on palvelu- ja Kanta-maksun kanssa noin 200 euroa. Jos käynti on Kela-korvattava eikä siihen sisälly ultraäänitutkimusta tai näytteitä, maksettavaksi jää noin 130 euroa. Ajantasaiset hinnat löytyvät aina Aavan hinnastosta. Huomioithan, että ammatinharjoittajalla on oikeus hinnoitella omat käyntinsä itse, joten yksittäisen gynekologin käyntihinta voi olla hinnaston hintaa korkeampi tai matalampi. Näet lääkärin oman hinnan varatessasi hänelle aikaa.

15–25-vuotiaille naisille gynekologikäyntien hinnat ovat yhtenäiset Nuorten Naisten Aavan gynekologien vastaanotolla. Vuonna 2026 puolen tunnin käynti Nuorten Naisten Aavan gynekologilla on palvelu- ja Kanta-maksun kanssa 173,40 euroa, ja jos käynti on Kela-korvattava, omavastuuta jää 103,40 euroa. Ultraäänitutkimus näillä käynneillä on 118 euroa.

Kela-korvaus. Kela korvaa sairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi tapahtuvasta gynekologin vastaanottokäynnistä 70 euroa. Korvaus nousi 1.5.2025 aiemmasta 30 eurosta, ja gynekologia koskeva korvaus pysyi ennallaan, kun muiden erikoisalojen yksityislääkärikäyntien korvaus laski 1.1.2026 kahdeksaan euroon [8][10]. Gynekologin videovastaanotosta korvaus on 30 euroa ja puhelinvastaanotosta 12 euroa [8]. Korvaus voidaan tilanteen salliessa vähentää laskustasi suoraan Aavassa.

Terveystarkastuksen ja sairaanhoitokäynnin ero on korvattavuus. Tarkastuskäynnin maksettavaksi jäävä omavastuu on ilman oire- tai sairausdiagnoosia 70 euroa, eli Kela-korvauksen verran, suurempi. Kela korvaa yksityisen terveydenhuollon käyntejä vain tarpeellisen sairaanhoidon perusteella, eikä terveystarkastuksia tai seulontatyyppisiä käyntejä korvata [9]. Kyse ei ole Aavan hinnoittelusta vaan sairausvakuutuslain rajauksesta, joka koskee kaikkia palveluntuottajia samalla tavalla. Jos käynnillä ilmenee oire, löydös tai sairaus, jota tutkitaan tai hoidetaan, tai jos käynti liittyy raskauteen tai synnytykseen, muuttuu se sairaanhoitokäynniksi ja Kela-korvaus saadaan normaalisti. Lääkäri kirjaa käynnin aina sen todellisen sisällön mukaan.

Yleisimmin sairauskuluvakuutukset eivät korvaa ennaltaehkäisevää hoitoa, joten rutiininomaisia tarkastuskäyntejä ei suoralaskuteta vakuutusyhtiöihin. Oman vakuutuksen korvausperusteet kannattaa varmistaa suoraan omalta vakuutuksentarjoajalta.

Gynekologin etävastaanotto

Osa gynekologisista asioista hoituu hyvin myös etänä. Gynekologin etävastaanoton voit varata, kun gynekologinen tutkimus ei ole välttämätön. Tavallisia etävastaanotolla käsiteltäviä asioita ovat erilaiset neuvonta- ja reseptiasiat, kuten kuukautisten siirto, ehkäisyneuvonta, hedelmällisyyteen liittyvä neuvonta, kuukautisiin liittyvät kysymykset ja vaihdevuosioireet. Etävastaanotolla voidaan uusia reseptejä, aloittaa hormonaalinen ehkäisy tai vaihdevuosien hormonihoito sekä ohjata esimerkiksi laboratoriokokeisiin, seksitautitesteihin ja mammografiaan [18].

Etävastaanotto ei siis korvaa gynekologista tarkastusta, ja lääkäri kertoo, jos asian pohdintaa kannattaa jatkaa lähivastaanotolla. Etävastaanotto sopii hyvin ennakkokeskusteluun, tulosten läpikäyntiin ja seurantaan. Hormonihoidon tai hormonaalisen ehkäisyn aloituksen harkintaan kannattaa varata 30 minuutin aika [18]. Jos vastaanoton aiheena on hormonihoito tai hormonaalinen ehkäisy, kannattaa oma verenpainearvo mittauttaa jo ennen etävastaanottoa.

Gynekologian asiantuntijamme

Aavassa työskentelee suuri joukko naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä eli gynekologeja eri puolilla Suomea. Aava on tunnettu kokeneista ja asiakasystävällisistä gynekologeistaan sekä monipuolisesta osaamisesta. Löydät Aavasta erityisasiantuntijoita esimerkiksi vaihdevuosiin, muihin hormonaalisiin häiriöihin, seksologiaan, lantionpohjan toimintahäiriöihin, gynekologisiin ihosairauksiin ja ulkosynnyttimien vaivoihin, nuoriin, ehkäisyyn, lapsettomuuteen, gynekologiseen ultraäänidiagnostiikkaan, endometrioosiin, hyvänlaatuisiin gynekologisiin sairauksiin kuten myoomiin ja laskeumiin, gynekologiseen kirurgiaan, gynekologisiin syöpiin ja lihavuuden hoitoon [19].

Tarvittaessa hyödynnämme hyväksesi Naisten Aavan moniammatillista tiimiä, johon kuuluvat muun muassa Naisten Aavan hoitajat, lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneet fysioterapeutit, kliininen seksologi ja seksuaaliterapeutit. Muiden erikoisalojen kanssa teemme yhteistyötä tarvittaessa, kun hoidamme asiakkaittemme mielenterveyteen liittyviä huolia, sydän- ja verisuonisairauksia, virtsaamisvaivoja, lihavuutta, vatsavaivoja, osteoporoosia, kilpirauhassairauksia, tuki- ja liikuntaelinvaivoja, kroonisia kipuja sekä muistiongelmia.

Voit valita itsellesi sopivan gynekologin ajanvarauksessa.

Ajanvaraus Aavaan

Varaa aika gynekologin lähi- tai etävastaanotolle:

  • Verkossa: Aavan nettiajanvaraus, jossa voit valita toimipisteen, lääkärin ja ajan itse.
  • Aava-sovelluksessa, jossa hoidat ajanvaraukset ja näet omat tietosi.
  • Puhelimitse: asiakaspalvelu 010 380 3838 [18].

Varattavan gynekologin vastaanoton yleisin pituus on puoli tuntia. Pituus voi vaihdella gynekologeittain, ja varattu aika sisältää myös kirjaukseen käytetyn ajan. Jos sinulla on monta asiaa, voit varata kaksi peräkkäistä aikaa [18]. Toimenpideajat varataan puhelimitse tai sovitaan toimenpiteen tekevän lääkärin kanssa vastaanotolla. Jos et ole varma, mikä aika tai lääkäri sopii sinulle parhaiten, soita meille, niin mietitään se yhdessä.

Varaa aika

Usein kysytyt kysymykset

UKK

Mitä tekee gynekologi?

Gynekologi on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Hän tutkii ja hoitaa naisen terveyttä kuukautiskierrosta, ehkäisystä ja hedelmällisyydestä raskauteen, vaihdevuosiin, lantionpohjan vaivoihin, gynekologisiin sairauksiin sekä naisen syöpien ehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon. Osa gynekologeista on gynekologisia kirurgeja, jotka tekevät leikkauksia kuten kohdunpoistoja, ja perinatologit ovat sikiölääketieteeseen ja raskauden seurantaan erikoistuneita gynekologeja.

Milloin kannattaa mennä gynekologille?

Tavallisimpia syitä ovat vuotohäiriöt ja kuukautiskivut, ehkäisy- ja raskausasiat, vaihdevuosioireet, alavatsa- ja yhdyntäkivut, ulkosynnytin- ja limakalvovaivat, virtsavaivat ja laskeumaoireet, valkovuoto-oireet sekä epäily gynekologisesta sairaudesta kuten endometrioosista tai PCOS:sta. Tutkimusta suositellaan aina poikkeavien gynekologisten oireiden tai alavatsavaivojen yhteydessä [1]. Gynekologilla voi käydä myös ennaltaehkäisevästi ilman erityisiä oireita.

Mitä tehdään gynekologin tarkastuksessa ja mitä kuuluu gynekologiseen tutkimukseen?

Käynti alkaa keskustelulla ja esitietojen kartoituksella. Kliiniseen tutkimukseen kuuluvat vatsan tunnustelu, ulkosynnyttimien tarkastelu, spekulalla tehtävä emättimen ja kohdunnapukan tarkastelu sekä sisätutkimus. Tarvittaessa tunnustellaan rinnat, otetaan gynekologisia näytteitä ja tehdään ultraäänitutkimus. Lopuksi käydään läpi löydökset ja sovitaan jatkosta [1].

Miten usein pitää käydä gynekologilla?

Käyntiväli on yksilöllinen. Suuntaviivana voi ajatella käyntiä esimerkiksi yhdestä kolmeen vuoden välein, ja oikea väli riippuu riskitekijöistä, taustasairauksista, iästä ja omasta toiveesta. Kansallinen konsensus on, ettei oireettoman naisen gynekologinen tutkimus ole välttämätön ilman vaivoja tai seurantaa edellyttäviä sairauksia [1]. Käytännössä monet naisten sairaudet ovat kuitenkin alihoidettuja ja alidiagnosoituja, ja kansainväliset suositukset ohjaavat suomalaisia voimakkaammin niin sanottuihin well woman -käynteihin [13][16]. Tiheämpi seuranta on perusteltua esimerkiksi suvun syöpäriskin, hormonihoidon tai aiemman löydöksen vuoksi [4].

Kuinka usein gynekologilla pitäisi käydä vaihdevuosien jälkeen?

Samat asiat ohjaavat käyntiväliä kuin ennenkin, eli oireet, reseptien uusintaväli sekä seurannan tarve ja oma toive. Vaihdevuosien hormonihoidossa seurantakontakti suositellaan vähintään kahden vuoden välein [4], ja samaa käyntitiheyttä voi hyvin jatkaa hormonihoidon jälkeenkin. Totutun käyntivälin harventamista vastaan puhuu se, että iän myötä rinta-, kohtu- ja muiden gynekologisten syöpien sekä hoitoa vaativien ulkosynnytinmuutosten todennäköisyys kasvaa. Monelle naiselle gynekologi on myös tuttu luottolääkäri, joka huomioi käynneillä muitakin kuin gynekologisia oireita.

Onko gynekologilla pakko käydä?

Ei. Terveelle ja oireettomalle ei ole olemassa velvoittavaa käyntisuositusta, ja yksityisgynekologilla käyminen on aina vapaaehtoista. Tärkeimmät terveysteot tapahtuvat omassa arjessa: tupakoimattomuus, liikunta, ravitsemus, uni, seulontoihin osallistuminen ja HPV-rokotus [2][4][6]. Vastaanotto on työkalu näiden rinnalle.
Vastaanotolle kannattaa kuitenkin hakeutua, vaikkei rutiinitarkastuksia itse toivoisikaan, jos jokin oleellisesti muuttuu tai vaivaa. Tällaisia aiheita ovat muun muassa vatsakivut ja vatsan uusi turvotus, muut gynekologiset kivut, kuukautiskierron oleellinen muuttuminen, ylimääräiset vuodot, vaihdevuosien jälkeinen verinen vuoto, hoidosta huolimatta arkea häiritsevät kuukautiskivut tai runsaat kuukautisvuodot, kuukautisten muuttuminen harvoiksi tai jääminen kokonaan pois sekä se, etteivät kuukautiset ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä. Epäily kohdunulkoisesta raskaudesta ja muut äkilliset, voimakkaat oireet vaativat arviota viiveettä. Luettelo ei ole täydellinen, joten epävarmassa tilanteessa kannattaa aina kysyä.

Minkä ikäisenä kannattaa mennä gynekologille ensimmäisen kerran?

Ajattelemme, että sopiva ikä ensimmäiselle gynekologikäynnille voisi olla 22 vuoden iässä, ellei kuukautisvaivojen tai ehkäisyn tarpeen vuoksi tarvetta ole ollut aiemmin [18]. Terveelle ja oireettomalle nuorelle riittää HPV-rokottautuminen, seulonnoissa käyminen ja seksitautitesteistä huolehtiminen. Nuorille on Aavassa oma palvelunsa, Nuorten Naisten Aava.

Paljonko gynekologin tarkastus maksaa?

Hinta määräytyy pääsääntöisesti käyntiin varatun ajan perusteella. Vuonna 2026 yleisin puolen tunnin käyntimaksu palvelu- ja Kanta-maksuineen on noin 200 euroa, ja Kela-korvauksen jälkeen omavastuuta jää noin 130 euroa käynnistä, jolla ei tehdä ultraäänitutkimusta tai oteta näytteitä. 15–25-vuotiailla puolen tunnin käynti Nuorten Naisten Aavan gynekologilla on 173,40 euroa ja Kela-korvauksen jälkeen 103,40 euroa. Ajantasaiset hinnat löytyvät Aavan hinnastosta, ja ammatinharjoittaja voi hinnoitella oman käyntinsä hinnastosta poikkeavasti. Näytteet, ultraäänitutkimus, pientoimenpiteet ja jatkotutkimukset maksavat erikseen [8].

Onko gynekologinen terveystarkastus Kela-korvattava?

Ei, jos kyse on puhtaasti ennaltaehkäisevästä käynnistä ilman oiretta tai sairautta. Käytännössä tarkastuskäynnin omavastuu on siis 70 euroa eli Kela-korvauksen verran suurempi kuin sairausvastaanotolla. Kela korvaa vain tarpeellista sairaanhoitoa sekä raskauteen ja synnytykseen liittyviä käyntejä [9], ja rajaus koskee kaikkia yksityisiä palveluntarjoajia. Jos käynnillä löytyy tutkittavaa tai hoidettavaa, käynti muuttuu sairaanhoitokäynniksi ja on korvattava normaalisti.

Onko gynekologinen rutiinikäynti korvattava sairauskuluvakuutuksestani?

Yleensä ei. Sairauskuluvakuutuskaan ei tavallisesti korvaa käyntejä, joiden diagnoosi on esimerkiksi gynekologinen rutiinitarkastus tai raskauden ehkäisyn seuranta. Lääkäri kirjoittaa diagnoosin aina todellisen tilanteen mukaan, joten jos käynnillä selviää tutkittava tai seurattava oire tai sairaus, tilanne muuttuu sairauskäynniksi. Rutiininomaisia tarkastuskäyntejä ei suoralaskuteta vakuutusyhtiöihin, ja oman vakuutuksen korvausperusteet kannattaa varmistaa suoraan omalta vakuutuksentarjoajalta.

Pitääkö alapää pestä ennen gynekologin tarkastusta?

Erityistä pesua ei tarvita, ja tavallinen päivittäinen hygienia riittää. Emättimen sisäistä huuhtelua ei suositella ennen gynekologilla käyntiä, mutta ei myöskään muulloin [1][7].

Pitääkö rakko tyhjentää ennen gynekologin vastaanottoa?

Virtsarakon tyhjentäminen ennen tutkimusta tekee kohdun ja alavatsan tunnustelun luotettavammaksi ja tutkimuksen sinulle miellyttävämmäksi [1]. Jos tulet vastaanotolle virtsankarkailuvaivan vuoksi, kannattaa tulla puolitäydellä rakolla.

Sattuuko gynekologinen tutkimus?

Tutkimus ei yleensä ole kivulias, mutta se voi tuntua epämukavalta, ja jännitys lisää tuntemuksia. Lääkäri käyttää liukastetta tähystimen sisäänviennin helpottamiseksi [1]. Kerro heti käynnin alussa, jos sisätutkimus on sinulle aiemmin ollut kipeä. Tutkimuksen voi tehdä hitaammin, pienemmällä välineellä tai osissa, ja tarvittaessa se voidaan jättää tekemättä. Lääkäri voi myös antaa tai määrätä puudutegeeliä annosteltavaksi emättimen suulle ennen tutkimusta, jos tutkimukset ovat sinulle hankalia. Puudutegeeliä on Aavan gynekologien käytössä.

Voiko gynekologille tulla kuukautisten aikana?

Yleensä kyllä. Kuukautiset eivät estä tutkimusta, mutta papanäytettä ei oteta kuukautisten aikana. Niukka vuoto tai muu poikkeava vuoto kohdunsuulta ei estä papanäytteenottoa, ja ylimääräinen tai yhdynnänjälkeinen vuoto on itse asiassa myös tärkeä papanäytteen ottamisen aihe. Runsas vuoto voi haitata valkovuoto-oireiden selvittämistä [7].

Miten saan ajan gynekologille ja tarvitsenko lähetteen?

Lähetettä ei tarvita. Varaa aika Aavan nettiajanvarauksesta, Aava-sovelluksesta tai soittamalla asiakaspalveluun numeroon 010 380 3838 [18]. Kannattaa myös tutustua gynekologin esittelyyn ennen ajanvarausta, koska osaamisprofiilit vaihtelevat. Raskauteen liittyvässä huolessa valitse ensisijaisesti Aavan raskausklinikan osaaja, ja jos tarvitset arviota gynekologisesta leikkauksesta, hakeudu jo ensikäynnille operatiivisesti suuntautuneen gynekologin vastaanotolle. Lue lisää gynekologisesta leikkaushoidosta. Jos asiasi on akuutti, kaikki gynekologimme osaavat auttaa sinut alkuun.

Onko julkisella puolella gynekologia ja miten sinne pääsee?

Kyllä, hyvinvointialueilla toimivat naistentautien poliklinikat, joissa tutkitaan ja hoidetaan esimerkiksi vuotohäiriöitä, lapsettomuutta, laskeumia ja virtsankarkailua. Julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikalle tarvitaan aina lääkärin lähete [11], jonka voi saada omalta terveysasemalta. Myös yksityisgynekologi tai muu yksityislääkäri voi tehdä lähetteen naistentautien poliklinikalle. Yksityiselle vastaanotolle lähetettä ei tarvita.

Voiko yleislääkäri tehdä gynekologisen tutkimuksen?

Kyllä, gynekologisen tutkimuksen opettelu kuuluu lääkärinopintoihin, ja gynekologisissa oireissa tutkimus on tärkeä osa arviota kaikkien lääkäreiden vastaanotolla. Keskimäärin yleislääkäreiden kokemus näistä tutkimuksista on kuitenkin vähäisempää kuin erikoislääkäreiden, eivätkä yleislääkärit tee oireettoman naisen rutiinitutkimuksia lainkaan. Naistentautien erikoislääkäriä tarvitaan viimeistään, kun tilanne vaatii gynekologista ultraäänidiagnostiikkaa, gynekologisia toimenpiteitä tai hormonihoidon räätälöintiä.

Saako mies olla gynekologi?

Kyllä. Erikoislääkärin pätevyys ei riipu sukupuolesta. Aavassa työskentelee sekä nais- että miesgynekologeja.

Pitääkö minulla olla oire tai huoli, jotta voin varata ajan?

Ei. Gynekologiseen tarkastukseen saa tulla myös oireettomana, eikä sinun tarvitse itse osata arvioida, onko jokin oireesi riittävä. Gynekologi osaa nähdä sinut kokonaisuutena ja syventyä niihin asioihin, jotka ovat merkityksellisiä. Kansainvälisissä suosituksissa tällaisesta käynnistä käytetään nimitystä well woman visit [13][16].

Voiko gynekologin vastaanoton hoitaa etänä?

Osan asioista kyllä. Etävastaanotolla hoituvat esimerkiksi kuukautisten siirto sekä ehkäisy- ja muu neuvonta. Usein myös reseptien uusinta ja vaihdevuosioireiden hoidon tai hormonaalisen ehkäisyn aloitus voivat onnistua etävastaanotolla. Kun tarvitaan tutkimusta tai toimenpidettä, tarvitaan aina lähivastaanotto. Silloinkin voit aloittaa keskustelemalla gynekologin kanssa ensin etävastaanotolla [18].

Aiheeseen liittyvät palvelut Aavassa

Gynekologin vastaanotto ja gynekologinen tarkastus liittyvät läheisesti seuraaviin Aavan palveluihin.

Lähteet:

  1. Terveyskirjasto, Duodecim: Gynekologinen tutkimus
  2. Sosiaali- ja terveysministeriö: Syöpäseulonnat
  3. Käypä hoito -suositus: Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solumuutokset
  4. Käypä hoito -suositus: Vaihdevuodet
  5. Terveyskirjasto, Duodecim: Vaihdevuodet
  6. THL: HPV-rokote
  7. Terveyskylä, Tutkimukseen tulijan talo: Kohdunkaulansyövän seulonta ja gynekologinen näytteenotto
  8. Kela: Yksityisen gynekologin hoidon Kela-korvauksia korotettiin tuntuvasti
  9. Kela: Sairaanhoitokorvaus lääkärin vastaanotosta ja lausunnoista
  10. Lääkärilehti: Yksityislääkärikäyntien Kela-korvaukset pienenevät 8 euroon
  11. Kymenlaakson hyvinvointialue: Gynekologiset vaivat ja sairaudet
  12. WHO: Breast cancer, fact sheet
  13. ACOG: Well-Woman Visit, Committee Opinion
  14. ACOG: The Utility of and Indications for Routine Pelvic Examination
  15. ACOG: Breast Cancer Risk Assessment and Screening in Average-Risk Women
  16. WPSI: Well-Woman Preventive Visits
  17. EBCOG: European Standards of Care for Gynaecology Services
  18. Lääkärikeskus Aava: Gynekologi
  19. Lääkärikeskus Aava: Naisen terveys
  20. Lääkärikeskus Aava: Papakoe
  21. Lääkärikeskus Aava: Gynekologiset ultraäänitutkimukset
  22. Terveyskirjasto, Duodecim: Esivaihdevuodet (premenopaussi)

Tekstin tuottamisessa on käytetty apuna tekoälyä. Lääketieteellisen sisällön on tarkistanut nimetty lääkäri.

Artikkelit ja tiedotteet
 
Näytä kaikki artikkelit
Ulla Saarenoksa Ulla Saarenoksa Työterveys- ja hyvinvointiliiketoiminnan johtajaksi
Ulla Saarenoksa aloittaa Työterveys- ja hyvinvointiliiketoiminnan johtajana 20.8.2026 alkaen.
Lue lisää
Aava avasi uuden Kipuklinikan Kamppiin Aava avasi kokonaisvaltaista ja keskitettyä apua tarjoavan Kipuklinikan Kamppiin – Kokonaisuus ainutlaatuinen Suomen yksityisellä sektorilla
Lääkärikeskus Aava on avannut Helsingin Kamppiin Kipuklinikan, joka tarjoaa moniammatillista kivun hoitoa yksityisellä sektorilla ainutlaatuisella tavalla. Klinikka kokoaa saman katon alle kipulääkäreitä, kipusairaanhoitajia, kipufysioterapeutteja sekä kipuun erikoistuneen psykologin – ja vastaa näin tarpeeseen, joka on ollut kasvava erityisesti sen jälkeen, kun Helsingissä aiemmin toiminut kipupoliklinikka lopetti toimintansa.
Lue lisää
hallitusjäsenet Uusia jäseniä Aava ja Pikkujätti Oy:n hallitukseen
Aavan ja Pikkujätin hallitus on saanut kolme uutta jäsentä.
Lue lisää
Näytä kaikki artikkelit