Influenssarokote

Henkilöstön rokottaminen influenssaa vastaan on monissa yrityksissä joka syksyinen perinne. Rokote ehkäisee valtaosan työikäisten ja perusterveiden influenssoista, lyhentää taudin kestoa ja lievittää oireita sekä estää taudin leviämistä kotona ja työpaikalla.

– Enemmistö työntekijöistä kokee, että työnantajan kustantama influenssarokote on hyvä etu ja hyödyksi terveydelle. Myös ymmärrys siitä, että kun rokottaa itsensä, suojaa koko työyhteisöä, on lisääntynyt. Lisäksi ihmiset tietävät, että influenssa voi olla perusterveelläkin raju ja siihen voi liittyä vakavia jälkitauteja, Lääkärikeskus Aavan työterveyshoitaja Milena Milinkovic sanoo.

Hän pitää rokotetta tärkeänä ihan kaikille, toimialaan ja työnkuvaan katsomatta.

Vyöruusurokote ja pneumokokkirokote

Vanhempia työtekijöitä hän kehottaa harkitsemaan sekä vyöruusurokotetta että pneumokokkirokotetta. Joillakin työnantajilla nekin kuuluvat työterveyssopimukseen.

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama rakkulainen ihosairaus. Muita oireita ovat kirvely ja voimakas kipu ihottumakohdalla. Tähänkin tautiin voi liittyä ikäviä jälkiseuraamuksia, kuten pitkäaikaisia vaikeita hermokipuja, kasvohalvauksia ja aivokalvontulehduksia. 

– Vyöruusurokotetta suositellaan yli viisikymppisille, sillä tauti yleistyy iän myötä, kun immuniteetti alkaa pikkuhiljaa laskea. Perussairaudet lisäävät sen riskiä.

Pneumokokkirokotus suojaa pneumokokkibakteerin aiheuttamilta taudeilta. Niitä ovat keuhkokuume sekä verenmyrkytys ja aivokalvontulehdus. Nämä sairaudet vaativat usein sairaalahoitoa.

– Myös pneumokokkitautien riski kasvaa, kun ihminen ikääntyy. Perus- ja keuhkosairaudet lisäävät jälleen riskiä.

THL:n tilastojen mukaan 65–74-vuotiailla todetaan vuosittain 31 vakavaa pneumokokkitautia 100 000 henkilöä kohti. Näistä arviolta puolet olisi estettävissä pneumokokkirokotuksilla. 

– Yli 60-vuotiaita on työelämässä koko ajan enemmän. Siksi pneumokokkirokotekin olisi hyvä lisä työterveyssopimukseen.

RSV-rokote

Yli kuusikymppisen kohdalla myös RSV-infektio saattaa olla hankala ja aiheuttaa keuhkokuumeen. Infektiota vastaan on kehitetty rokote, joka on tarkoitettu yli 60-vuotiaille, joilla on jokin perus- tai keuhkosairaus.

– Rokotteen saa omakustanteisesti työterveydestä. Myös vyöruusu- ja pneumokokkirokotteen voi ottaa työterveydessä, vaikka maksaisi ne itse. Osa näin tekeekin kuultuaan, millaisia sairauksia vyöruusu ja pneumokokkitaudit ovat.

Työnantajan kannattaa harkita myös näiden rokotteiden sisällyttämistä työterveyssopimukseen. Yksikin sairauspoissaolopäivä tulee työnantajalle kalliiksi, ja vyöruusun ja pneumokokkitautien kohdalla sairauslomat voivat olla pitkiä.

– Meidän tehtävämme on jakaa tietoa taudeista ja rokotuksista sekä työnantajille että työntekijöille. Myös työntekijät voivat kertoa työnantajalle rokotustoiveistaan. Etenkin vyöruusurokotteen kohdalla ottamista omakustanteisesti jarruttaa kallis hinta. Työterveyssopimukset räätälöityvät aina asiakkaan mukaan.

Punkkirokote eli TBE-rokote

Punkkirokote eli puutiaisaivokuumerokote eli TBE-rokote suojaa punkkien kantamalta puutiaisaivokuumevirukselta. Toisin kuin borrelia-bakteeri, TBE-virus tarttuu minuuteissa punkin syljestä eikä borrelioositartunnan estämiseksi suositeltu punkkisyyni estä TBE-virustartuntaa. TBE- eli punkkirokotteen sarjaan kuuluu kolme rokotusta, ja tehoa ylläpidetään tehosteannoksilla, joiden antamisväli riippuu iästä ja terveydentilasta.

Rokote suositellaan otettavaksi puutiaisaivokuumeen esiintymisalueilla, joka kattaa leveän vyöhykkeen Keski-Euroopasta Siperian läpi Japaniin. Suomessa rokotetta suositellaan erityisille riskialueilla asuville ja saaristossa veneileville. Lisätietoa suosituksesta löytyy THL:n sivuilta.

Vaikka puutiaisaivotulehdukseen liittyvä kuolleisuus on pieni, suurelle osalle varsinaiseen aivokuumeeseen sairastuneista jää kuitenkin pitkäkestoisia keskushermosto-oireita. Noin 2–10 prosentilla sairastaneista ne ovat pysyviä.

Aavasta saatavilla oleva punkkirokote on yleensä omakustantainen.

Jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokote

Lapsena saatujen kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan jäykkäkouristus-, kurkkumätä– ja hinkuyskärokotusten tehostaminen on jokaisen itsensä vastuulla. Tehosterokote annetaan 25-, 45- ja 65-vuotiaana.  

– Tehosterokotteen voi saada työterveydestä, mutta aina se ei kuulu työterveyssopimukseen. Toki sen voi silloin ottaa omakustanteisesti, mutta sen saa maksutta terveyskeskuksesta, Milena Milinkovic sanoo. 

Hän muistuttaa tehosterokotteiden tärkeydestä. Jäykkäkouristus ja kurkkumätä ovat vakavia kouristeluun ja hengitysongelmiin – sekä pahimmassa tapauksessa kuolemaan – johtavia tauteja. Hinkuyskässä puolestaan esiintyy puuskittaista voimakasta yskää ja hengityskatkoksia. 

– Kaikki nämä taudit voivat olla suojaamattomille henkeä uhkaavia.

MPR-rokote

Jokaisella aikuisella tulisi olla myös joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Aikuisen MPR-rokotussuojaa täydennetään, jos se on puutteellinen. 

– Esimerkiksi muusta maasta Suomeen muuttaneella rokotusten anto on voinut jäädä kesken tai rokotusta ei ole automaattisesti annettu lapsena. Myöskään ennen vuotta 1975 syntyneillä kantasuomalaisilla ei ole MPR-rokotusta, eivätkä ihan kaikki ole sairastaneet tuhka- tai vihurirokkoa tai sikotautia. 

Haasteena usein on, että ihmiset eivät muista, milloin he ovat minkäkin rokotuksen saaneet, tai missä iässä rokotesarjaa tulisi täydentää. Harvalla on vanhoja paperisia rokotustodistuksia tallessa, eikä kaikkia tietoja yleensä löydy OmaKannasta, sillä palvelu ei ole vielä ollut käytössä niin pitkään.

– Työterveyshuollossa terveystarkastuksiin sisältyy rokotussuojan tarkistaminen ja varmistaminen. Jos tietoja aiemmin saaduista rokotuksista ei löydy, työntekijä saa toimintaohjeet, mitä silloin pitää tehdä. Terveystarkastuksissa kerrotaan myös omaehtoisista rokotteista ja niiden mahdollisesta tarpeesta, Milena Milinkovic sanoo.

Työmatkalaisten rokotteet

Lisäksi työterveydessä huolehditaan työmatkalaisten rokotuksista. Perusrokotusten lisäksi he saattavat tarvita rokotuksen esimerkiksi hepatiittia tai keltakuumetta vastaan. Poliorokotteen tehoste on tarpeen, jos matkailija viipyy riskialueella yli neljä viikkoa, tai jos hän tekee toistuvia matkoja eri puolelle riskialuetta, vaikka niiden kesto olisi lyhyempi.

– Työnantaja kustantaa ne rokotukset, jotka työntekijä tarvitsee työnsä vuoksi tai työmatkaa varten. Työterveyshoitaja arvioi rokotustarpeen matkakohteen, sisällön, keston, kulun ja työnkuvan mukaisesti. Matkailija saa myös ohjeita ruokailun, hygienian ja hyönteisiltä suojautumisen suhteen. Tarvittaessa konsultoidaan matkalääkäriä. Hän päättää viime kädessä annetaanko rokote, jonka aiemmasta saannista on epäselvyyksiä.

Omaehtoiset rokotukset: kenelle suositellaan?

• Influenssarokote. Hyväksi vuosittain kaikille ikään katsomatta. Erityisen tärkeää on suojata riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, kuten immuunipuutteiset, immuunipuolustusta heikentävää lääkitystä käyttävät, sydän- ja verisuonisairaat, keuhkosairaat ja kaikki 65 vuotta täyttäneet. Kuuluu usein työterveyssopimuksiin.
  Korkea-annoksista Efluelda-influenssarokotetta suositellaan puolestaan kaikille yli 60-vuotiaille. Rokote saattaa kuulua työterveyssopimuksiin.
• Vyöruusurokote. Suositellaan yli 50-vuotiaille vesirokon sairastaneille. Kuuluu joskus työterveyssopimuksiin. Tulevaisuudessa THL todennäköisesti arvioi, kannattaisiko vyöruusurokote ottaa mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan.
• Pneumokokkirokote. Suositellaan yli 60-vuotiaille sekä riskiryhmäläisille ja toistuvia keuhkokuumeita sairastaville ikään katsomatta. Kuuluu joskus työterveyssopimuksiin.
• RSV-rokote. Tarkoitettu yli 60-vuotiaille, joilla on perus- tai keuhkosairaus.
• Koronarokote. Suositellaan kaudella 2024-25 perussairaille ja yli 65-vuotiaille. Voi kuulua työterveyssopimuksiin.
• Punkkirokote eli TBE-rokote. Suositellaan otettavaksi puutiaisaivokuumeen esiintymisalueilla, joka kattaa leveän vyöhykkeen Keski-Euroopasta Siperian läpi Japaniin. Suomessa rokotetta suositellaan erityisille riskialueilla asuville ja saaristossa veneileville.

Jos epäilet, ovatko omat rokotuksesi ajan tasalla, tai et tiedä, mihin rokotuksiin olet oikeutettu työnantajan kustannuksella, ole yhteyttä työterveyteen. Mikäli olet lähdössä työmatkalle ulkomaille, selvitä rokotustarpeesi mahdollisimman pikaisesti, jotta ehdit saada tarvittavan rokotussuojan ajoissa.

Teksti: Maarit Vuoristo

Yhä nuoremmat palavat loppuun työssään, vaikka uraa olisi takana vasta muutama vuosi. Millaista tulevien sukupolvien työelämä on, jos asialle ei nyt tehdä jotain? 

Tätä ratkaisemaan Aava järjesti Mielen päälle -thinkathonin, jonne se kutsui laajasti koolle ihmisiä, joilla on palo parantaa työelämää. Kutsuttujen joukossa oli lääkäreitä, psykologeja, työelämän muotoilijoita, hyvinvoinnin ammattilaisia sekä lasten ja nuorten asiantuntijoita. 

Mistä ajatus lähti? 

Lääkärikeskus Aava ja Pikkujätti lähtivät vuosi sitten jalostamaan ajatusta siitä, että työelämää pitäisi pystyä muokkaamaan ratkaisuilla, jotka kuormittamisen ja uuvuttamisen sijaan vahvistavat mieltämme.  

Uudenlaisten ratkaisujen äärelle tarvitaan myös uudenlaista tapaa tarkastella asiaa. Työelämän kuormitus ja mielenterveyshaasteet eivät valitettavasti oli uusi asia. Ratkaisut kuitenkin tuntuvat odotuttavan itseään. Aavassa ja Pikkujätissä uskotaan vahvasti keskustelun voimaan ja siihen, että vuoropuhelulla voidaan saada aikaan positiivisia askelluksia ja työntöä kohti ratkaisua.  

Teeman ympärillä on paljon tutkimusta ja muun muassa Aavan työelämä- ja työterveyspalvelut lähtevät ennaltaehkäisevyydestä. Eli siitä, että pidämme huolta organisaatioiden hyvinvoinnista ja työkyvykkyydestä jo ennen kuin ihmiset sairastuvat.  

Ajatuksen jalostus johti yhtenä tekona Mielen päälle -thinkathoniin, joka kutsui laaja-alaisesti aiheesta kiinnostuneita yhteisen pöydän äärelle pohtimaan teemaa.  

Thinkathoniin saatiin heti alkuvaiheessa mukaan myös muita organisaatioita: Futurice, Työeläkeyhtiö Elo, Nuorten lääkäreiden yhdistys NLY sekä Mieli ry. 

Ajatuksia ja tarinoita kestämättömästä työelämästä 

Itse tapahtumailta koitti 26. syyskuuta. Aiheeseen virittäytymiseksi lauteille oli kutsuttu alan osaajia tarkastelemaan työelämän kestämättömyyttä eri tulokulmista. 

Illan ensimmäinen puhuja, Madventures-ohjelmista tuttu Tunna Milonoff jakoi avoimesti oman työuupumustarinansa. Miksi hän uupui intohimoammatissa? Mitä hän olisi ilman työtä? Miltä tuntuu, kun koko järjestelmä täytyy resetoida ja miten koko työnteon voi kaiken sen jälkeen opetella täysin uudella tavalla? 

– Jos sä osaat ajaa polkupyörällä, on aika tosi vaikeaa opetella siitä taidosta pois, Tunna havainnollisti. 

Paneelikeskustelussa Aavan psykologi Annukka Niemelä, digitaalisten terveyspalveluiden ylilääkäri Wille Komulainen, työterveyden erikoislääkäri Eira Roos sekä NLY:n varapuheenjohtaja Katariina Seittenranta keskustelivat siitä, miksi nuoret uupuvat jo työuransa alkutaipaleella. 

– On sotaa ja ilmastokriisiä, semmosta mikä rakentaa ahdistavan kuvan tulevaisuudesta. Se lisää haavoittuvuutta ja turvattomuutta, mikä taas lisää turvan tarvetta työpaikoilla, Annukka Niemelä pohti. 

Tietojenkäsittelytieteen professori ja maailman parhaaksi tekoälykurssiksi valitun Elements of AI -verkkokurssin luoja Teemu Roos pohti omassa puheenvuorossaan sitä, miten tekoälyyn tulisi suhtautua tämän kaiken keskellä. 

– Tekoäly ei ole mikään ”Macig Intelligence in the Sky”, vaan vähän kuin edistyneempi Excel, josta voi saada paljon apua ongelmanratkaisuun sekä helpotusta ja tehokkuutta työhön, kun sitä opettelee käyttämään. 

Pelkkä tekoäly ei riitä inhimillisten asioiden ratkaisemiseen tai yksinään luo erottumista.  

Fasilitoitu pähkinä purtavaksi 

Inspiroivan puheosuuden jälkeen koitti ratkaisujen äärelle sukeltaminen pienryhmissä, joissa eri alojen asiantuntijat pääsivät yhdistämään voimansa. 
 
Ratkaisuja etsittiin uudenlaisella fasilitointitavalla Mielen päälle -pelin kautta, jonka Aava oli osallistujille luonut. Pelin kautta synnytettiin ideoita, jotka tarjoaisivat selkeitä ratkaisuja, jotta työarkemme olisi inhimillisempää ja se säilyttäisi myös mielenterveytemme. 

Ideoista valittiin alkuvaiheessa yksi, joka lähtee seuraavaksi jatkojalostukseen tekoälyä hyödyntävään Junction-hackatoniin marraskuussa, missä Aava ja Pikkujätti ovat mukana. Valittu idea-kombo yhdistää moninaisin keinoin yksilön osaamisen, kehittymisen, intohimot ja arvot työpaikan strategisiin tavoitteisiin, kykytarpeisiin ja arvoihin & kulttuuriin. Idean avulla ihmiset ja työpaikat löytänevät toisensa entistä helpommin ja ideat ohjaavat työpaikkoja panostamaan kulttuuriin, rakenteisiin ja työn sujuvuuteen. Junctionin jälkeen kuulemme taas lisää.  

Mitä seuraavaksi? 

Mielen päälle -thinkathonin jatkumona toivomme näkevämme lisää yhteiskehittelyä eri yritysten, organisaatioiden ja tahojen kesken. Koemme tärkeäksi sen, että asiaa tarkasteltaisiin monesta näkökulmasta ja että välillä aiheen äärellä istuisivat yhdessä ne tahot, jotka eivät aina pääse kohtamaan – kuten työelämä ja lapset ja nuoret. 

Voit tustustua illan tunnelmiin Mielen päälle -thinkathon -sivulta. 

Lisätietoja tapahtumasta ja kokeilusta tapahtuman tuottajalta Hanni Marinilta, [email protected]

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava neurologinen sairaus, jota sairastaa jossain vaiheessa elämäänsä yli 10 prosenttia väestöstä. Enemmistö on työikäisiä. Se tarkoittaa lähes puolta miljoonaa suomalaista.

Isolla osalla sairaus haittaa työntekoa. Vaikutuksia työhön ovat muun muassa keskittymisvaikeudet, työtehon lasku ja poissaolojen määrä. Pahimmillaan työkyvyttömyys voi kestää useiden päivien ajan.

– Migreeni saattaa aiheuttaa ahdistusta myös niinä päivinä, kun oireita ei ole. Se johtuu sairauden arvaamattomuudesta: etukäteen ei voi tietää, iskeekö kohtaus esimerkiksi kesken tärkeän palaverin. Tämä vaikeuttaa työn suunnittelemista ja heikentää elämänlaatua, neurologian erikoislääkäri Ville Artto sanoo.

Merkittävä haaste voi olla myös ymmärryksen puute migreeniä kohtaan työyhteisössä. Siihen saatetaan suhtautua vähättelevästi ”vain päänsärkynä”.

– Pelkkä päänsärky ei kuitenkaan ole migreeniä, vaan siihen liittyy muitakin oireita, kuten pahoinvointia ja aistiyliherkkyyttä. Joillakin on kohtausta edeltäviä auraoireita eli näköhäiriöitä.

Migreenisärky itsessään on tyypillisesti kohtalaista tai kovaa. Se tuntuu usein vain toisella puolella päätä, mutta voi olla myös molemminpuolista. Joillakin kohtauksia on kerran vuodessa, joillakin useita kertoja kuussa. Sairauden vaikein muoto on krooninen migreeni, jossa oireita on lähes koko ajan.

– Migreeni ilmenee eri ihmisillä eri lailla. Yhdellä isoin ongelma on särky, toisella pahoinvointi ja kolmannella auraoireet. Samalla ihmiselläkin oireet voivat vaihdella elämän aikana.

Erilaisia laukaisevia tekijöitä

Migreeni on naisilla noin kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Se selittyy pitkälti hormonaalisilla tekijöillä.

– Migreenin voimakkain laukaiseva tekijä on estrogeenitason vaihtelu. Tyypillisimmin migreeni ilmaantuu kuukautisten tai ovulaation aikaan. Tällöin puhutaan kuukautismigreenistä.

Useimmilla migreenikohtauksia on myös muissa kuukautiskierron vaiheissa, mutta noin 10 prosenttia potee pelkästään kuukautismigreeniä. Muita laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa stressi ja etenkin sen laukeaminen, kirkkaat ja vilkkuvat valot, epäsäännöllinen unirytmi ja verensokerin vaihtelut.

– Monilla punaviini aiheuttaa kohtauksen. Jotkut taas kokevat, että kohtaus alkaa aina, kun on syönyt suklaata. Toisaalta makeanhimo on yksi migreenin ennakko-oireista. Siksi ennen kohtausta saattaa alkaa tehdä hirveästi mieli suklaata.

Aiemmin laukaisevien tekijöiden välttämistä korostettiin migreenin hoidossa, mutta uudessa Käypä hoito -suosituksessa tätä on loivennettu.

– Ei ole kovin hyvää näyttöä siitä, että migreenin aktiivisuuteen voitaisiin vaikuttaa sillä. Välttäminen voi myös aiheuttaa stressiä.

Toki migreeniä sairastava usein hyötyy syömisestä säännöllisin väliajoin sekä heräämisestä ja nukkumaan menemisestä samoihin aikoihin.

– Unihäiriöt, etenkin unettomuus, ovat tunnetusti migreeniä vaikeuttava tekijä. Toisaalta aktiivinen migreeni voi huonontaa unen laatua. Unettomuus lisää ahdistuneisuutta, joka pahentaa migreeniä. Kaikki nämä vaikuttavat työkykyyn.

Migreeni voi vaikeutua myös vuorotyössä.

– Joskus on syytä miettiä, tulisiko työaikoja muuttaa, jos migreeni on vaikeahoitoinen. 

Lisää tietoa ja ymmärrystä

Migreenikohtauksen aikana työ- ja toimintakyky heikentyvät. Kuitenkin monet migreeniä sairastavat tekevät töitä alentuneella työkyvyllä. Se johtuu tunnollisuudesta sekä siitä, ettei migreeniä pidetä yhtä hyvänä poissaolosyynä kuin jotain muuta sairautta.

– Migreenipotilas ei esitä olevansa sairas, vaan olevansa työkykyinen. Taustalla voi olla esihenkilöiden ja työkaverien ymmärtämättömyys oireiden voimakkuudesta ja monimuotoisuudesta.

On tavallista, että migreenin kuvitellaan hoituvan yhdellä särkylääkkeellä. Hyvin lievissä oireissa se saattaa joskus riittää, mutta usein hoidoksi tarvitaan kohtauslääkkeitä, triptaaneja tai gepantteja. Jos kohtauksia on tiheästi, hoitoon kannattaa lisätä estolääke. Niitä on saatavilla eri muodoissa ja eri tavoin annosteltuna. Vaikean migreenin estohoitoon voidaan käyttää biologisia lääkkeitä.

– Migreenin hoito alkaa monilla työterveydestä, jonne suosittelen hakeutumaan, jos oireita on säännöllisesti. Aavassa työterveyslääkäri voi tarvittaessa konsultoida neurologia. Tämä voi vaikean migreenin kohdalla toteuttaa jopa suonensisäisen estolääkehoidon.

Aava Kampissa työterveyshoitajien tukena on osa-aikaisesti työskentelevä päänsärkyhoitaja. Hän myös kouluttaa työterveyshoitajia migreenin hoidossa.

– Apua kannattaa hakea rohkeasti. Hoidon tavoitteena on vähentää kohtauksia ja parantaa elämänlaatua.

Olisi myös tärkeää, että tietoa migreenistä lisättäisiin työpaikoilla. Ainakin esihenkilöiden olisi syytä tietää, millaisesta sairaudesta on kyse, ja miten migreenipotilasta voidaan tukea.

– Kukaan ei hyödy siitä, että töitä tehdään sairaana puoliteholla. Joissakin töissä se voi olla jopa turvallisuusriski, Ville painottaa.

Huomio työpaikan migreenialtisteisiin

Migreeniä sairastavan työntekoa helpottavat joustava työaika sekä mahdollisuus tehdä töitä kotona. Olisi myös hyvä kartoittaa stressin aiheuttajia ja pohtia työn kuormittavuutta lähiesihenkilön kanssa sekä työterveyshuollossa etsien samalla keinoja stressinhallintaan.

Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota työskentelyolosuhteisiin, kuten valaistukseen ja ergonomiaan. Huono ergonomia aiheuttaa niskahartiaseudun ongelmia, jotka saattavat provosoida migreeniä.

– Voimakkaat hajusteetkin voivat laukaista kohtauksen. Tämä olisi kaikkien työntekijöiden hyvä huomioida.

Ideaalitilanteessa työpaikalla voi levätä migreenikohtauksen iskiessä pimeässä hiljaisessa huoneessa. Rauhallinen työtila voi olla tarpeen muulloinkin, sillä hälyisissä avokonttoreissa työskentely voi altistaa migreenille.

– Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että migreeniä sairastavaa ymmärretään ja hän saa tarvitsemaansa tukea. Näin hänen ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa tai stressiä sairaudestaan ja sen vaikutuksista työhön.

Migreeniä sairastava itse voi edistää hyvinvointiaan paitsi pyrkimällä säännölliseen arkirytmiin, myös liikkumalla.

– Kuntoliikunnan harrastamisesta on tutkitusti hyötyä migreenin aktiivisuuden kannalta. Asian kääntöpuoli on se, että joillakin urheileminen laukaisee kohtauksen. Siksi on tärkeää löytää omalle fysiikalle sopiva laji ja huolehtia riittävästä alkuverryttelystä sekä nesteytyksestä. Tarvittaessa voidaan käyttää estolääkitystä, Ville sanoo.

Tunnista migreenikohtauksen eri vaiheet

Ennakko-oireet

• Väsymys
• Haukottelu
• Makeanhimo
• Keskittymis- sekä ajattelun, tarkkaavaisuuden ja sanojen löytämisen vaikeudet
• Muistiongelmat
• Mielialan vaihtelut

Ennakko-​oireet voivat ilmestyä tunteja tai jopa vuorokautta ennen särkyvaihetta.

Auraoireet

• Erilaiset näköhäiriöt: sahalaidat, kirkkaat valot, näkökenttäpuutokset, näköhavaintojen koon vääristymät.
• Toispuolinen puutuminen
• Puhehäiriöt

Auraoireita on vain 10–15 prosentilla. Kaikkiin kohtauksiin niitä ei välttämättä liity.

Särkyvaihe

Migreenikohtauksen särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen. Tyypillisiä oireita ovat:

• Kova, jyskyttävä päänsärky
• Pahoinvointi, oksentelu
• Hikoilu, palelu
• Haju-, valo- ja/tai ääniarkuus

Jälkioireet

• Väsymys
• Alakuloisuus
• Aivosumu
• Ylienergisyys
• Alavireys, ylivireys ja näiden vaihtelu
• Mielialan vaihtelut

Jälkioireiden aikana on tärkeää antaa aikaa levolle ja toipumiselle. Keho tarvitsee palautumista migreenikohtauksen jälkeen, minkä vuoksi töihin ei tulisi palata liian aikaisin.

Lähde: migreeni.org

Teksti: Maarit Vuoristo
Asiantuntija: neurologian erikoislääkäri Ville Artto

Äkkiseltään voisi kuvitella, että sisaruussuhteen vahvistaminen on miltei mahdotonta silloin, kun toinen veljeksistä myy jatkuvasti keikkapaikat loppuun ja elää huumaavaa unelmiensa artistielämää.

Toisin kävi Max Senelle (Sexmane) ja tämän veljelle Lucakselle.

– Yhtäkkiä Maxilla oli aikaa mulle. Vihdoin me tutustuttiin ja nautittiin toistemme läsnäolosta. Samaan aikaan sain käyttää mun luovaa taitoa, kuvata ja näyttää jollekin toiselle, mitä olin luonut. Mietin, että tässähän voisi olla joku tulevaisuus.

Näin freelancer-ohjaaja, taiteilija Lucas Sene kuvailee hetkeä, jolloin hän tajusi, että supersuositun artistiveljensä keikkojen kuvaaminen voisi johtaa hänet ammatillisesti johonkin suurempaan. Mutta myös lähemmäs veljeään.

Miten tähän pisteeseen päädyttiin? 

Perheen yksiköiden välissä

Lucas Sene on kahden mainetta niittäneen artistin, Sexmanen ja Isaac Senen, pikkuveli. Se näkymättömämpi perheen keskimmäinen, joka tarkkailee taustalla.

Ennen kaikkea hän on herkkä ja määrätietoinen taiteilija, jolla on selkeät tavoitteet elämässään.

– Kun maailma aukeaa sulle, sä valitset itse sen tavan, hän sanoo.

Senen sisaruksiin kuuluu Lucaksen, Isaacin ja Maxin lisäksi sisko Sofia, sekä pikkuveljet Robin ja Adilio. Sexmanen kappaleeksikin päätynyt Ihmeperhe on Lucaksen mukaan dynamiikaltaan aina ollut jakautunut yksiköihin. Sofia tyttönä on ollut oma yksikkönsä. Toinen yksikkö ovat olleet Isaac ja Max ja kolmannen ovat muodostaneet Robin ja Adilio. Lucas on jäänyt niiden väliin.

– Kyllä se joskus sattui, kun oisin halunnut leikkiä tai tehdä yhdessä. Niillä oli omat jutut ja ne kilpaili keskenään. Huomasin, et mä tuun niihin tilanteisiin aina ulkopuolelta, hän miettii.

Mummon taskukamera

Lucas Sene kasvoi muiden veljesten tavoin Kuopion kupeessa Siilinjärvellä. Hän asui teinivuotensa kahdestaan mummonsa kanssa.

– Se oli ihan parasta. Mummo omisti kaiken aikansa mulle. Sitten ennen armeijaa tuli fiilis, että metsät ja järvet on nyt nähty ja meri voisi kutsua. Hain laivastoon armeijaan ja se oli mun exit Siilinjärveltä.

Ylioppilaskirjoitusten ja armeijan väliin jäi muutama kuukausi aikaa totutella Helsingissä asumiseen. Kirjoitusten ja oikeustieteellisen pääsykokeisiin pänttäämisen vastapainoksi Lucas löysi kirjoittamisen ja valokuvaamisen kuin terapiaksi itselleen.

– Kun muutin pois, mummo antoi mulle mukaan taskukameran, sellasen tosi surkean. Kuvasin sillä yhden Maxin keikan. Ne kuvat oli karuja, mutta niissä oli niin paljon fiilistä, Lucas kertoo.

– Max sanoi silloin, ettei mitkään kuvat oo pitkään aikaan saaneet häntä tuntemaan samoin kuin ne mun ottamat. Silloin Max ehdotti, että mun kannattaisi hyödyntää tätä taitoa ja hän hankki mulle ekan kunnon kameran ja aloin kuvata hänen keikkojaan enemmänkin, hän jatkaa.

Se oli käännekohta veljesten suhteessa. Ja se tuntui Lucaksesta niin hyvältä.

Uusia unelmia

Sitten armeija tuli väliin ja pettymys siitä, etteivät oikiksen ovet auenneet perheen ainoalle akateemisesta polusta haaveilleelle miehenalulle. Lucas tajusi, ettei oikeustiede ehkä olekaan ainoa oikea tie, vaikka ajatuksesta olikin vaikea päästää irti.

Armeijassa oli aikaa miettiä.

Lucas kuvasi viikonloppulomilla Maxin keikkoja ja se tuntui hyvältä. Hän sai myös kuulla elokuvaohjaajakoulusta, josta syntyi uusi unelma.

Sekään tavoite ei ole helpoimmasta päästä, sillä linjalle otetaan uusia opiskelijoita vain kaksi vuodessa. Kunnianhimo ja luotto omaan tekemiseen ovat kuitenkin saaneet hänet jatkamaan hakemista.

– Toisaalta se on vain yksi reitti sinne, minne mä haluan. Ja se on elokuvien ohjaus, jota teen jo nyt. Se on ihan sama teenkö sitä kotivideoksi vai leffateatteriin, luotan prosessiin ja mun taitoihin.

– Olisihan se mahtavaa päästä sinne kouluun. Mutta voin ihan hyvin käydä opiskelemassa vaikka psykologiaa, kieliä tai matematiikkaa. Maailma on kiinnostava ja iso ja mä rakastan uuden oppimista, Lucas sanoo.

Mielikuvituksen lähde

On selvää, että perheen tarkkailijan rooli ei tarkoita, etteikö Lucaksen sisällä eläisi yhtä vahva taiteilijan sielu kuin musiikkia tuottavissa veljissään.

Luovuus on se, mistä kaikki lähtee. Veljien alettua tehdä musiikkia, Lucas alkoi miettiä ensimmäistä kertaa omaa luovuuttaan ja kuinka toteuttaa itseään.

– Musa ei ole ikinä jäänyt mulle vain musiikiksi. Se on mielikuvituksen lähde. Tajusin jossain kohtaa, etten pysty pelkästään kuuntelemaan musiikkia, vaan alan nähdä heti kuvia mun mielessä. Monesti näin myös itseni niissä kuvissa ja ajattelin, et ehkä musta tulee näyttelijä, Lucas sanoo.

Musikaalisuus ja luovuus ovat Lucaksen mukaan peräisin perhetaustasta. Lestadiolaisyhteisössä kasvaneet sisarukset lauloivat paljon, kävivät seuroissa ja kuuntelivat klassista musiikkia. Rytmimusiikki oli kiellettyä.

Perheen isä ei ollut lestadiolainen, joten hänen kauttaan lapset näkivät myös toisenlaista elämää. Lopulta äidin erottua uskonyhteisöstä, myös lasten siirtymä sen ulkopuolelle kävi luonnollisesti.

Mikä on Lucaksen jäähallikeikka? 

Maxin suuri unelma oli 18. toukokuuta toteutunut jäähallikeikka, jota Lucas luonnehtii mielettömäksi ja vaikuttavaksi. Hän nautti veljensä suuresta illasta ja keikasta ensimmäistä kertaa ilman, että oli itse kameran takana.

– Oli hassu fiilis. Nautin ja olin tosi ylpeä.

Mutta mikä on Lucaksen oma jäähallikeikka? Se suuri unelma, jota kohti hän kurkottaa. Lucas vaikenee kysymyksen äärelle ja miettii tarkkaan.

– Tehdä kokopitkä elokuva, missä onnistun aidosti koskettamaan sekä muita että itseäni ja tuomaan mulle merkityksellisen tarinan valkokankaalle, Lucas sanoo.

– Niin että vähintään yhtä moni näkee sen kuin Maxin jäähallikeikan, hän täydentää nauraen valloittavasti.

——————————————————————————–

Aava on toteuttanut yhdessä Lucas ja Max Senen sekä Marmori Entertainmentin kanssa viisiosaisen dokumenttisarjan, joka raaputtaa artisti Sexmanen kuorta aiemmin nähtyä syvempää. Kyseessä on Lucas Senen taidonnäyte, joka paljastaa ihmisen huippusuositun artistin takana ja auttaa ymmärtämään paineita ja mielen myllerryksiä, jotka syntyvät, kun olet yhtäkkiä kaikkien huulilla.

Aava | Max -dokumentti esitettiin kokonaisuudessaan valkokankaalla kutsuvierastilaisuudessa 6.6.2024 Biorex Kulttuurikasarmilla. Dokumentti on katsottavissa Aavan YouTube-kanavalla.

Lue lisää yhteistyöstä.

Teksti: Outi Kaakkuri, Lääkärikeskus Aava
Kuvat: Lucas Sene / Senen perheen kotialbumi

Ihmishaasteiden innoittamana organisaatioissa tilataan hyvässä tarkoituksessa erilaisia hyvinvointiluentoja, mindfullness-tuokioita tai kuntoiluohjelmia. Valitettavasti ja kokemusteni mukaan nämä irrallisiksi jäävät toimet eivät edistä hyvinvoinnin johtamisen kokonaisuutta. Jos toimia ei ole sidottu yrityksen kokonaistavoitteisiin, niiden hyöty jää vähäiseksi. Hyvinvointia – kuten mitä tahansa yrityksen merkittävää tavoitetta – on lähestyttävä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

Strategia on kartta nykytilasta tavoitteisiin

Strategian perusperiaatteet ovat sinänsä yksinkertaiset. Strategiatyö sisältää selvityksen nykytilasta, johdon määrittelemän tavoitetilan ja investoinnit toimiin, joilla tavoitteet saavutetaan. Sama pätee hyvinvointistrategiaan: kun nämä osa-alueet on käyty läpi ja kirjattu päätöksiksi, yrityksellä on aidosti hyvinvointistrategia. Mutta kuinka monessa yrityksessä tilanne on näin hyvin?

Käytyäni aihetta läpi kymmenissä, jopa sadoissa organisaatioissa – tulokset yllättävät. Hyvinvointistrategia, joka täyttäisi edellä kuvaillut perusperiaatteet, on tehty vain muutamissa yrityksissä. Siis vain muutamissa. Kuitenkin puhumme keskeisestä kilpailuetutekijästä: henkilöstön kyvystä toteuttaa liiketoimintaa kannattavasti ja tuloksellisesti.

Kolmesta asiasta päätökset – yksilö, esihenkilötyö ja yrityskulttuuri

Jotta nyky- ja tavoitetilan välinen kuilu ylitetään, johdon on tehtävä valintoja ja investoitava kolmeen keskeiseen asiaan.

• Ensimmäiseksi yksilöiden hyvinvointitaitoja on lisättävä, sillä hyvinvointia ei voi ulkoistaa vain esihenkilön tai henkilöstöhallinnon vastuulle. Arjessa itse tehdyt teot ja päätökset vahvistavat henkilön terveyttä, jaksamista ja mielen hyvinvointia. Hän siis tarvitsee apuja, keinoja ja valmiuksia johtaa omaa jaksamistaan.
• Toinen, kriittisempi tekijä on esihenkilöiden osaaminen siitä, kuinka johtaa tiiminsä hyvinvointia hektisessä työarjessa. Valitettavasti missään oppilaitoksessa ei opeteta tätä esihenkilötyön keskeisestä taitoa. Esihenkilöt tarvitsevat tietoa, ja keinoja, joilla ennaltaehkäistä uupumista, helpottaa kuormittuvuuden tunnetta ja jakaa hyvinvoinnin taitoja.
• Kolmas asiakokonaisuus on yrityskulttuuri. Yrityksen haitalliset, myrkyttyneet rakenteet on purettava, kuten esimerkiksi epäkelvot työolosuhteet, toksinen johtaminen tai väärät palkitsemisperusteet. Uusi, raikas yrityskulttuuri mahdollistaa onnistumisen, joka näkyy seurantamittauksissa. Mittarointi keskittyy osa-alueisiin, joissa parannusta tavoitellaan, kuten henkilöstön terveys, jaksaminen sekä työtyytyväisyys -ja pysyvyys.

Vain hyvinvoivat ihmiset pystyvät tekemään työnsä hyvin

Kun ihmiset on mainittu lähes jokaisen yrityksen strategiassa keskeisenä voimavarana, kannattaisiko ottaa tämä kilpailuetutekijä käyttöön? Investoida asioihin, joilla voidaan kasvattaa yrityksen arvoa. Valmentaa johto ja esihenkilöt saavuttamaan hyvinvointitavoitteita, pidemmälläkin aikajänteelle. Saada näin toimien lisää pitoa, rekrytointiin vauhtia ja työnantajakuvaan vetovoimaa.

Meillä Aavassa on erinomainen kilpailuetu asiakasyrityksiimme nähden. Erikoisosaamistamme ovat ihmisasiat: terveys, hyvinvointi, jaksaminen ja innostaminen. Aavan asiantuntijoiden yhteenlaskettu osaaminen näissä asioissa on mittava. Lisähyötyjä tuo Aavan Aisti Health -hyvinvointimittauksista kertynyt data, joka on asiakasyritystemme käytössä. Osaamme lisäksi kertoa, mitkä hyvinvointiasiat ovat vasta tuloillaan.

Joten nostetaanko hyvinvointi strategiseksi asiaksi yrityksessänne? Kun yrityksellänne on hyvinvointistrategia, teillä on erinomaiset mahdollisuudet menestyä. Ihmiset tekevät tuloksen.

Kirjoittaja on Lääkärikeskus Aavan hyvinvointi- ja valmennusyksikkö Aava Virran liiketoimintajohtaja ja päävalmentaja Petteri Kilpinen